Pakkoruotsi on nyt kaikkien huulilla, paino osalla pakko!

[NRR]

Keskustelua on nyt sitten syntynyt aiheesta, joka piti vaieta kuoliaaksi.

[NRR]

Uusi-Suomi ja Huusko:

Ruotsalainen kansanpuolue rkp ylsi neuvotteluissa lopulta kahteen salkkuun, mikä on vain yksi vähemmän kuin vihreillä ja saman verran kuin vasemmistoliitolla.

Rkp sai sille myös hyvin tärkeitä ohjelmakysymyksiä läpi hallitusohjelmaan.

”Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa”, Antti Rinteen (sdp) hallituksen ohjelmassa lukee.

Vaasan keskussairaalan muuttaminen laajan päivystyksen sairaalaksi oli selviö, mutta osasiko joku ennen viikonloppua odottaa Henrikssonin ilmaveiviä eli pakollisen ruotsin palauttamista kirjoituksiin?

Pakollinen ruotsi poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005. Hbl:n tänään siteeraamien hallituslähteiden mukaan pakollisen ruotsin paluu ylioppilaskirjoituksiin on kuitenkin hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta epätodennäköistä.

[NRR]

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Mia Laiho blogissaan, aivan mahtavaa tekstiä:

Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.

Suomessa on 290 000 ruotsinkielistä, eli noin 5,3 % koko väestöstä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja meidän täytyy turvata kaikille julkiset palvelut omalla äidinkielellään. Tämä ei kuitenkaan onnistu pakottamalla jo valmiiksi stressaantuneet lukiolaiset kirjoittamaan pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksissa. Jos kielen opiskeluun täysin epämotivoitunut nuori pakotetaan kirjoittamaan ruotsi, voidaan olla varmoja, ettei tämä tule käyttämään ruotsia työelämässä. Ruotsi on ollut valinnainen aine melkein 15 vuotta, joten sen kirjoittamista ei kuitenkaan voisi asettaa kynnysehdoksi esimerkiksi korkeakouluihin, sillä se asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Osa ihmisistä on luonnostaan matemaattisia, osalle taas uusien kielten opiskelu on helppoa. Uudistuksen jälkeen monen, joille kielten opiskelu on vaikeaa, koko lukioaika vaikeutuu huomattavasti. Jo tällä hetkellä toista kotimaista kieltä täytyy opiskella viisi kurssia. Kaikkien kannalta olisi parempi, että opiskelija itse voisi valita ylioppilaskirjoitusten kirjoitettavat aineet omien jatkosuunnitelmien ja motivaation perusteella. Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa.

Jokaisella motivoituneella tulisi olla mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi, tämä mahdollisuus on vaarassa poistua. Esimerkiksi maahanmuuttajille englannin lisäksi kahden vieraan kielen opiskelu vaatii valtavasti voimavaroja. Jos opiskelija on valmiiksi parempi muissa aineissa, kuin kielissä, voi lukio-opiskelusta tulla käytännössä mahdotonta. Tilanne on hyvin huono myös heille, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä.

Asiassa on kuunneltava myös lukiolaisia, joita muutos koskettaa. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ilmaissut huolensa yhä kuormittuneempien ja väsyneempien opiskelijoiden jaksamisesta. Tällä hetkellä toisen kotimaisen kielen kirjoittavat he, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Mikäli kieli muutetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, suurelle osalle siitä tulee pakkopullaa. Tätä myötä myös kasvaa pelko siitä, että reputtaa kokeen kokonaan ja sitä myöden heikentää omia mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun.

Lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä ja stressaantuneempia. Heillä on valtavat paineet selviytyä lukiosta kunnialla, sillä pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittävät pitkälti oman tulevaisuuden. Onko oikein kuormittaa nuoria opiskelijoita enää yhtään enempää?

Positiivinen asenne opiskeluun tuottaa aina parhaita tuloksia. Jos haluamme saada Suomeen lisää ruotsintaitoisia ihmisiä, meidän tulee panostaa opiskelun mielekkyyteen ja motivoida opiskelijoita. Halu oppia lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä voida pakottaa ulkopuolelta. Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida myöskään perustella jonkun ammattiryhmän omien työvoimapoliittisten pyrkimysten perusteella. Kyse on kuitenkin nuortemme tulevaisuudesta, ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamisesta ja mahdollisuuksista myös saavuttaa virallisia tutkintoja taustasta riippumatta.

http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.f ... =karuselli

[NRR]

Stoutumattoman US-blogi:

Näin nyt sitten kävi, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Tästä asiasta ei äänestetty vaaleissa. Jos olisi äänestetty, niin tuollainen esitys olisi kaatunut murskaluvuin. Enemmistö suomalaisista on kannattanut jo vuosikymmenien ajan ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta luopumista. Mutta edustuksellisessa diktatuurissa on mahdollista kääntää takkia, ja tehdä täysin päin vastoin kuin kansa tahtoo.

