Sivu 1/1

Ruotsinkieliset muuttavat maasta - uhkia pakoon vai mahdollisuuksien perässä?

Lähetetty: 15.05.2019 22:01
Kirjoittaja NRR
Hesarissa on taas käytetty mahdollisuus uhriuttaa ruotsinkielisiä:
--- ruotsinkieliset ovat yleensä olleet muuttotilastoissa yliedustettuina. Lähtijöiden määrä on kolminkertainen suomenkielisiin verrattuna.

--- Kjell Herbertsin raportti --- listaa syitä Suomen ruotsinkielisten viimeaikaiseen intoon muuttaa muualle.

”Negatiivinen Suomi-kuva, koventuneet asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, yhteiskunnan yhä jyrkemmäksi muuttunut ilmapiiri”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006106557.html

Ja sitten suosituimmat kommentit:
Triviaalilta kuulostava muuttomotiivi nostettiin sitten kuvaamaan koko ilmiötä.

Ruotsinkielinen maastamuuttajaryhmä oli yo. pylväsdiagrammin mukaan noin kymmenesosa maastamuuttajista (2016), joita "Eniten muuttamaan houkuttavat kuitenkin työ- ja opiskelumahdollisuudet, perhesuhteet sekä puhdas seikkailunhalu."

Harmi, kun ei löytynyt yhtään maastamuuttajaa avaamaan käsitettä "jyrkempi ilmapiiri".
Mitenköhän nuo "koventuneet asenteet ruotsinkielisiä kohtaan" vaikuttavat Pohjanmaalaisten ruotsinkielisten nuorten lähtöön, kun kyseessä on kuitenkin melkein täysin ruotsinkielinen alue, jossa potkitaan pikemminkin suomenkielisiä (esim. kouluratkaisut) ja ruotsinkielisillä on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet suuren osaan työpaikoista (asiakaspalvelu, hallinto, sairaanhoito, vanhustenhoito, asiantuntijat niin kunnilla, valtiolla kuin yrityksissäkin) koska aina täytyy osata ruotsia ja mieluusti paremmin kuin niin sanottu virkamiesruotsi vaatii.
Taas yritetään vääntää kielipolitiikkaa ja kärpäsestä härkästä. Suomenkielisiä lähtijöitä on moniverroin enemmän ja ruotsinkielisten vuosittainen muutto noudattaa kaaviossa selkeästi suomenkielisten muuttoa. ”vihamielinen kielipolitiikka”on siis täyttä potaskaa tai sitten myös suomalaiset seuraavat ruotsinkielisiä samasta syystä ja ”vihamielisyys” ja siksi muuttohalut ovat vähenneet 2017 ja edelleen 2018.
Todellisuudessa Ruotsissa vain ruoho on aina ollut ja tulee olemaan vihreämpää ruotsinkielisille kun 5% vähemmistöstä pääsee kielienemmistöön,paremmille palkoille ja elintasoon ”sivistyksen ja kultyyrin” pariin, pois kälyisiltä peräkyliltä.
Tässä näkyy hyvin ristiriita virallisen puhetavan ja suoran kansalaispalautteen välillä.

Re: Ruotsinkieliset muuttavat maasta - uhkia pakoon vai mahdollisuuksien perässä?

Lähetetty: 19.05.2019 05:33
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Kun seuraa svenska ylen kirjoittelua, ja varsinkin kommenttien asenteita, niin kyllähän suuren osan muuttoon pakottaa kielitaidottomuus kutsuttiin sitä sitten miksi muuksi tahansa. Kun maan pääkieli ei ole hallinnassa, eikä suurta osaa edes kiinnosta, niin vaihtoehtoja on kovin vähän.

Yli 50 vuotta on asiaa yritetty korjata pakottamalla kaikki muut kieliryhmät opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä, mutta tässä tapauksessa kielitaitoruuvin kiristäminen on iskenyt pahasti heidän omaankin nilkkaansa. (Koska suomenkielisiltä vaaditaan hyvää ruotsin taitoa, niin kyllä se vaatiminen sitten toimii toisinkin päin.) Suomenkielisiä patistellaan ruotsin opiskeluun ja Ruotsiin töihin, mutta ruotsia opiskelleille maahanmuuttajille ruotsi avaa yhtä lailla pakotien lahden yli. (Närpiön murteesta en menisi takuuseen ainakaan ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla.)

Vajavaisen suomen taidon omaavan maahanmuuttajan kanssa jaksetaan olla kärsivällisiä, ja siinä he samalla saavat tilaisuuden kielen oppimiseen, mutta asenteet ovat varmasti koventuneet juurikin Pohjanmaalla, jossa vuonna 2013 viimeisen kerran ruotsinkielisten määrä oli yli 50% (50,04%), ja vuodesta 2014 lähtien on tasainen lasku ruotsinkielisten osuudessa jatkunut ollen viime vuonna 49,5%. Juuri Pohjanmaalla on takuulla kova paikka joutua alakynteen kielikysymyksessä.
Maastamuuton tahti on kiihtynyt niin, että vuosina 2016–2018 Suomesta muutettiin pois merkittävästi enemmän kuin vuosina 2013–2015, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet luvut.
Pohjanmaalta on maastamuutto ollut tämän artikkelin mukaan seuraavaa:

2013
Ru 313
Mu 130
Su 92
Summa 535

2014
Ru 372
Mu 166
Su 115
Summa 653

2015
Ru 395
Mu 199
Su 110
Summa 704

2016
Ru 507
Mu 314
Su 133
Summa 954

2017
Ru 428
Mu 260
Su 133
Summa 821

2018
Ru 411
Mu 276
Su 132
Summa 819

Tästä näkee suoraan, että ryhmä muut on kuin onkin oppinut ruotsia. Maastamuutto 2013-2018 keskim. 224.
Ruotsinkielisten maastamuutto on tämän tarkastelujakson 2013-2018 ollut tasaista vuoden 2016 pikku pyrähdystä lukuun ottamatta eli 404 hlöä keskimäärin.
Pohjanmaan suomenkielisiä on muuttanut maasta keskimäärin 119/vuosi.

