Sivu 1/1

Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 29.04.2019 10:45
Kirjoittaja NRR
HS kysyi yli ysin keskiarvoa vaativien lukioiden oppilailta tuntemuksista:
Vastauksista piirtyy karu kuva nykylukiolaisten arjesta. Moni nuori lukiolainen on kyselyn mukaan todella uupunut.

Nuoret kertovat uniongelmista, väsymyksestä sekä jatkuvista päänsäryistä. Stressi vie ruokahalun, ja ruokarytmi sekoittuu. Osa raportoi painonnoususta, osa jatkuvasta laihtumisesta.

Nuoret kärsivät negatiivisista tunteista, ahdistuksesta ja kärttyisyydestä. Ajatukset kiertävät kehää, ja samoja ajatuksia käy uudelleen ja uudelleen läpi. Itku tulee herkemmin.
Samojen ongelmien kanssa painitaan muissakin lukioissa.

Kilpailu jatkopaikoista ja yo-kokeen merkitys jatkohaussa pakottaa oppilaat ponnistelemaan alusta asti täysillä, ottamaan mahdollisimman paljon kursseja kirjoittaakseen hyvin ja pitääkseen useampia ovia auki tulevaisuudessa.

Kaikki muutokset ovat vain kiristäneet tilannetta.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 29.04.2019 10:51
Kirjoittaja NRR
Vaatimattomammalle lukiomenestykselle on tehtävä tilaa. Lukion tulisi jatkossa olla hyvä yleispohjakoulu, siksi suosittelen lukiota kaikille suunnastaan epävarmoille.

Suurin osa oppilaista kykenee halutessaan käymään lukion ja saa siitä elämäänsä sellaisia eväitä, joita kapeahko ammatillinen koulutus ei anna. 

Elämä on jatkossa yliopistomme. Lukion tulee valmistaa elämään monimutkaisessa yhteiskunnassa.

Vaikkapa lähihoitaja päiväkodissa hyötyy lukiotaustasta ja siitä, että on saanut hioa suomen kielen taitoaan, kulttuurisia taitoja ja jopa luonnontieteellistä maailmankuvaa. Ja tästä taas hyötyvät lapsemme.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 29.04.2019 11:39
Kirjoittaja NRR
Tällä hetkellä on koulutuspoliittisessa asenneilmastossa kylmät tuulet. Kaikki tuntuvat ajattelevan, että peruskoulussa on ryhmä "ne", joista ongelmat johtuvat.

Kokoomulaiset suojelevat omiaan vaatimalla sellaisia kielivalintoja, joilla vanhemmat voivat lunastaa lapsilleen paikan "koulumyönteisten" kotien lasten parissa. Perussuomalaiset puhuvat luokallejättämisestä jonkinlaisena ratkaisuna, kulisseissa muhii jopa ajatus, että pakkoruotsilla voidaan vaikeuttaa maahanmuuttajalasten kouluttautumista.

Molemmat puhetavat vievät kohti rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa "heikot" ohjataan sivuraiteille. Tässä uunohdetaan, että kaikilla on vahvuutensa ja heikoksi luokittelemalla luodaan varmasti sosiaalisia ongelmia.

Oppilaiden ongelmat voivat olla mitä tahansa: Kiireiset vanhemmat ja läheisyyden puute, lasinen lapsuus, useammassa polvessa periytyvä syrjäytyminen, koko perheen mielenterveys- tai adhd-ongelma, sotatraumat, erilaiset oppimisen haasteet, ...

Nämä joudutaan kohtaamaan ja hoitamaan. Tietysti jokainen haluaisi oman lapsen pääsevän ryhmään, jossa voidaan keskittyä mukaviin asioihin, mutta ehkä sittenkin malli toimivista tavoista kohdata erilaisuus olisi eniten hyötyä.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 29.04.2019 15:20
Kirjoittaja SJONS
Muistaakseni Halla-aho puhui siitä, että rahaa ei tuhlattaisi oppivelvollisuuden pidentämiseen, vaan siihen, että huomioitaisiin ne, joilla on vaikeuksia selviytyä peruskoulusta.

Tiedän kokemuksesta, että peruskoulusta lähtee oppilaita, jotka olisivat tarvinneet enemmän varhaisen puuttumisen palveluja eli tukea koulutaipaleen alusta asti.

Runsas maahanmuutto ja vieraskieliset oppilaat samassa ryhmässä suomenkielisten oppilaiden kanssa vievät liikaa opettaja huomiota ja erityisopetuksen resursseja. Tilanne on monissa kouluissa kestämätön, vaikka sitä ei haluta myöntää.

