Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.03.2019 11:55

Suomi24-kielipolitiikkapalstalle ei juuri kannata mennä. Kokeilin taas vetää yhden keskustelun ja se oli kyllä vaikeaa.

Avasin keskustelun aiheesta:

Pakkoruotsista pitää saada heti vapautus, erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien
Täällä saa lukea liikuttavan tietämättömiä viestejä:
"Jos ruotsi on vaikea n. 1/3:lle oppilaista, niin se tarkoittaa, että myös esim. englanti, matematiikka ja kemia ovat vaikeita näille oppilaille."

Matematiikkaongelmat eivät juuri korreloi kieliongelmien kanssa. Matematiikka on oma, aidosti tärkeä alueensa, jota ei pidä rinnastaa yhteen palvelupakkokieleen.

Reaaliaineet kuten kemia, eivät perustasolla ole niin vaativia, että ne karsisivat. Kemia vaatii vähemmän matemaattista osaamista kuin fysiikka ja enemmän ulkomuistia, joten se on teknisesti lahjakkaille usein vähemmän luonteva kuin muut insinööritieteet. Mutta tämä siis vasta jatko-opinnoissa. Kemiaa on käytännössä pakollisena vain puolentoista vuoden perusopinnot koko koulutuksen aikana: atomit, molekyylit, luonnon kemiaa, veden kiertokulku, myrkyt, lääkkeet, puhdistusaineet, keittiökemia. Pelkkää yleistietoa.

Englanti on aivan eri asia, koska se on jatkuvasti läsnä ja se on aidosti tärkeä. Se opitaan siis arjen tukemana ja jatkuvaan käyttöön.

Jos oppilaalla on laaja-alaisia oppimisen ongelmia, sitä tärkeämpää on, ettei voimia ja tukea hajoteta turhalla ruotsilla.
Ruotsissa maahanmuuttajat voivat toisen vieraan kielen sijaan lukea joko lisää ruotsia, englantia tai kotikieltä.

Kieliopintojen pakollisuutta ei muualla ymmärretä samalla tavalla ehdottomana tuomiona kuin meillä pakkoruotsi, valinnanvapaus muualla toimii.
Ruotsi on yksikielinen valtio, Suomi kaksikielinen. Perustavaa laatua oleva aivan oleellinen ero.
Ei mitään oppivelvollisuusainetta laiteta vapaaehtoiseksi, kun jollain voi olla vaikeuksia tai ei huvita sitä opiskella. Tukiopetusta saa aina tarvittaessa.
Pakkoruotsijatkumo on Suomessakin tuoreempi kuin kaksi kansalliskieltä.

Missään monikielisessä maassa ei ole pakkoruotsin kaltaista pienen vähemmistökielen pakkoa alakoulusta yliopistoon.

Pakkoa ei oikeasti perustella ruotsin kansalliskielistatuksella vaan palveluvelvoitteella. On järjetöntä uhrata ruotsinkielistä vähemmistöä suurempi joukko ei-ruotsinkielisiä suomalaisia, siis heidän kouluttautumisena, palvelupakon vuoksi.
Mikä "palvelupakkko"? Yhtä kumma termi, kuin pakkoruotsikin.
Mikään maa ei matki muita maita koulujen oppiaineissa, jokainen tekee itselleen parhaiten sopivaa koulutuspolitiikkaa enemmistöpäätöksin. Siinä ei ole mitään järjetöntä, se on demokratiaa.
Pakkoruotsi oli lehmänkauppa, sitä se on edelleen.

Ei "oppivelvollisuusaine".
Ei "maalle parhaiten sopivaa koulutuspolitiikkaa".

Pakkoruotsi on RKP:n alusta loppuun rakentama muille tarpeeton ja muita syrjivä rakennelma. Lehmänkauppa neuvostovuosilta!
Kaikki politiikka on lehmänkauppojen ja kompromissien tekoa, joku vaatii jotain, toinen toista kukaan ei saa välttämättä läpi asioitaan, tarvitaan neuvotteluja, sopimisia, lehmänkauppoja, se on politiikkaa ja asioiden hoitoa,, tahdot tai et.
Pakkoruotsi on lehmänkauppa enemmistön suureksi vahingoksi. Demokratian halveksuntaa!
Pakon purku voisi alkaa hyvin näistä ryhmistä, jotka sen kohtuuttomuudesta eniten kärsivät.
Enemmistö päättää kuitenkin vapaassa maassa, sori siitä.
Kielipolitiikassa ei meillä ole demokratiaa. Pakko ei ole suosittu, tiedät kyllä.
Kaikki tietävät oppivelvollisuuden olevan pakollista.
Pakkoruotsi on lehmänkauppa, syrjivä rakenne ja virhesijoitus. Missään ei ole vastaavaa.

