Suomi24/Kielipolitiikka-palstan ohjeita nuorille, joiden opintoja pakkoruotsi kohtuuttomasti haittaa
Lähetetty: 29.04.2019 06:31
Pyysin palstan pakkoruotsin puolustajia kertomaan, mitä he sanoisivat nuorelle, jonka opintoja ruotsi kohtuuttomasti hankaloittaa.
Sanoisivat, että
- erikoista, että oppii muuta muttei ruotsia
- Attitydproblem kanske ?
- pakkosuomen poisto auttaisi
- opiskelkaapa nyt kiltisti, niin minäkin aikoinaan tein
- ei elämä ole aina helppoa, eikä se ole sellaiseksi tarkoitettukaan
- oppilailla ei ole enää pettymyksensietokykyä
- ei olisi pitänyt mennä lukioon
- kannattaa vaikka jäädä luokalle kertaamaan pelkkää ruotsia, ja mennä sitten vasta lukioon
- ei voi alkaa muuttaa koulun perusopetusohjelmaa, siksi että on muutamia oppilaita, jotka oppivat kaiken muun, paitsi ruotsin.
- voisi sanoa tarinoittesi maahanmuuttajille, että muuttaisivat Suomesta
- jotkut maahanmuuttajalapset pärjäävät aivan loistavasti peruskoulussa
- entäs ne, jotka kärsivät kemiasta (se puolitoista vuotta yleistietoa atomeista, molekyyleistä ja luonnontieteistä)
He ovat eettisessä ja loogisessa umpikujassa. Pieni palvelupakkokieli on heidän mielestään koulun tärkein aine. Ei saa tinkiä.
Se mikä keskustelusta näkyy selvimmin on se, ettei heillä ole mitään kontaktipintaa kouluopetukseen tai nuorten elämään, mutta he pistävät valtavasti aikaa ja voimia haukkuakseen somessa ihmisiä, joilla se kosketuspinta ja realismi on, jotka näkevät näiden nuorten silmät, heidän ponnistelunsa ja heidän pettymyksensä.
Mutta minä olen tehnyt tehtäväni. Olen avannut heille maailmaa ja inhimillisyyttä - ja vaikka he nyt jumittavat vanhassa, avoimuus ja uudet kytkennät muokkaavat jo rakenteita heidän alitajunnassaan. Meneehän siinä aikaa.
Mutta tuli yksi vastaus, josta kiitän:
- Jos koulunkäynti on jollekin hyvin vaikeaa, niin siinä tapauksessa minusta voitaisiin ajatella, että oppilas vapautettaisiin 2. vieraasta kielestä, jotta hän voisi keskittyä omaan äidinkieleen ja matikkaan.
Pakon puolustaja, mitä sanot nuorelle lukiolaiselle, joka ei saa hyväksyttyjä ruotsinkursseista ja joutuu hakeutumaan iltalukioon kertaamaan määräämättömäksi ajaksi saadakseen muutaman viitosen lisää. Yksinhuoltaja äiti yrittää auttaa lukiokustannuksissa, mutta lisävuosi alkaa painaa perheen taloutta.
Nuori saa matikat ja fysiikat hyvin läpi, englannin jopa oikein hyvin, mutta jonkinlainen oppimisvaikeus teettää reaalikursseilla paljon ylimääräistä työtä ja tekee ruotsista mahdottoman.
Ruotsia hän ei tule koskaan oppimaan, mutta jokin opetus tässä varmasti on. Mitä sanot hänelle?
Pakon puolustaja, mitä sanot kaksoistutkintoa suorittavalle pojalle, jonka lukioruotsi ei vain suju. Dysleksiadiagnoosi on kouluvuosien alusta, mutta yläkoulussa ruotsissa annettiin niin runsaasti tukiopetusta, että jollain tavalla siitä selvittiin.
Lukiossa seinä nousee pystyyn.
Ammattiopinnot ravintolakokiksi sujuvat. Unelmana on kuitenkin kotitalousopettajan tutkinto tai vaikka oma ravintola. Lukio tuntuu hyvältä, varsinkin kun jopa lukion matematiikka sujuu ja englanti. Hän suunnittelee kirjoittavansa taloustieteen, toistaiseksi voi valmistua neljällä kirjoitettavalla aineella.
Ruotsinkurssit eivät mene läpi, vaikka niitä opiskellaan valmiiksi aikuislukiossa (iltalukio). Diagnoosi on mennyt vanhaksi ja pitäisi hankkia uudet todistukset, mikä maksaa paljon, jo pelkkä arvio maksaa lähes tonnin. Perheellä ei ole varaa tähän.
Nuori joutuu luopumaan kaksoistutkinnosta ja tyytymään pelkkään ammattitutkintoon. Tai eihän se ole vähän sekään ja hyvin suoritettuna antaa hyvän pohjan työelämään. Mutta ne unelmat.
Jokin viisaus tähän varmasti sisältyy. Mitä sanot hänelle?
