Jyväskylän yliopistolla on pakkoruotsin varsinainen sylttytehdas:
Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen Movin johtaja Peppi Taalas on pakkoruotsin paluusta varovaisen myönteisellä mielellä.
”Kielipolitiikassa on nähty paljon poliittisia päätöksiä, joita ei ole mietitty kunnolla”, Taalas muistuttaa ja toivoo, ettei tämä ole yksi niistä.
”Ajatus oli, että ruotsista tehdään vapaaehtoisuuden kautta kiinnostavampi kieli. Mikään tutkimus ei silloinkaan vahvistanut ajatusta, että jos jokin asia tehdään vapaaehtoiseksi, sen valitseminen lisääntyisi”, Taalas sanoo.
Eikä lisääntynyt. Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut niin, että kirjoittajia on nykyään puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Tässä nyt
toistetaan valhe, että pakosta luopumisen tarkoitus oli "lisätä" ruotsia (ei sadasta prosentista voi lisätä) ja kieliä - tarkoitushan oli vähentää kielten painoa ylioppilastutkinnossa ja tehdä tilaa matematiikalle, reaalille, kaksoistutkinnon tekijöille, vähemmille repuille... Onko niin, että kun valhetta toistaa riittävän kauan, se muuttuu omassa mielessäkin todeksi, vai mistä on näissä lausunnoissa kysymys?
Ja sitten taas
virheellinen tulkinta kielikokeilusta, jonka Sanni vesitti:
Korkeakoulujen vaatimukset nähtiin yhdeksi syyksi myös siihen, että valtion tarjoama kielikokeilu kaatui kiinnostuksen puutteeseen viime vuonna.
Peruskoulussa toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaville tarjottiin mahdollisuus valita ruotsin tai suomen sijaan jokin vieras kieli, mutta kokeilu päättyi lyhyeen, kun halukkaita kuntia ei lopulta löytynyt.
Ja
sitten kehumaan vanhentunutta pakkoa, joka onkin muka osa radikaalia uudistumisprosessia:
Ruotsin pakollisuus saattaa olla Taalaksen mukaan hyvä asia, mutta se edellyttää koko kielenopetuksen radikaalia uudistamista.
”Kirjalähtöinen, normatiivinen tapa opettaa ei ole enää nykymaailmaa. Opiskelun pitäisi olla elämyksellisempää.”
Taalas on mukana lukion opetussuunnitelmaa uudistavassa työryhmässä ja hän kannattaa radikaalia linjaa.
”Olen sitä mieltä, että esimerkiksi yläkoulussa pitäisi jättää kielioppi kokonaan opettamatta. Opiskelijoille pitäisi tuoda monikielistä ajattelua, jossa kaikki kielitaito on aina plussaa.”
Ja sitten on muistettava toistaa "lisää kieliä" -liturgia, jossa myös "englanti ei ole mitään" ja "ei ne osaa suomeakaan":
TAALAS MUISTUTTAA, että suomalaisten kielitaito on tällä hetkellä ”heikossa hapessa”.
”Siitä olen huolissani. Kaikki teot, joita tehdään siihen suuntaan, että ihmiset oikeasti haluaisivat oppia kieliä, ovat niitä, joilla rakennetaan Suomen tulevaisuutta.”
Ihmiset osaavat Taalaksen mukaan pinnallisesti englantia ja, mikä huolestuttavinta, usein heikosti äidinkieltään.
”Maturiteetti eli äidinkielen osaamisen näyte oli aiemmin läpihuutojuttu. Nykyään niitä hylätään koko ajan.”
Kylmäävää tekstiä.
Ihan irti todellisuudesta koko projekti.