Pakkoruotsi tekee pilkkaa nuortemme oikeudesta opiskella itselleen ja tulevaisuudelle tärkeitä taitoja.
"Pakkoruotsin" valitsivat viimeksi oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajat.

Joku kertoi aiemmin tällä palstalla, että Porvoossa peräti 60% kirjoitti ruotsin YO:ssa.

Onko "pakko" siis suosittu? Kyllä on, sinun suureksi pettymykseksi!
Se valitsija oli kyllä Grahn-Laasonen...
Jos vapaaehtoisia ruotsinlukijoita on paljon, niin mihin pakkoa tarvitaan?
Maahanmuuttajia ei voi vapauttaa pakkoruotsista, koska muuten he eivät voi saada virkaa esimerkiksi poliisiksi ei pääse ilman ruotsin osaamista.
Myös viroissa voi saada vapautuksen...
Vielä vuosituhannen alussa vapautuksia pakkoruotsista sai, ne oli rehtorin myönnettävissä.

Maahanmuuttajien määrän lisääntymisen alla siirrettiin oikeus vapautusten myöntämiseen pois rehtoreilta. Nyt vapautukset haetaan ylemmältä tasolta ja ehdot ovat tiukat. Nämä vapautukset piti estää, jottei pakko murenisi.
Vad?Vad du säger?Det er inte sant.Kan du sluta?
Det er inte bra skrivande.

Kyllä täältä kuultaa kovasti näiden pakkoruotsi-vastustajien viesteistä, että ei jaksettaisi lukea välttämättä oikein muitakaan kieliä. Ei kyse ole pakkoruotsista, vaan yleisestä halusta minimoida kielten opiskelu. Ja mitä tulee pakkoruotsiin, niin ei kukaan voi olla huono pelkästään ruotsissa ja hyvä muissa aineissa.

Kuinka monta kieltä maahanmuuttajan pitää osata suomen, englannin ja kotikiel(i)ensä lisäksi, jottei olisi laiska?

"Jos oppilaalla on laaja-alaisia oppimisen ongelmia, sitä tärkeämpää on, ettei voimia ja tukea hajoteta turhalla ruotsilla."

Oppimisen ongelmien hoitamiseen on olemassa keinot, joita käytetään nykykouluissamme määrätietoisesti. Kouluissa ei koskaan tuijoteta yhtä kouluainetta ja syytetä sitä oppimisvaikeukssta. Oppilaita toki ohjataan ainevalinnoissa, mutta se on eri asia.

Minun on opettajana hyvin vaikea uskoa, että olisit kolleegani. Opettajat eivät suhtaudu kouluaineisiin, kuten sinä teet.

Jos olet nykykoulussa, tiedät miten paljon erityisopetusta on ja miten riittämätöntä se on. Täytyy priorisoida, turhaa lastia ei nuorille kannata sälyttää.

ruotsi on koulun turhake!

Opetusta voidaan aina eriyttää, ja voidaan miettiä myös sitä, että olisiko mahdollista luopua joistakin kouluaineista. Mutta uskon, että se tuottaisi lopulta vain lisää kustannuksia ja loppupeleissä siitä hyötyisivät vain hyvät oppilaat. Kyllä koulun perusopetusohjelma pääosin niin hyvä on, että sitä ei ole syytä lähteä muokkaamaan. Oppilaat nurisevat monista aineista, ruotsistakin joskus, mutta minä mielelläni totean: Entä sitten? Ei kaiken tässä elämässä pidä olla helppoa. Minä itse luin koulussa neljää vierasta kieltä ja niin luki moni muukin. Se oli normi nuoruudessani. Ei silloin valitettu jatkuvasti. Kielten opiskelu oli etuoikeus ja kielistä oli hyötyä maailmalla ja työssä.

Siis tarjoat ajatatusta, että vapautus ruotsista maahanmuuttajalle tai dysleksikolle "tuottaisi lopulta vain lisää kustannuksia ja loppupeleissä siitä hyötyisivät vain hyvät oppilaat".

Mietipä uudestaan.

Mitä kustannuksia? Oppilaan tuntimäärä pysyisi samana, ruotsin erityosopetus jäisi pois, oppilas voisi käyttää resurssinsa oleelliseen.

Ketkä "hyvät oppilaat" hyötyisivät siitä, että maahanmuuttaja tai dysleksikko saisi vahvemman perustan itselleen jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa?

