Suomen kielen päivä (onnea kaikille 9.4.) ja vähän historiaa
Lähetetty: 09.04.2019 09:33
Wikipedia:
Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. Käsitykset ovat perustuneet toisaalta Agricolan käyttämään suomen kieleen ja toisaalta hänen syntymäpaikkansa Pernajan kylän asutustilanteeseen.
Heikki Ojansuu on katsonut Agricolan äidinkieleksi suomen. Hänen mukaansa Agricola käyttää kielessään sentapaisia Kanta-Hämeen murteen piirteitä, jotka antavat olettaa kielen omaksutun jo lapsuudessa. Hän katsoo, että Agricolan tekstit sisältävät kieltä jota hän ei olisi voinut tietää tai hallita jollei suomi olisi ollut hänen ensimmäinen kielensä.
Samaa kantaa edustaa myös Osmo Ikola. Hänen mukaansa etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus tukevat näkemystä. Agricola käyttää teksteissään kaikkiaan noin 6000 suomen sanaa, mikä lähentelee Kalevalan sanamäärää. Näillä perusteilla Ikola pitää todennäköisenä, että nuori Mikael olisi ollut kaksikielinen, mutta pitää todennäköisempänä, että pääasiallinen kotikieli hänen lapsuudenkodissaan oli suomi.
Myös vanhin asutus Pernajassa on ollut suomenkielistä, minkä todistavat Pernajan useat suomenkieliset kylännimet ja vanhat suomenkieliset talonnimet. Vanhat suomalaisasutukset kuitenkin ruotsalaistuivat keskiajalta alkaen niin, että kaikkien kylien nimistö viimeistään 1700-luvulla oli enemmistöltään ruotsinkielistä. Asiakirjoissa säilyneestä nimistöstä on kuitenkin päätelty, että pääosaltaan ruotsinkielisellä alueella on ollut myös Agricolan aikana jonkin verran suomenkielistä asutusta. Samoin Agricolan pernajalaisen opiskelutoverin Martti Teitin tiedetään osanneen suomea.
Toisaalta on arveltu, että Agricolan äidinkieli oli ruotsi, koska synnyinpitäjä olisi tuolloin ollut pääasiallisesti ruotsinkielistä seutua. Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoitti omistamansa Martti Lutherin postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen.
Agricolan henkilöhistorian kirjoittanut Kari Tarkiainentoteaa, että jos lähtökohdaksi otetaan Agricolan käyttämä suomen kieli, niin lopputuloksena on hänen äidinkielensä olleen suomi. Jos taas lähtökohtana ovat Pernajan kieliolot Agricolan syntymän aikoihin on varovaisena lopputuloksena hänen äidinkielensä olleen ruotsi. Tarkiainen pitää mahdollisena, että Agricola tuli täysin ruotsinkielisestä perheestä, mutta saattoi joutua kosketuksiin suomen kielen kanssa perheessä mahdollisesti vaikuttaneen suomenkielisen palvelusväen kautta.
Kaisa Häkkisen mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksiselitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena. Agricolan kielitaito oli kuitenkin kaiken kaikkiaan laaja. Suomen ja ruotsin lisäksi Agricola opiskeli Raamatun kieliä ja ilmoitti Uuden testamentin alkupuheessaan, että se on suomennettu osittain kreikan-, latinan-, saksan- ja ruotsinkielisistä laitoksista.