Vaihtoehto nykyiselle kielipolitiikalle:virallinen pääkieli
Lähetetty: 28.07.2019 12:22
Maamme kielipolitiikka on tienhaarassa:
Ruotsin kielen edunvalvontakoneisto haluaa tehdä ruotsin kielestä koko ajan velvoittavamman maan kielienemmistölle eli suomenkielisille ja suomeksi koulunsa käyville "vieraskielisille".
Uusi kielipolitiikka tarjoaa vaihtoehdon kansalaisten pohdittavaksi:
Kun nykyiset vallanpitäjät ajavat suomenruotsalaisen edunvalvontakoneiston tavoitteita ja haluavat tehdä ruotsin kielestä yhä kasvavan taakan, Uusi kielipolitiikka ajaa ruotsin kielen aseman järkeistämistä unohtamatta ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia.
Vaihtoehto on lyhyesti: VIRALLINEN Pääkieli
Suomen nykyinen lainsäädäntö ei tunnusta suomen kielen asemaa Suomen tosiasiallisena pääkielenä,
vaan maassamme noudatetaan ideologiaan perustuvaa kielipolitiikkaa, jossa ideologian perusperiaatteena on ns.kaksikielisyys.
Todellisuudessa "kaksikielisyys" toteutuu vähemmän käytetyn kansalliskielen privilegioasemana lainsäädännössä.
Tästä seuraa jännitteitä yhteiskunnassa,kun ihmisarvo ei ole jakamaton, vaan tiettyä, tosiasiallista vähemmistökieltä puhuvalla on enemmän oikeuksia kuin enemmistöön kuuluvilla, ja kyseiset oikeudet ovat kaiken lisäksi 95%n enemmistön velvollisuuksia.
Kun suomen kieli säädetään Suomen pääkieleksi, tuo privilegioasema ei välttämättä poistu, mutta sen haittavaikutuksia voidaan lieventää.
Suomen kielipolitiikka muuttuu siten lähemmäksi pohjoismaista arvopohjaa.
Pohjoismaisen arvopohjan mallimaassa Ruotsissa maan siihen asti tosiasiallinen, mutta ei virallinen pääkieli,
ruotsin kieli, säädettiin maan
viralliseksi pääkieleksi vuonna 2009.
Miksi myös Suomessa tarvitaan suunnanmuutos kielipolitiikassa?
1) Pohjoismainen arvopohja
2) Demografiset muutokset
3) Pragmaattiset syyt, kustannustehokkuus, resurssien järkevä käyttö
4) Oman kielen suojelu
Pohjoismainen arvopohja on tärkein syy siihen, miksi Suomessa pitää siirtyä pääkielimalliin.
Nykyinen kielipoliittinen malli muistuttaa enemmän taannoista eteläafrikkalaista arvopohjaa kuin pohjoismaista demokratiaa.
Suomalaisuuden liitto on jo vuosikausia vaatinut pohjoismaisten kieliolojen harmonisointia eli
käytännössä ruotsin kielen kohtelua Suomessa samalla kunnioituksella kuin Ruotsissa ja pohjoismaisessa yhteisössä kohdellaan suomen kieltä
ja suomenkielistä vähemmistöä
(7% Ruotsin väestöstä, 25% pohjoismaiden väestöstä)
(Artikkelia päivitetään)
Ruotsin kielen edunvalvontakoneisto haluaa tehdä ruotsin kielestä koko ajan velvoittavamman maan kielienemmistölle eli suomenkielisille ja suomeksi koulunsa käyville "vieraskielisille".
Uusi kielipolitiikka tarjoaa vaihtoehdon kansalaisten pohdittavaksi:
Kun nykyiset vallanpitäjät ajavat suomenruotsalaisen edunvalvontakoneiston tavoitteita ja haluavat tehdä ruotsin kielestä yhä kasvavan taakan, Uusi kielipolitiikka ajaa ruotsin kielen aseman järkeistämistä unohtamatta ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia.
Vaihtoehto on lyhyesti: VIRALLINEN Pääkieli
Suomen nykyinen lainsäädäntö ei tunnusta suomen kielen asemaa Suomen tosiasiallisena pääkielenä,
vaan maassamme noudatetaan ideologiaan perustuvaa kielipolitiikkaa, jossa ideologian perusperiaatteena on ns.kaksikielisyys.
Todellisuudessa "kaksikielisyys" toteutuu vähemmän käytetyn kansalliskielen privilegioasemana lainsäädännössä.
Tästä seuraa jännitteitä yhteiskunnassa,kun ihmisarvo ei ole jakamaton, vaan tiettyä, tosiasiallista vähemmistökieltä puhuvalla on enemmän oikeuksia kuin enemmistöön kuuluvilla, ja kyseiset oikeudet ovat kaiken lisäksi 95%n enemmistön velvollisuuksia.
Kun suomen kieli säädetään Suomen pääkieleksi, tuo privilegioasema ei välttämättä poistu, mutta sen haittavaikutuksia voidaan lieventää.
Suomen kielipolitiikka muuttuu siten lähemmäksi pohjoismaista arvopohjaa.
Pohjoismaisen arvopohjan mallimaassa Ruotsissa maan siihen asti tosiasiallinen, mutta ei virallinen pääkieli,
ruotsin kieli, säädettiin maan
viralliseksi pääkieleksi vuonna 2009.
Miksi myös Suomessa tarvitaan suunnanmuutos kielipolitiikassa?
1) Pohjoismainen arvopohja
2) Demografiset muutokset
3) Pragmaattiset syyt, kustannustehokkuus, resurssien järkevä käyttö
4) Oman kielen suojelu
Pohjoismainen arvopohja on tärkein syy siihen, miksi Suomessa pitää siirtyä pääkielimalliin.
Nykyinen kielipoliittinen malli muistuttaa enemmän taannoista eteläafrikkalaista arvopohjaa kuin pohjoismaista demokratiaa.
Suomalaisuuden liitto on jo vuosikausia vaatinut pohjoismaisten kieliolojen harmonisointia eli
käytännössä ruotsin kielen kohtelua Suomessa samalla kunnioituksella kuin Ruotsissa ja pohjoismaisessa yhteisössä kohdellaan suomen kieltä
ja suomenkielistä vähemmistöä
(7% Ruotsin väestöstä, 25% pohjoismaiden väestöstä)
(Artikkelia päivitetään)