Jos yksittäiset dysleksikot tai maahanmuuttajat vaativat ruotsista vapautusta, niin se voisi onnistuakin. Mutta koulumaailmassa ei ole tapana ajatella, että ruotsi vaikeuttaa heidän ongelmaansa, vaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, ongelmat kun ovat usein monimutkaisia. Eli vapautus ruotsista harvoin sellaisenaan ratkaisisi mitään ongelmaa. En tiedä yhtään oppiaineesta vapautettua oppilasta (paitsi liikunnasta), joten en osaa tarkemmin ottaa kantaa. Joskus esim. luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus. Oppilas saisi tuplaten harjoitusta samoissa asioissa, etenkin siinä vaiheessa kun paljon lukemista vaativat aineet lisääntyvät.

"luokalle jättö voi ratkaista merkittävän paljon, jos kyseessä on esim. lukivaikeus"

Varjele sentään, millä vuosisadalla oikein elät?!

En elä muulla vuosisadalla. Tiedän useamman tapauksen nykymaailmasta ja nykykoulusta, jossa on käytetty luokalle jättämistä keinona kuroa umpeen oppimisvaikeutta. Homma toimii hyvin. Luokalle jättö on aina vapaaehtoista, eli oppilasta ei pakoteta siihen, vaan se on suositus (sinunhan pitäisi opettajana tietää tämä).

Suosittelet kertausta luokallejäämisen muodossa. Ajan tuhlausta.

Moni saa niin paljon tukiopetusta peruskoulun ruotsissa, että hän jo käy tuplatunnit.
Lukion ruotsinkurssit moni käy tuplana.
Ne, jotka eivät sittenkään saa kursseja läpi käyvät uudestaan kursseja aikuislukiossa tai hakeutuvat ns. tähtikursseille, joissa on tuplamäärä tunteja ja työtä, mutta viitosen saa, vaikkei saisikaan kokeesta hyväksyttyä.
Sitten amnattikorkeissa ja yliopistoilla käydään valmentavia kursseja jopa kolme kertaa eikä sittenkään päästä virkaruotsista läpi.

Miksi tämä tuhlaus? Mikä järki?
Ei heistä koskaan tule ruotsin käyttäjiä.
Kyse näyttää olevan enemmän esimerkistä muille: näin käy, jos et kiltisti suorita ruotsiasi, armoa ei heru!


Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Lukivaikeus tai dysleksia ei parane, niiden kanssa eletään. Näitä piirteitä omaavan jatko on rakennettava vahvuuksille, ei pakottamalla heitä kertaamaan heikon ruotsin takia.

Ohitit kaikki oleelliset kysymykset.

Mitä kustannuksia ruotsin vapautus toisi? Oppilaan tuntimäärä pysyisi samana, ruotsin erityosopetus jäisi pois, oppilas voisi käyttää resurssinsa oleelliseen.

Ketkä "hyvät oppilaat" hyötyisivät siitä, että maahanmuuttaja tai dysleksikko saisi vahvemman perustan itselleen jatko-opintojen kannalta tärkeissä aineissa?

Ruotsissa maahanmuuttaja ja dysleksikko saavat vapautuksen toisesta vieraasta kielestä. Miksei niin saisi olla myös meillä. Pakkoruotsin kaltaista ehdotonta pakkoa alakoulusta yliopistoon ei muualla tunneta.

Tunnut kuvittelevan, että lukivaikeuden takia luokalle jättäminen olisi jotakin amatöörien puuhastelua. Tällaisia ehdottavat vain koulutetut ja ammattitaitoiset pedagogit. He tietävät nämä asiat paremmin kuin esim. lapsen vanhemmat.

Lapsia jää luokalle isossa, lähes tuhannen oppilaan koulussa pääkaupunkiseudulla vuodessa ehkä pari ensimmäiselle ja pari viidennelle tai kuudennelle. Tietysti osa oppilaista siirtyy erityisluokalle, sairaalakouluun tai vanhempana joustavaan opetukseen. Näissä ei kyse ole nelosesta ruotsissa.

Mutta näiden ohella on iso joukko niitä, joille nimenomaan ruotsi on ongelma. Ja se on sitä luokasta toiseen, tasolta toiselle. Tietysti ongelmia on myös suomessa, mutta niihin ongelmiin tuki riittäisi, varsinkin kun ruotsin resurssit vapautettaisiin.

