Miksi pakkoruotsin kirjoittamisen palautus juuri nyt?
Lähetetty: 10.08.2019 01:57
Olen taas kolmisen viikkoa ollut muissa hommissa, mutta on siinä silti ollut aikaa pohtia asioita.
Yksi kysymys on se, että mikä sai juuri nyt nostamaan tämän ruotsin yo-kirjoittamisen esiin? Sen jälkeen kun luin, että Närpiössä vain pieni osa enää kirjoitti suomen, ymmärsin kuitenkin A-M:n huolen "molempien kieliryhmien" kielitaidosta. Asia on ollut tapetilla jo jonkin aikaa ennen tätä hallitusohjelman julkistamista niin useasti, että olen vain odottanut käytännön toimia ja sieltähän ne tulivat. Tosin uutispussin pohja putosi ennen aikojaan yllätyksenä kaikille ja uutinen ei ollut enää paimennettavissa piiloon esim. sinne kuuluisien suljettujen ovien taakse.
Nythän ei enää riitä, että kansalliskieli aloitetaan ensimmäisellä, vaikka ruotsinkieliset, jotka pidetään kouluikään turvassa suomen kielen saastuttavalta vaikutukselta, ovat sitä jo vuosikymmenet kokeilleet. Muita kieliryhmiä vaaditaan siis kompensoimaan ruotsinkielisten heillle välttämättömän maan pääkielen opiskelua turhan vähemmistökielen opiskelun lisäämisellä, koska ei voida myöntää maan pääkielen tarvetta suuremmaksi kuin alle 5%:n paikallisen vähemmistökielen.
Todistetusti siis aivan alaluokillakaan aloitettua toistakotimaista ei opita riittävästi ilman ympäristön tukea, eikä nuorten saavuttama maan pääkielen taito sittemmin kaikille riitä Suomessa elämiseen.
Pudotin taulukolaskentaan Pohjanmaan 28 vuoden ikätaulukon nähdäkseni löytyykö sieltä mitään, ja löytyihän sieltä juuri sitä mitä arvelinkin.
Tutkin 20-24-vuotiaiden, eli juuri kirjoittaneiden ja vähän vanhempien tilannetta.
Vaaditaanko muuten molemmilta kieliryhmiltä toisen kotimaisen taitoa jatkokoulutukseen? Virkamiessuomi kuulostaa vieraalta.
25 vuoden muutoskeskiarvo on -20 vuodessa eli yht. -490
Kolmen viimeisen vuoden tilanne on ilmeisesti osaltaan siivittäneet tätä huolta "molempien kieliryhmien" kieltaidosta.
Keskiarvo -180, yht. - 539 kolmessa vuodessa, eli lähes -10% koko ikäluokasta on häipynyt kolmessa vuodessa.
Pohjanmaan ruotsinkielisten tilanne kokonaisuutena 1990-2018
0-49-vuotiaat -8978
Yli 50-vuotiaat +5574
Yht. -3403
Yksi kysymys on se, että mikä sai juuri nyt nostamaan tämän ruotsin yo-kirjoittamisen esiin? Sen jälkeen kun luin, että Närpiössä vain pieni osa enää kirjoitti suomen, ymmärsin kuitenkin A-M:n huolen "molempien kieliryhmien" kielitaidosta. Asia on ollut tapetilla jo jonkin aikaa ennen tätä hallitusohjelman julkistamista niin useasti, että olen vain odottanut käytännön toimia ja sieltähän ne tulivat. Tosin uutispussin pohja putosi ennen aikojaan yllätyksenä kaikille ja uutinen ei ollut enää paimennettavissa piiloon esim. sinne kuuluisien suljettujen ovien taakse.
Nythän ei enää riitä, että kansalliskieli aloitetaan ensimmäisellä, vaikka ruotsinkieliset, jotka pidetään kouluikään turvassa suomen kielen saastuttavalta vaikutukselta, ovat sitä jo vuosikymmenet kokeilleet. Muita kieliryhmiä vaaditaan siis kompensoimaan ruotsinkielisten heillle välttämättömän maan pääkielen opiskelua turhan vähemmistökielen opiskelun lisäämisellä, koska ei voida myöntää maan pääkielen tarvetta suuremmaksi kuin alle 5%:n paikallisen vähemmistökielen.
Todistetusti siis aivan alaluokillakaan aloitettua toistakotimaista ei opita riittävästi ilman ympäristön tukea, eikä nuorten saavuttama maan pääkielen taito sittemmin kaikille riitä Suomessa elämiseen.
Pudotin taulukolaskentaan Pohjanmaan 28 vuoden ikätaulukon nähdäkseni löytyykö sieltä mitään, ja löytyihän sieltä juuri sitä mitä arvelinkin.
Tutkin 20-24-vuotiaiden, eli juuri kirjoittaneiden ja vähän vanhempien tilannetta.
Vaaditaanko muuten molemmilta kieliryhmiltä toisen kotimaisen taitoa jatkokoulutukseen? Virkamiessuomi kuulostaa vieraalta.
25 vuoden muutoskeskiarvo on -20 vuodessa eli yht. -490
Kolmen viimeisen vuoden tilanne on ilmeisesti osaltaan siivittäneet tätä huolta "molempien kieliryhmien" kieltaidosta.
Keskiarvo -180, yht. - 539 kolmessa vuodessa, eli lähes -10% koko ikäluokasta on häipynyt kolmessa vuodessa.
Pohjanmaan ruotsinkielisten tilanne kokonaisuutena 1990-2018
0-49-vuotiaat -8978
Yli 50-vuotiaat +5574
Yht. -3403