Kun katsotaan Pohjanmaan väkimäärän muutoksia näinä 6 vuotena, niin sieltä löytyy mielenkiintoista tietoa.

2013
Ru +4
Mu +682
Su +35
Summa +721

2014
Ru +16
Muut +651
Su +105
Summa +772

2015
Ru -169
Mu +679
Su +13
Summa +523

2016
Ru -202
Mu +454 (Luku alhainen, koska ennätysmäärä 314 Pohjanmaan muunkielistä muuttanut Suomesta 2018)
Su -490
Summa -238
Edellisen kerran suomenkielisten määrä Pohjanmaalla väheni v. 2005.

2017
Ru -246
Mu +604
Su -852
Summa -496

2018
Ru -231
Mu +517
Su -437
Summa -151

Näistä luvuista napsahti sitten vahvistus sillekin mitä jo tuolla alussa uumoilin.
Saa svenska yle pipertää kasaan monta aurinkoista juttua Pohjanmaan onnellisista ja tyytyväisistä maahanmuuttajista ennen kuin näiden lukujen totuus saadaan kaadettua.

Vertaillaanpa kieliryhmien osuutta koko Pohjanmaan väestöstä ja maasta muuttaneista vuonna 2018.

Ruotsinkieliset 49,5% koko väestöstä ja 50,2% maasta muuttaneista. Tasapainossa.
Muut 6.8% koko maakunnan väestöstä ja YLI KOLMANNES maasta muuttaneista eli 33,7%.
Suomenkieliset 43,7% koko maakunnan väestöstä ja 16,1% maasta muuttaneista.

Suomenkielisten kohdalla alhaista lukua ei kannata yrittää vääntää viihtymiseksi, vaan nyt on se tilanne, että meillä sattuu olemaan kotikenttäetu tässä asiassa. Vaikka koko Suomen tasolla ei olekaan varapaikkaa mihin paeta vaikka tilanne olisi miten tukala, niin Pohjanmaalta kumminkin pääsee vielä pois, koska Suomea sattuu olemaan muuallakin.

Re: Ruotsinkieliset muuttavat maasta - uhkia pakoon vai mahdollisuuksien perässä?

Lähetetty: 19.05.2019 23:45
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Kun nyt kerran alkuun pääsin, niin päätin sitten silmäillä miten Pohjanmaa pärjää kotimaan muutossa.
1970-2017 ei Pohjanmaa ole kertaakaan päässyt maan sisäisessä muuttoskabassa voitolle. Pienin muuttotappio on ollut 132 henkilöä vuonna 1992, 28 vuoden keskiarvo -501 ja taulukon viimeisin vuosi 2017 oli jo komeasti -1402.
Sitä ruotsinkieliseen kuntaan muuttamista on sen verran tyrkytetty pakkoruotsin "perusteluksi", että pakko oli tsekata tämäkin.

Sitten onkin jäljellä kysymys tästä luonnollisen väestönlisäyksen tilanteesta. Propagandan mukaan ruotsinkieliset ovat kovia lisääntymään, ja varmaan niin onkin, mutta he tekevät sen kyllä jossain muualla kuin Pohjanmaalla.
Vuonna 2017 koko Pohjanmaan oli tässäkin asiassa pikku pakkasella, samoin Vaasa ja Pietarsaari.

Voittaja kisassa Pedersöre +88, toiseksi jäi ennakkosuosikkini Luoto +63 ja pronssille Mustasaari +42. Olisin veikannut myös Närpiölle kelpo sijoitusta, mutta se voittikin Jumbopokaalin tuloksella -175.

Re: Ruotsinkieliset muuttavat maasta - uhkia pakoon vai mahdollisuuksien perässä?

Lähetetty: 20.05.2019 18:47
Kirjoittaja SJONS
Kiitos Hillevi Henanen! Mielenkiintoisia lukuja!

Re: Ruotsinkieliset muuttavat maasta - uhkia pakoon vai mahdollisuuksien perässä?

Lähetetty: 20.05.2019 23:25
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Suomen ruotsinkieliset ovat kielensä vankeja varsinkin Pohjanmaalla, ja heidän vankilansa kutistuu vuosi vuodelta.
Vapautuminen voi tapahtua ainoastaan opiskelemalla maan pääkieli. Jos se ei onnistu, tai kiinnosta, niin sitten on pysyttävä kotinurkilla tai muutettava siirtolaiseksi Ruotsiin. Pikku vinkkinä voin kertoa, että ei sekään ihan ongematonta ole.

Se, että kaikki muut kieliryhmät ovat kieroutuneen tasa-arvon nimissä joutuneet yli 50 vuotta raahaamaan puolestaan nilkkapantaa ,jota myöskin kutsutaan lempinimellä pakkoruotsi, ei todellakaan ole helpottanut ruotsinkielisten tilannetta yhtään, päinvastoin. Tämä on muun harmin lisäksi myrkyttänyt kieliryhmien välit pitkälle tulevaisuuteen.