vapaakielivalinta.fi

Mutta 31% kannattaa - tässä on kyllä aivopesu vaikuttanut.

https://yle.fi/uutiset/3-10854607

Esimerkiksi aiemmin vasemmistoliitolla oli lähes vahvimmin pakkoruotsia kritisoinut äänestäjäkunta, mutta nyt vähiten - vain 44% vastustaa pakon palauttamista. Siellä on vaihdettu äänestäjäkunta.

NRR kirjoitti: ↑29.06.2019 10:12 Mutta 31% kannattaa - tässä on kyllä aivopesu vaikuttanut.

https://yle.fi/uutiset/3-10854607

Kannatus on vahvinta yli 70-vuotiaissa ja vähäisintä lukioikäisten
nuorten vanhempien (40-49) ikäluokassa..

Toisaalta 30% varmaan itse kirjoittaisi ruotsin ja opiskelisi ruotsia oma-aloitteisesti sekä rohkaisisi lähipiiriään kirjoittamaan, joten
ei tämä ainakaan puolla hallituksen suunnitelmia...

30% on enemmän kuin riittävä määrä ruotsia opiskelevia maan tarpeisiin.

Gallup oli Helsingin Sanomien teettämä. Ylen artikkelissa linkki.

Hesarissa oli kommentointimahdollisuuskin. Tässä yksi hyvä:

Pakkoruotsi on reliikki 1960-luvun loppupuolelta, jolla saatiin RKP:n tuki peruskoulu-uudistukselle. Pakkoruotsille ei ole koskaan ollut todellista tarvetta ja se oli siis jo syntyessäänkin poliittisen lehmänkaupan tulos, joka on jäänyt elämään näihin päiviin asti.

Pakkoruotsille ei ole pystytty esittämään ainuttakaan loogista, rationaalista ja kriittistä tarkastelua kestävää perustelua. Kielivähemmistön sinänsä perusteltuja oikeuksia ei ole missään muualla maailmassa ratkaistu laittamalla enemmistö opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä vaan asia on hoidettu tulkkipalveluin ja muilla vastaavilla järjestelyillä.

Pakkoruotsi on pienen 5% vähemmistön harjoittamaa kielidiktatuuria, jonka mahdollistaa RKP:n istuminen lähes jatkuvasti eri hallituksissa. RKP on hyvä ja lojaali hallituskumppani, joka ei keikuta yhteistä venettä, mutta samalla se tehokkaasti ajaa kielivähemmistön (tosiasiassa pakkoruotsin osalta kuviteltuja) etuja.

Pakkoruotsi on suurin yksittäinen syy siihen miksi ruotsinkieliset kokevat vihamielisyyttä valtaväestön taholta. On myös ruotsinkielisten etu päästää irti tästä vihatusta, tarpeettomasta ja jopa haitallisesta instituutiosta, jonka seikan valistuneimmat ruotsinkieliset tajuavatkin. Valitettavasti poliitikoilla on tässä suhteessa sokea piste ja suomalaisten kielitaito jatkaa perinteisellä englanti-surkea kouluruotsi -linjalla, joka ei vastaa kansainvälistymisen vaatimuksia.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ruotsinkielen pakollisuudesta yo-kirjoituksissa tarkoittaa pakkoruotsin aseman vahvistamista, kun tavoitteen pitäisi olla pakkoruotsista kokonaan eroon pääseminen. Tätä tavoitetta ei voi siis muuta kuin vastustaa kansakunnan ja yleisen etujen vastaisena ja niinhän sitä varsin laajasti vastustetaankin nyt tehdyn kyselyn nojalla.

Miksi siis Rinteen hallitus tekee poliittisia lehmänkauppoja yhtä innokkaasti kuin edeltäjänsä ellei jopa innokkaamminkin? Kansanrintamahallitukselta eritoten tämä on pöyristyttävää toimintaa.

Upea mielipidekirjoitus yllä!

Linkki hesariin: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157704.html

Rkp:n kannattajiksi ilmoittautuneita oli otoksessa niin vähän, ettei heidän tarkasteleminen erikseen ole tilastollisesti luotettavaa.

