Käykö ylimielisyys vielä pakon kannattajien omaan nilkkaan, vai leviääkö tauti suomenkielisiin?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Käykö ylimielisyys vielä pakon kannattajien omaan nilkkaan, vai leviääkö tauti suomenkielisiin?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 20.04.2019 09:07

Millaista on kielikeskustelu muualla? Suomi24:n villissä maailmassa se on hyytävän avointa. Siellä näkyy millaisella ylimielisyydellä suhtaudutaan rahvaaseen ja erityisesti rahvaan dysleksikkoihin ja maahanmuuttajataustaisiin.
Aloitukseen, jossa sanottiin, että kuusikymmentä vuotta RKP verkostoineen rakentanut pakkoruotsijatkumoa suomenkielisille, tuli RKP-vakinimimerkiltä kipakka vastaus.
- Yli sata vuotta! ---
Me ruotsinkieliset olemme prosenttilukuamme merkittävämpiä, varakkaampia ja tärkeämpiä Suomelle, joten otapa lusikka kauniiseen käteen ja ala opiskella ruotsia.
Tässä RKP-vakinimimerkin pedagoginen ja eettinen kannanotto ihan normaaliin käytäntöön (meillä ennen ja muualla edelleen) keventää maahanmuuttajien ja dysleksikkojen kieliopintoja:
- Vaikea uskoa että eduskunta olisi valmis ryhtymään muuttamaan yhteiskuntamme vakiintuneita rakenteita ja omien kansalaisten perusoikeuksia maahanmuuttajalasten kouluvaikeuksien takia. Älä naurata!

Neffe menee vaikka minkälaiseen solmuun selittäessään että pakollinen ruotsin opetus tulee lakkauttaa!
Nyt pitäisi Suomen lainsäädäntöä muutta dyslektisen mamulapsen, kas kun ei kuurosokean dyslektisen yksijalkaisen mamulapsen takia! 

Maa elää tavallaan ja vieraat sekä uudet tulokkaat sopeutuvat! 
Näitä äänenpainoja kuuntelen huolissani myös suomenkieliseltä puolelta, sillä jotkut ovat nostamassa pakkoruotsia suomalaisten (tyttöjen) koulutuksellisen etumatkan takuuksi väittäen koulun hedelmällisen vaativuuden katoavan ilman kielipakkoa. Tässä suomenkieliseksi itsensä esittelevä RKP-myönteinen keskustelija:
Toisen kotimaisen auttavaa osaamista edellytetään korkeakoulututkinnon suorittavalta. Tämä ei ole uusi asia ja aikoinaan se ei ollut ongelma kenellekään.

Jos älyllinen kapasiteetti on sitä luokkaa, ettei ruotsin oppiminen yhtään onnistu, lienee paras tyytyä elämässään vaatimattomiin suoritustason tehtäviin. Tekijöitä, oikein hyviäkin, tarvitaan myös niihin töihin, joissa ruotsia ei tarvitse osata ja joihin riittää amis.

Itse panostin ruotsiin jo koulussa. En ole mikään erityisen etevä missään, mutta riittävästi opin ruotsia ja yliopiston ruotsi meni hyvin. Maisterin paperit on, työtä on ja palkka kohtalainen.

Nykyään yliopistoonkin pääsee aika avuttomia, jotka eivät ole koulussa oppineet edes ruotsia, vaikka se ei ole vaikeaa. Kaikille pitäisi panna ruotsin koe pääsykokeeksi yliopistoon!
Osoitat oikeaksi sen, että pakon kannattajat todella pitävät ruotsia sopivana aineena karsimaan suomalaiset jatko-opinnoista.

Pakkoruotsi on siis älykkyystesti suomalaiselle rahvaalle.
Niin. Olen todella sitä mieltä, että yliopistotutkintoa edellyttävät, vaativat korkean tason tehtävät eivät sovellu sellaisille, jotka eivät pysty edes ruotsia oppimaan.

Minä en kannata pakkoa. Olisi hyvä, jos noille ruotsia oppimaan kykenemättömille opetettaisi ruotsin sijasta suomea, että osaisivat kirjoittaa edes nimensä. Hyvää älyllistä suorituskykyä vaativiin tehtäviin heistä ei silti ole, vaikka ruotsi olisi vapaaehtoinen tai vaihtoehtoinen.

Korkeakouluihin ei ole pakko mennä eikä yliopisto sovellu muutenkaan sellaiselle, joka ei ruotsia opi. Monelle ammattikoulu on parempi valinta. Yhteiskunnassa tarvitaan myös duunareita, ilman heitä ei toimi mikään.
Ylevän historiallinen näkemyshän tuo on, että ruotsin kieli on se, mikä erottaa säätyläiset ja rahvaan tässä maassa. Aiemmin se myös erotti Itämaassa ruotsalaiset ja suomalaiset:

"Ruotsin kieltä taitavat aatelin, papiston ja porvariston edustajat selitettiin ruotsalaisiksi, suomalaisiksi käsitettiin vain suomenkieliset talonpojat, käsityöläiset, merimiehet ja palvelijat eli vähemmän koulutetut." (Nordinin väitöskirja)

Ammennat koulutuskäsityksesi vanhasta ruotsalaisesta siirtomaa-asenteesta.
Siitä, miten erityisoppilaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin suhtaudutaan, uskoakseni tulee vielä suunnannäyttäjä koko koulun ja yhteiskunnan kehitykselle. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia asenteita vaalitaan esimerkiksi perussuomalaisten edustajien keskuudessa.