Vieraskielisiä siis alkaa kouluissa olla joka neljäs, alueittain voi olla luokkia, jossa kotikielenään suomea puhuvia ei enää tahdo riittää ylläpitämään oikeakielisyyttä luokassa. Tarvitaan joustoa ja kekseliäisyyttä.

Minäkin laiskuuttani vastustin ruotsin opiskelua. Sitten sain ensimmäiset haivenet nenän alle.

Laiskaa on ajattelusi vieläkin.

Turhaa ainetta vastustetaan älyllä!

Keväällä kirjoitti 40000 abiturienttia. Kuinka moni viitsi osallistua ruotsin kirjoituksiin?

En tiedä, mutta viime vuonna Porvoossa 60% kirjoitti ruotsin YO:ssa (joku kertoi tämän tällä palstalla). Eli kyllä ruotsiin on vetoa yhä, se on selvä.

Keväällä 2019
N. 26 500 kirjoitti äidinkielenä suomen
N. 7 000 kirjoitti B-ruotsin [syksyllä kirjoittanee toinen mokoma, noin tuhat A-ruotsia]
Naisia ruotsin kirjoittajista oli 76%

Määrä on tosi suuri! Ei missään muussa kielessä tule vastaavaa tulosta (enkkua lukuun ottamatta).

Ja jopa naiset pärjäävät ;)

Miehet pärjäävät edelleen paremmin matematiikassa, fysiikassa ja englannissa. Siksi näitä painotetaan monen alan pääsypisteissä.

Mutta nyt käsitellään sitä, onko oikein käyttää ruotsia karsimaan ja hidastamaan maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintoja.

Ja ei, se ei ole oikein.

Lukihäiriöiset ovat aina saaneet tukiopetusta, ei se ole mikään syy oppivelvollisuudesta vapautukseen, heillä on sitäpaitsi jokaisessa aineessa ne lukivaikeudensa, ei vain ruotsissa.
Ruotsi ei ketään estä opiskelemasta tai valmistumasta, ei vaatimus ole niin kovaa tasoa, ei ihmisistä kielineroja kouluissa yritetä tehdä.

Enää ei puhuta häiriöistä vaan vaikeudesta, mutta lukivaikeus on pysyvä.

Jos maahanmuuttajan, dysleksikon tai jonkin oppimisvaikeuden omaavan koulutusta voidaan helpottaa vapauttamalla pakkoruotsista, niin miksei niin tehtäisi? Ei heistä ruotsiksi palvelevia tule kuitenkaan. Ja jokaisella tulisi olla oikeus rakentaa opiskelunsa ja tuleva ammattinsa vahvuuksille. Olisi paitsi inhimillistä myös yhteiskunnalle kannattavaa.

Pitää olla tavallista vahvemmat, tosihyvät ja vankat perusteet jos lähdetään antamaan helpotuksia aineisiin, koska se on kuin pandoran boxi, odotettavissa olisi kaikenlaisilla eri syillä vapautusta ehkä jokaisesta aineesta, anomuksia ties millä perusteilla, ja siinä selvityksessä kuluisi aikaa, energiaa ja yhteiskunnan varoja tuhottomasti. Ei hyvä tie.

Maahanmuuttajille ja dysleksikoille tarkoitettu vapautus Ruotsissa ja muualla koskee nimenomaan toista vierasta kieltä eikä äidinkieltä, englantia, matematiikkaa tai reaali- ja taitoaineita. Kaikille on itsestään selvää, että kielet ovat oma ryhmänsä, josta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.


Keskustelu ryöpsähti uudestaan.


Nyt unohtuu ketjun aihe: aluksi vapautukset maahanmuuttajille ja dysleksikoille.

Kaksi ryhmää, jotka on helposti todennettavissa (tausta / diagnoosi) ja jotka todella hyötyisivät pakkoruotsin resurssien vapauttamisesta. Tietysti heillä olisi ulkomaalaisten tapaan mahdollisuus saada vapautus myös korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä kaksikielisyysvaatimuksista viroissa.

Tämä olisi inhimillisesti ja taloudellisesti järkevä hanke!

Lukihäiriö voi ilmetä myös esim. (oman äidinkielen) tekstin sisällön hahmottamisen vaikeutena. Minulla on sukulainen, jolla on jonkinasteinen lukivaikeus tässä suhteessa. Hän lukee kuitenkin kolmea vierasta kieltä peruskoulussa ja aikoo lukiossa valita neljännen.

Hän käy muuten ruotsinkielistä koulua, joten mietinkin, että kannustetaanko ruotsinkielisessä koulussa lapsia lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkielisessä? Kannustavatko ruotsinkieliset lapsiaan lukemaan kieliä enemmän kuin suomenkieliset? Epäilen, että näin on, nimittäin ruotsinkieliset lukevat selvästi enemmän kieliä ja suhtautuvat niihin positiivisesti.