Ilman rahastojen tukea heidän mielipiteensä ei muutenkaan vaikuttaisi puoleen eikä toiseen, luotettavaa tai ei, joten samapa tuo. (Luottamus ei nyt vain ole ensimmäinen sana joka tulee mieleen Hesarin tilaamasta pakkoruotsigallupista.)
Vuonna 2010 kun ruotsinkielisten mielipide on viimeksi julkaistu, vain 46% kannatti pakkoruotsia. Voi vain arvuutella miten on mahtanut tilanne kehittyä vajaassa kymmenessä vuodessa? Tunnen ison joukon ruotsinkielisiä, eikä heidän joukossaan ole ensimmäistäkään pakkoruotsin kannattajaa.

Vuonna 2014 kun 74% vastusti pakkoruotsia, kysely oli tehty suomenkielisille, ja silloin oli mukana vastauksia tulkitsemassa kaksi suomenkielistä yliopistoa.
Nyt on Hesari hoitanut homman, ja kun nämä reunaehdot lasketaan mukaan, ei tulos oleellisesti poikkea tästä vuoden 2014 tuloksesta.

Erityisen ilahduttavaa on, että nuorten alle 30v-ryhmässä vastustus oli toiseksi kovinta, vaikka juuri heihin on kohdistettu massiivinen propagandavyörytys. 48% oli täysin eri mieltä, 14% jokseenkin eri mieltä ja kannastaan epävarmoja vain joka kymmenes.

JA SITTEN 40-49-vuotiaat, pakkoruotsin ikäiset, osoittivat selkeästi mielipiteensä. Täältä löytyy se pakkoruotsittajien syvästi inhoama "kannatusluku" pakkoruotsille 7%!
Nyt on syytä muistaa, että tämän ikäluokan 70%:n (55+15) vastustus sisältää ruotsinkieliset, jotka eivät olleet mukana vuoden 2014 74%:ssa. Vaikka RKP:n kannattajia ei raportoitu erikseen vähäisen määrän takia, en usko sekuntiakaan, että heidän äänensä eivät olisi mukana kokonaistuloksessa)

Sitten on tämä oppikouluikäpolvi 70v-. Pakkoruotsi toki oli silloinkin, koska korkeampaan koulutukseen ei ollut asiaa ilman keskikoulua.

Hevonen är häst,
pappi är präst,
suola är salt,
mallas är malt,
kylmä är kallt,
kaikki är allt

Keskikoulu oli monelle vähävaraiselle toteutumaton haave. Tässä ikäluokassa täysin eri mieltä 24%, jokseenkin eri mieltä 23%.

Mitä vanhempia haastateltavat olivat, sitä suuremmaksi kasvoi niiden osuus, joiden vastaus oli jokseenkin samaa mieltä. Tässä vanhimpien ikäluokassa peräti 34%:n oli tulkittu olleen jokseenkin samaa mieltä!?!

Se, että aihe kiinnostaa, näkyy siinä. että EOS-haarukka on pieni 6-12% eri ikäryhmillä.
Puolueita tarkastellessa Vasemmistoliitolla on vahvasti poikkeava EOS 19%. eli yli tuplat keskiarvosta. Tästä olisi hyvä saada analyysi.

Tuo ikäluokka 40-49 on se ikäluokka, joka on jo pakkoruotisnsa lukenut, ja käytännön työelämässä ehtinyt nähdä sen käyttöarvon.

Nuorimmilla on yllättävän selvä käsitys tilanteesta, jopa niin, että olen monasti joutunut toppuuttelemaan tulisieluisimpia asian tiimoilta.

Kehitystä

2010
https://yle.fi/uutiset/3-5691435
46% ruotsinkielisistä kannattaa pakkoruotsia

2013
https://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/ ... kolsvenska
100% rkp:läisistä ja 22% demareista pakkoruotsin kannalla

2019
RKP-läisiä on löytynyt niin vähän, että heitä ei tilastossa noteerata.

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑29.06.2019 17:18

Rkp:n kannattajiksi ilmoittautuneita oli otoksessa niin vähän, ettei heidän tarkasteleminen erikseen ole tilastollisesti luotettavaa.