Moni syrjäytyy siinä nivelvaiheessa, kun pitäisi siirtyä ammattiopintoihin tai lukioon! Jos koulu jää kesken, siitä on vaikea työllistyä ja muut viihdykkeet saavat nuoren etääntymään yhteiskunnan normeista.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 01.05.2019 23:10
Kirjoittaja NRR
Hesari kirjoitti teemasta vappupäivänä pääkirjoituksessa:
Ilmiö herättää myös kysymyksen, onko lukion uudistamisessa menty kaikilta osin oikeaan suuntaan. Luokaton, kurssimuotoinen opiskelu sopii monille, mutta ei välttämättä kaikille. Ilman luokkayhteisön tukea opiskelija jää enemmän yksin opintojensa kanssa. Tuore pääsykoe­uudistus voi tuoda lukioon vielä lisää paineita, koska ylioppilastodistuksen painoarvo korkeakouluvalinnoissa kasvaa.

Oppilaiden jakautuminen eri kouluihin keskiarvojen mukaan voi hämärtää käsitystä siitä, mikä on riittävän hyvä suoritus. Jos samalla luokalla on eritasoisia oppilaita, hyvä oppilas voi huomata, että maailma ei romahda, jos jokaisesta ­kokeesta ei tulekaan kymppiä. Jos luokalla on vain kympin oppilaita, paineet ovat aivan toisenlaiset.

KOULUISSA on tärkeää jo perus­asteella keskittyä siihen, että oppilas löytää omat vahvuutensa. Jokainen on hyvä jossakin, eikä pelkkä teoreettinen tieto ratkaise menestystä työelämässä.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 02.05.2019 16:41
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
KOULUISSA on tärkeää jo perus­asteella keskittyä siihen, että oppilas löytää omat vahvuutensa.
Jokainen on hyvä jossakin, eikä pelkkä teoreettinen tieto ratkaise menestystä työelämässä.
Itse olen tätä yrittänyt takoa eliitin päähän jo vuosien ajan.

Mutta koulussa(kaan)) keskiössä ei ole oppilas(yksilö), vaan järjestelmä.
Järjestelmän pitää tunkea jokaisen oppilaan päähän myös valmius suorittaa virkamiesruotsi, jotta suomenruotsalainen saa palvelut ruotsiksi
oppilas löytää omat vahvuutensa.
Mutta eihän kukaan nykykoulussa auta oppilasta tässä, ja juurikin pakkoruotsi on keksitty vain järjestelmää varten, ei oppilasta varten.

Jos vanhemmat ja lapsi yhdessä eivät osaa löytää lapsensa luontaisia vahvuuksia, turha sitä on koulultakaan odottaa, koska koululle tärkeintä on järjestelmä, ei yksilö.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 04.05.2019 16:00
Kirjoittaja NRR
Professori Uusikylä ottaa tänään yleisön palstalla kantaa koulujen tilanteeseen:
On uskoteltu, että kilpailu hyödyttää varsinkin koulussa lahjakkaita ---

Koulussa taistellaan korkeakoulupaikoista. Loppuunpalamisen siemenet kylvetään jo alakoulussa, ellei peräti ”premium-tason” päiväkodissa. Lasten kannattaa opiskella esikoulussa vieraita kieliä, koska siitä on hyötyä työelämässä, kertoo Opetushallituksen edustaja.

Lisäopetusta myydään jo alakoululaisille, yläkouluissa lietsotaan lukiopaniikkia. --- Lukiot ylvästelevät sillä, että niissä voi opiskella yliopisto-opintoja. Miksi ihmeessä! Eikö lukio olekaan tarpeeksi vaativa? Masennuslääkkeillä lukiolainen pärjää jonkin aikaa, mutta usein vasta täydellinen romahdus avaa oven terveeseen elämään, lepoon ja terapiaan.

Korkeakouluissa monet opiskelijat ylisuorittavat ja vajoavat välillä sängyn pohjalle itkemään, syöpöttelemään ja juopottelemaan. Varsinkin ”hienojen tiedekuntien” naisopiskelijat pelkäävät, etteivät ole tarpeeksi eteviä ja että tulevaisuudessa mahdollinen äitiysloma turmelisi uranousun. Ei ole ihme, että syntyvyys Suomessa vähenee.
---
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006092773.html

Kommenttiosastossa sanotaan suoremmin:
Korkeakoulujen pääsykokeista luopuminen johtaa tilanteeseen, jossa lukiolaiset stressaantuvat entistä pahemmin. Tämä johtaa myös tilanteeseen, jossa ne joilla on varaa, hankkivat lapsilleen maksullista lisäkoulutusta varmistaakseen pääsyn korkeakouluun.

Ja lasten stressi vain kasvaa.

Uusi systeemi on huono.

Se myös johtaa alueelliseen tasa-arvon heikkenemiseen, koska vastaisuudessa yliopiston ovet aukeavat vain pääkaupunkiseudun huippulukioiden oppilaille, joiden koulujen taso on korkea ja oppilasmateriaali pitkälle valikoitunutta. Ja opettajat parempia kuin muualla.

