Kalevala on kerätty alueilta, jotka ovat karjalaisia. Lönnrot on runoja ylös kirjatessaan jo muovannut osan karjalasta suomeksi. Lähikieliähän ne ovat.
Karjalan sivistysseura on julkaissut muutama vuosi sitten Kalevalan vienankarjalaksi, kääntäjä Raisa Remshujeva (Helsinki 2015). Siinä kalevalaiset runot on käännetty takaisin siihen karjalan kielen muotoon, jota valtaosa Lönnrotin ja muiden kerääjien tapaamista runonlaulajista käytti.
Kalevala on karjalainen ja suomalainen eepos
Re: Kalevala on karjalainen ja suomalainen eepos
https://yle.fi/uutiset/3-10786073Kalevalan ja kansanrunouden omistajuuteen liittyvistä kysymyksistä on parhaillaan meneillään Koneen säätiön rahoittama hanke.
Projektia johtava Eila Stepanova on yliopistotutkija Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa, Suomeen muuttanut Venäjän puolen karjalainen sekä karjalankielinen.
Onko Kalevala siis ryöstettyä kulttuuriperintöä?
– Ei voi sanoa, että Lönnrot keräsi runot pelkästään Venäjän karjalaisilta ja kokosi Kalevalan. Lönnrot matkusti ympäri Suomeakin, Pohjanmaalla, Suomen Karjalassa ja Savossa, Stepanova luettelee.
Lönnrot kävi tunnetusti runomatkoillaan myös Kainuussa (siirryt toiseen palveluun) (Juminkeko-säätiö).
Samaan hengenvetoon Stepanova toteaa myös, että Lönnrot suomensi monia karjalankielisiä runoja jo tallennustilanteessa ja muokkasi niistä omanlaisensa teoksen.
Siinä mielessä voi Stepanovan mukaan sanoa, että on tapahtunut kulttuurista omimista. Hän uskoo, että Suomen karjalaisia harmittaa juuri puhe Kalevalasta vain Suomen kansalliseepoksena mainitsematta esimerkiksi karjalaisten tai inkeriläisten roolia teoksen takana.
– Tämä lienee vaikein asia niellä, Stepanova toteaa.
Stepanovan mukaan Venäjän Karjalassa Kalevalaa kutsutaan karjalais-suomalaiseksi kansaneepokseksi; ei siis kansalliseepokseksi, eikä pelkästään suomalaiseksi teokseksi.
Toisaalta Stepanova katsoo, että Kalevala on suomalaisten kansalliseepos: se on suomalaisen kansallisen identiteetin ja kansallisvaltion kulmakivi ja edustaa suomalaisille muinaista historiaa ja alkuperää.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Lönnrotin aikana käsite "Suomen kansasta" oli kenties nykyistäkin laajempi. Siihen kuuluivat myös karjalaiset, inkeriläiset ja jopa muut suomalais-ugrilaiset kansat.
Siksi Kalevala on Stepanovan mukaan lopulta paitsi suomalaisten, myös karjalaisten eepos.
– Kalevala ei kuulu eikä voi kuulua pelkästään yhdelle etniselle ryhmälle tai valtiolle.
Kommenteissa mainitaan, että kenties Kalevala onkin jo koko ihmiskunnan historiaan liittyvää perintöä...