Sipilän hallituksen aikoihin nähtiin tilanteita, joissa opposition poliitikot huusivat eduskuntatalon istuntosalissa hallituksen edustajille: "Kuinka te kehtaatte!" Samaa voisi kysyä Antti Rinteen hallitukseen osallistuvilta kansankyykyttäjiltä. Nöyrry opiskelija, ja raada otsa hiessä.

Tämä on ruotsin kielelle viimeinen jojo-ponnahdus ylöspäin suomalaisen yhteiskunnan parrasvaloissa. Väestöennusteiden mukaan noin 30 vuoden kuluttua ruotsi ei todennäköisesti enää ole Suomen toiseksi puhutuin kieli, vaan venäjä nousee rinnalle ja menee ohi. On selvää että ruotsin kielen pakollisuus tulee taas poistumaan, ja tällä kertaa lopullisesti. Ei vain ylioppilaskirjoituksissa, vaan koko koulutusjärjestelmässä pakollisena oppiaineena, sekä virkamiehiltä vaadittavana taitona.

Mitä ruotsinkieliset sen jälkeen tekevät? Mikä agendaksi tulevaisuudessa, kun illuusio Suomen kansan "kaksikielisyydestä" (sujuvasti unohtaen kolmannen kotimaisen eli saamen kielen) tulee tiensä päähän? ---

http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi ... nistuminen

[Hillevi Henanen]

Ei ole pakkoruotsin kirjoitukselle aaltoliikettä hurraiden kanssa eikä ilman liiemmin näkynyt.
Kyllä tämän uutisen aiheuttaman reaktion luulisi herättävän poliitikoissakin jo jonkinlaisen edes alkeellisen itsesäilytysrefleksin. Voivat nyt joutua ottamaan aikalisän, ja sitten 22.12.19 ilmoitetaan, että nyt se on lyöty lukkoon.

Asiasta toiseen.

Löysin tuolta keskustelupalstalta seuraavanlaisen kommentin

Miksi sitten tuollaista vitsiä ylläpidetään? Kaverini, hävittäjälentäjä, omien sanojensa mukaan ei koskaan läpäissyt ruotsin virkamiestutkintoa kadiksessa, mutta niinpä hän vaan omaa nopeasti maisemaa vaihtavan konttorin, vakituisen valtion vakanssin kera.

(Hänen kohdallaan merkittiin vain suorituksi ilman arvosanaa. Kuten jokseenkin kaikkien kohdalla jotka ei sitä läpäise. Tämä siis valtion "eniten omassa firmassa" )

Oletteko kuulleet tällaisesta käytännöstä?

[Hillevi Henanen]

Kuinkahan monta kertaa viimeisten parin vuorokauden aikana on kirjoitettu/lausuttu sana pakkoruotsi?
Iltasanomille kiitos siitä, että se potkaisi homman liikkeelle yllätyksenä. Tällä elvytyksellä pakkoruotsi-sana elää ja voi hyvin pitkään.
Huvittaa sekin, että otsikkoja manipuloimalla kuvitellaan saavutettavan jotain. Pakollinen B2 ruotsi kun on nyt siis Yhteinen kieli B2! Onpa kuvaava otsikko! Ei heitä kyllä yrittämisen puutteesta voi moittia.

Hallitusohjelman luonnoksessa 150 sivua, varsinaisessa ohjelmassa enemmän.

Löysin hauskan listan, jossa joku oli vaivaantunut laskemaan ohjelmassa esiintyvien passivimuodossa olevan verbien lukumäärän kymmenen kärjessä
Top10 -passiivit
130 x selvitetään
124 x vahvistetaan
120 x edistetään
107 x kehitetään
72 x varmistetaan
71 x lisätään
70 x parannetaan
68 x toteutetaan
58 x tuetaan
56 x otetaan huomioon
Seuraavina: tehdään, jatketaan, arvioidaan, laaditaan

[Hillevi Henanen]

Tällainen ryöpsähdys on melkoinen painajainen RKP:n trolleille. Vaikka olisi kuinka paljon ja huolella koulutettua porukkaa, niin varsinkin valmistautumattomina he eivät millään ehdi joka paikkaan, kuten nyt viikonloppuna huomattiin.

[NRR]

Rostila Ilta-lehdessä:

Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monen suomenkielisen mahdollisuuksia jatko-opintoihin.

Miksi päättäjät eivät suostu näkemään tätä tosiasiaa?

Ruotsin asema kansalliskielenä ei vaadi kohtuuttomuutta suomenkielisiä kohtaan.

https://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rost ... qeR73gkSIU