Ilman rahastojen tukea heidän mielipiteensä ei muutenkaan vaikuttaisi puoleen eikä toiseen, luotettavaa tai ei, joten samapa tuo. (Luottamus ei nyt vain ole ensimmäinen sana joka tulee mieleen Hesarin tilaamasta pakkoruotsigallupista.)
---
Vuonna 2014 kun 74% vastusti pakkoruotsia, kysely oli tehty suomenkielisille, ja silloin oli mukana vastauksia tulkitsemassa kaksi suomenkielistä yliopistoa.
Nyt on Hesari hoitanut homman, ja kun nämä reunaehdot lasketaan mukaan, ei tulos oleellisesti poikkea tästä vuoden 2014 tuloksesta.

Erityisen ilahduttavaa on, että nuorten alle 30v-ryhmässä vastustus oli toiseksi kovinta, vaikka juuri heihin on kohdistettu massiivinen propagandavyörytys. 48% oli täysin eri mieltä, 14% jokseenkin eri mieltä ja kannastaan epävarmoja vain joka kymmenes.

Kiitos HH, sinun tulkitsemanasi tulos näyttää aika hyvältä

Tämä yo-ruotsin palauttaminen kirjoituksiin taitaa olla kumiluu Rkp;n hampaisiin. Voivat järsiä aikansa kuluksi sitä hallituksen muita projekteja pönkittäessään.

Samaa kaliiperia on Vaasan sairaalan päivystys, johon heillä ei ole ollut varaa aikaisemminkaan, ja jonka vuoksi sitä on jo vuosikaudet ajettu alas. Vuosien säästökuurien jälkeen on pitkä matka täyteen päivystykseen, ja lääkärien ja muun henkilöstön saaminen sinne on temppu sekin. Vaasan houkuttavuus kun ei viime aikojen öykkäröinnillä ole ainakaan lisääntynyt. Alkuvuoden Tilastokeskuksen ennakkoväkiluku on karua luettavaa. Viime vuosien uusi trendi on, että nyt lähtevät suomenkieliset.

NRR kirjoitti: ↑29.06.2019 23:18 Kiitos HH, sinun tulkitsemanasi tulos näyttää aika hyvältä

Hyvin pian alkutyrmistyksen jälkeen minulle tuli vahva tunne, että tämä yo-ruotsi saattaakin olla se juttu joka lopulta kamelin selän katkaisee.

Kommentointi ruotsinkielisellä puolella oli alusta asti hämmästyttävän vaisua, ja jopa Hbl myöntää olevansa pettynyt siihen, että asia ei vielä olekaan ihan varma.

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑30.06.2019 00:31

NRR kirjoitti: ↑29.06.2019 23:18 Kiitos HH, sinun tulkitsemanasi tulos näyttää aika hyvältä

Hyvin pian alkutyrmistyksen jälkeen minulle tuli vahva tunne, että tämä yo-ruotsi saattaakin olla se juttu joka lopulta kamelin selän katkaisee.

Toivotaan. Nyt alkaa olla niin käsittämättömän myöhäistä.

Ajatella:
- joka viides oppilas tehostetussa tai erityisessä tuessa,
- pääkaupunkiseudulla joka neljäs koulunaloittaja vieraskielinen,
- poikien koulumenestys romahtanut,
- koko oppimisen ja työn teon kulttuuri muuttunut digitalisaation ja kansainvälistymisen myötä,
- teknologiateollisuudessa ne harvat, kaivatut työpaikat...

Ja tähän tilanteeseen tarjotaan ratkaisuna varhaistettua, lavennettua ja kovennettua pakkoruotsia!

Lukiolaisen kommentti hesarissa:

Lukiolaisen täytyy tällä hetkellä käydä 5 pakollista kurssia ruotsia, jotka ovat monelle lahjakkaallekkin opiskelijalle valtava työmaa. Samat opiskelijat voivat olla huippuja esimerkiksi fysiikassa, englannissa tai kemiassa, joten miksi heille pitäisi lisätä vielä ylimääräinen urakka muutenkin rankkohin kirjoituksiin? En ymmärrä, miksi nuorille täytyy survoa lisää ja lisää paineita ja työmäärää, ja varsinkin sellaista työmäärää, joka tulee olemaan tulevaisuudessa varsin turhaa. Ruotsin osaaminen on vain pieni etu työelämässä ja nuoret käyttävät jo tällä hetkellä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pääosin vain suomea ja englantia. Itse opiskelen englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa, espanjaa ja venäjää, ja olen huomannut, että nämä kielet avartavat paljon enemmän maailmaa kuin piskuinen ruotsi.