Uudistus on tekijänsä, Kokoomuksen näköinen ja se johtaa siihen, että aniharva oppilas Helsingin ulkopuolelta pääsee yliopistoon ja he ajatuvat opistotasoisiin oppilaitoksiin, jos edes kelpaavat sinne.
Kokoomukselle on tärkeää vain eliitin menestyminen.
Slogan "lisää kieliä ja varhain" on yksi tapa toteuttaa tätä kokoomuslaista koulutuspolitiikkaa.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 07.05.2019 11:09
Kirjoittaja NRR
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kehoittaa Suomea helpottamaan nuorten siirtymistä lukioista ja ammattikouluista korkeakouluihin:
Järjestön raportissa todetaan, että vain neljännes toisen asteen koulutuksesta valmistuneista onnistuu jatkamaan korkeakoulutukseen heti valmistumisensa jälkeen.

Suomen korkeakoulujärjestelmä on yksi valikoivimmista, mikä viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vasten tahtoaan ---

Keinoiksi järjestö esittää korkeakoulutuksen pääsykoejärjestelmän uudistamista sekä korkea-asteen koulutuksen kapasiteetin laajentamista ja tarvittaessa opintotukijärjestelmän kehittämistä.
---
OECD:n mukaan Suomen pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että heikoimmassa asemassa olevat nuoret pääsisivät koulutukseen ja työelämään nykyistä nopeammin ja helpommin. Lisäksi eri toimialojen tuet tulee sovittaa yhteen niin, että ne kannustavat nuorta ammattiin pätevöittävään koulutukseen ja työnhakuun.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006096213.html

Tämä ei tarkoita, että olisi jätettävä enemmän luokalleen, karsittava rankemmin, lisättävä pakkoruotsia... kyse on siitä, että järjestelmämme on turhan valikoiva ja joustamaton.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 07.05.2019 12:52
Kirjoittaja SJONS
Ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kärsitään opiskelijapulasta!!!

Opiskelijoita yritetään "metsästää" maahanmuuttajista, ruotsialaisista ja tietysti suomenkielisistä, mutta suomenkielisille järjestetään kielitestit. Suomenkielisillä laudatur ruotsissa antaa mahdollisuuden osallistua suoraan pääsykokeisiin. Maahanmuuttajille riittää kuulemma pelkkä ylioppilastutkinto lähtömaassa.

Re: Moni kuvittelee, että nykykoulu on aiempaa helpompi, niin ei ole

Lähetetty: 09.05.2019 08:42
Kirjoittaja NRR
Nyt ajetaan voimakkaasti erityisluokkia takaisin - toisaalta hyvä niin, toisaalta monimuotoluokat eivät toimineet liian erilaisten vaikeuksien kasaantuessa yhteen. Tässä on puolensa ja puolensa.

Hesarissa annettiin opettajan puhua erityisten nuorten puolesta:
”Itä-Helsingin nuoret ovat hyvin perillä asioista, he osaavat kuunnella ja heillä on kokemusta erilaista ihmisistä. He ovat jyrkästi mieltä asioista ja osaavat toimia yhdessä. On ihan mieletöntä opettaa heitä.”

--- Monilla --- oppilailla on adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.

”He eivät pysty olemaan passiivisia ja flegmaattisia, joten aina kun kohtaan opetuksessa adhd-tyypin olen että jes, tämä onnistuu. Heissä on elämää.”

”He tarvitsevat koko ajan uutta materiaalia, eivätkä pysty istumaan paikoillaan. Mutta jos heitä ruokkii jatkuvasti kysymyksillä, on häkellyttävää, kuinka nopeasti he oivaltavat ja päättelevät asioita.”
---
”Erityisluokista luovutaan, mutta normaalissa koululuokassa erityisluokkalainen tuntee ja näkee olevansa häiriötekijä. Ei normaaliluokassa voida edetä erityisluokkalaisen ehdoilla ja vahvuuksilla.”
https://www.hs.fi/elama/art-2000006097954.html

Mutta ei missään luokkamuodossa ole minusta paluuta kuvitteellisen keskiverto-oppilaan opetukseen.

Lahjakkuutta on monenlaista.
"Seuraava suomalainen nobelisti tulee sairaalakoulusta. Heiltä tulee aivan mieletöntä ja valmista materiaalia. Ei ikinä uskoisi, että he ovat vasta yläasteella. Oppilaiden itsekritiikki on vain älyttömän korkealla, mikä vaikeuttaa alkuun pääsemistä. Myös ulkopuolisuuden tunne saa heidät suoriutumaan heikosti.”
Tai sitten seuraava nobelisti tulee vankilasta, joka on aika monen --- lähiönuoren päätepysäkki.
Haastateltu opettajakin oli ennen projektiaan epäillyt poikien lahjoja:
”Oletin, että Suomessa olisi suoranaista heikkolahjaisuutta, joka liittyy pitkälliseen syrjäytymiseen, mutta sitä ei ole. Kohtaamani pojat ja nuoret miehet eivät ole tyhmiä, vaan yllättävan teräviä”
Miksi näillä terävillä nuorilla pitää olla vielä se pakkoruotsi. Alakoulusta yliopistoon. Vailla vapautuksia.