Pakon puolustaja, mitä sanoisit tytölle Aasiasta, joka saapuu isona tyttönä vieraaseen maahan äidin avioiduttua tänne. Hänellä ei ole koskaan ollut englanninopintoja, hän osaa vain kotikieltään. Valmistavalla tulee auttava suomen kielen taito ja muutama sana englantia. Kielet ovat kuitenkin hänelle kaikkein vaikeinta.
Yläkoulussa hänelle haetaan vapautusta ruotsista. Tilataan paikalle tulkki, joka selittää äidille, miten kovasta hakemuksesta on kyse. Koskaan ei olisi asiaa virkamieheksi. Mutta äiti tietää, miten vaikeaa koulu on ollut ja hän allekirjoittaa hakulomakkeet. Koulu on tehnyt melkoisesti työtä vaadittavien selvitysten laatimiseen. - Hakemus tulee takaisin hylättynä ja ruotsia on vedettävä perässä, vaikka suomi tarttuu hitaasti ja englanti pysyy heikkona.
Ysillä tyttö haluaa ammattikouluun, mutta vaikenee visusti siitä, että hänellä on allergioita, jotka haittaavat juuri niillä aloilla, joille hän hakee. Vuoden jälkeen hän joutuu luopumaan ammattikoulusta. Hän yrittää aloittaa nyt hiukan vanhempana opinnot aikuislukiossa, mutta koska hänelle ei saatu peruskoulussa vapautusta ruotsista, hän ei saa sitä lukiossakaan. Kielien kanssa hän on pulassa ja myös lukio jää kesken.
Ongelmiahan oli muutenkin, ilman pakkoruotsia, mutta paljon olisi voitu auttaa, jos ruotsista olisi saatu vapautus. Mitä sanot hänelle?
No nyt on kuunneltu, mitä pakon puolustajat sanoisivat näille nuorille, joiden elämässä pakkoruotsi on kohtuuttomassa roolissa karsimassa voimia tärkeämmältä, pitkittämässä kalliita opintoja tai karsimassa opinnoista kokonaan.Maahanmuuttajapoika ei saa vapautusta ruotsista, vaikka hänen suomen kielensä on todella heikko huolimatta siitä, että hän on tullut maahan jo ennen koulun alkua. Paljastuu, että hänellä myös kotikieli on samaan tapaan rikkonaista kuin hänen suomensa. Hänellä ei siis ole yhtään vahvaa kieltä.
Jokainen helpotus normiopetukseen olisi ollut tervetullut, mutta kun ei saa sulkea nuorelta ovea yliopistoon ja virkamiesuralle, niin ruotsia vedetään vahvalla tuella. Siitä ei tule jäämään mitään muuta hänelle kuin yksi epäonnistuminen lisää.
Poika kertoo, että isä on sanonut, että hän on turha lapsi, häntä ei pitäisi lainkaan olla.
Mitä sanot hänelle?
Sanoisivat, että
- erikoista, että oppii muuta muttei ruotsia
- Attitydproblem kanske ?
- pakkosuomen poisto auttaisi
- opiskelkaapa nyt kiltisti, niin minäkin aikoinaan tein
- ei elämä ole aina helppoa, eikä se ole sellaiseksi tarkoitettukaan
- oppilailla ei ole enää pettymyksensietokykyä
- ei olisi pitänyt mennä lukioon
- kannattaa vaikka jäädä luokalle kertaamaan pelkkää ruotsia, ja mennä sitten vasta lukioon
- ei voi alkaa muuttaa koulun perusopetusohjelmaa, siksi että on muutamia oppilaita, jotka oppivat kaiken muun, paitsi ruotsin.
- voisi sanoa tarinoittesi maahanmuuttajille, että muuttaisivat Suomesta
- jotkut maahanmuuttajalapset pärjäävät aivan loistavasti peruskoulussa
- entäs ne, jotka kärsivät kemiasta (se puolitoista vuotta yleistietoa atomeista, molekyyleistä ja luonnontieteistä)
He ovat eettisessä ja loogisessa umpikujassa. Pieni palvelupakkokieli on heidän mielestään koulun tärkein aine. Ei saa tinkiä.
Se mikä keskustelusta näkyy selvimmin on se, ettei heillä ole mitään kontaktipintaa kouluopetukseen tai nuorten elämään, mutta he pistävät valtavasti aikaa ja voimia haukkuakseen somessa ihmisiä, joilla se kosketuspinta ja realismi on, jotka näkevät näiden nuorten silmät, heidän ponnistelunsa ja heidän pettymyksensä.
Mutta minä olen tehnyt tehtäväni. Olen avannut heille maailmaa ja inhimillisyyttä - ja vaikka he nyt jumittavat vanhassa, avoimuus ja uudet kytkennät muokkaavat jo rakenteita heidän alitajunnassaan. Meneehän siinä aikaa.
Mutta tuli yksi vastaus, josta kiitän:
- Jos koulunkäynti on jollekin hyvin vaikeaa, niin siinä tapauksessa minusta voitaisiin ajatella, että oppilas vapautettaisiin 2. vieraasta kielestä, jotta hän voisi keskittyä omaan äidinkieleen ja matikkaan.