Ruotsin opiskelemisen motivaatio lukioissa laskee hurjasti, kun tietää, että viiden pakollisen kurssin jälkeen (jotka ollaan juuri ja juuri päästy läpi) täytyy käydä vielä kaksi kirjoitusten kannalta tärkeää kurssia ja lukeakin vielä niihin itse kirjoituksiin.

Keski-ikäiset päättäjämme eivät ole käyneet lukioiden tiloissakaan yli 30 vuoteen ja luulevat, että kirjoitukset ovat edelleen helppo pikku homma, jossa laudaturin saa lukematta ja kurssista pääsee läpi, kun kirjoittaa vain oman nimensä kokeeseen. Äidinkieli on tällä hetkellä kaikille pakollinen aine, josta saadut pisteet vaikuttavat paljon opiskelupaikan saamiseen, vaikka hakisi esimerkiksi matemaatikoksi. Jos ruotsista tulee samanlainen kuin äidinkielestä, siitä suoriutuminen luultavasti otetaan tärkeäksi osaksi yhteispisteitä ja arvosanojen avulla pääseminen hankaloituu entisestään.

Kenen asiaa te poliitikot oikein ajatte? Kansan? Tuskin. Nuorten? En usko hetkeäkään.

https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-pa ... allupissa/
TIlanne on täysin muuttunut sen jälkeen kun hallitusohjelma julkaistiin. Asiasta puhutaan ja kirjoitetaan. Vaikenemisen muuri säröilee, jopa painetun Iltalehden pääkirjoitusivulle on nostettu Rostilan blogi!

Voipa olla, että tämän kirjoituspakon palautussuunnitelman julkaisemisen aiheuttama reaktio jo pelottaa tekijöitäkin, mutta nyt on myöhäistä perua. Olisiko sittenkin kannattanut turvautua suljettujen ovien taktiikkaan kuten ennenkin?

Voiton huumassa realiteetit voivat välillä unohtua.

Varsinainen ongelma eli ruosinkielisten heikko suomen kielen taito ei tule korjaantumaan tällä tempulla, jotain muuta heidän on keksittävä, mutta onhan ministereistä 16% ruotsinkielisiä. Asiantuntemusta pitäisi ainakin olla riittävästi alle 5%:n vähemmistön kieliongelman ratkaisemiseksi.

Tämän takia muita kieliryhmiä siis röykytetään turhilla ruotsin opinnoilla!
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hbl ... #gs.mjgar1
NÄRPIÖSSÄ AINOASTAAN 4% KIRJOITTAA PITKÄN SUOMEN! Koko maassakin vain vähän yli puolet.

Tämä selittää täysin pakkoruotsittajien syvän huolen "suomenkielisten" toisen kotimaisen tasosta.

Hillevi Henanen kirjoitti: ↑30.06.2019 22:58 Tämän takia muita kieliryhmiä siis röykytetään turhilla ruotsin opinnoilla!
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hbl ... #gs.mjgar1
NÄRPIÖSSÄ AINOASTAAN 4% KIRJOITTAA PITKÄN SUOMEN! Koko maassakin vain vähän yli puolet.

Tämä selittää täysin pakkoruotsittajien syvän huolen "suomenkielisten" toisen kotimaisen tasosta.

Suomenruotsalaisen koulujärjestelmän tehtävä on valistaa oppilaita Suomen kielioloista. 95% väestöstä puhuu muuta äidinkieltä kuin ruotsia tässä maassa.

Yleisin puhuttu äidinkieli on suomen kieli, noin 90% väestöstä.

Valistusta siis pitää lisätä ruotsinkielisille, jotta he tajuavat, että Suomessa ruotsinkielisiä EI ole 50%, vaikka kaksikielisyysideologia sellaisen harhakuvan antaakin.

Sinänsä on aivan hyväksyttävää, että Närpiö jää eräänlaiseksi eristyneeksi amishi-yhteisöksi. Sehän on vain kiehtova erikoisuus.

Mitään pakottamista ei tarvita, valistus riittää. Järkevä ihminen kyllä osaa itse päätellä, onko Suomessa suomen kieli tarpeellinen taito vai ei..