Huom! Tämä viesti poistettiin sääntöjen vastaisena. Pistän sen uudestaan paloina, niin näen, mikä pala jää sensuuriin.

On myös kielilahjakkaita, joilla voi olla jokin oppimisen vaikeus - kyse ei kyllä silloin ole juuri sellaisesta kielen oppimisen ongelmasta, jossa mennään arjessa kuulemattoman vieraan kielen kohdalla vitosella tai kutosella luokalta toiselle.

Ruotsinkieliset ylipäätään sijoittuvat työelämään ruotsinsa ja kielten ansiosta, Se on kaksikielisyysnäytelmän seuraus ja siksi kieliä luetaan mannermaalla enemmän. Sen sijaan yksikielisellä Ahvenanmaalla, mistä suuntaudutaan Ruotsiin, kieliä luetaan vähemmän. Joku vuosi sitten tilastoista näkyi, että kolmasosa ysiluokkalaisista oli lopettanut toisen vieraan kielen ja luki vain englantia ja omaa äidinkieltään.

Kielet eivät ole missään se keskeisin osa koulutusta. Meillä vanha oppikoulu oli poikkeuksellisen kielivaltainen, koska siellä koulutettiin virkamiehiä ja papistoa maahan, jonka yläluokka oli ruotsinkielistä. Tästä perinnöstä voitaisiin nyt irtautua ja antaa valmiiksi eri tavoin monikielisten ja/tai erilaisia oppimisen haasteita omaavien oppilaiden painottaa omia vahvuuksiaan kielten sijaan, esimerkiksi matemaattista osaamista.

Peruskoulu nimenomaan halusi tarjota kaikille samat mahdollisuudet, eli poistaa eriarvoisuuden. Peruskoulussa on luettu vielä 20 vuotta sitten runsaasti kieliä ja niitä myös on osattu paremmin (myös omaa äidinkieltä osattiin paremmin). Olet keksinyt omasta päästäsi, että kielet eivät olisi keskeisiä peruskoulussa. Kyllä ne ovat, ovat olleet alusta asti.

Pedagogit olisivat halunneet peruskouluun pakollisen englannin ja muut kielet valinnaisiksi.

Pakollinen ruotsi oli poliittinen lehmänkauppa, RKP:n ehto sen tullessa hallitukseen yli 50 vuotta sitten.

Kielten opiskelu vähenee kaikkialla, koska englannista on muodostunut niin vahva lingua franca, muuta asiantuntemusta tarvitaan niin paljon aiempaa enemmän ja tekniikka tulee hoitamaan paljon turistikielen tasoisesta kommunikoinnista.

Oleellista on nyt maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opintojen onnistumisen varmistaminen.

Nyt osa keskustelijoista lähtee siitä, että ruotsi on niin kiva kieli ja kielet niin kivoja aineita, ettei niitä voi neljää vähempää lukea, jollei ole patalaiska.

Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä.

Todellisuudessa niin osaaminen kuin yleissivistys on moninaista eikä kaikkien kohdalla voi sisältää kielipainotusta. Erityisesti ne, joilla on puutteita koulukielessä tai haasteita kieltenoppimisessa yleensä, hyötyisivät todella vapautuksista. Ja toisaalta kärsivät todella siitä, jos joutuvat vetämään itselleen turhan kielen opintoja alakoulusta yliopistoon.

Nyt pitäisi lähteä näitten yksilöiden parhaasta, ei siitä, mitä itse pitää itselle tai omille lapsille kivoimpana oppimispolkuna.

Ruotsin pakollisuus on lievästi ilmaistuna erikoinen ratkaisu meillä. Toisesta vieraasta kielestä annetaan muualla yleisesti vapautuksia niille, jotka siitä hyötyvät. Miksei siis annettaisi myös meillä?

"Tässä on vääristynyt näkemys yhden oppiainekorin merkityksestä."

Sinulla itselläsi taitaa nyt olla tämä vääristymä. Tuijotat yhtä kouluainetta ja väität, että sen vapauttaminen tuo helpotuksen tietyille ryhmille. Voin opettajana kertoa, että se ei mene näin.

Peruskoulussa oli 1980-luvulla tasokurssit, jotka tarjosivat ratkaisun siihen perusongelmaan, joka meillä on aina ollut olemassa: osa oppilaista on heikkoja, osa keskinkertaisia, osa hyviä. Tasokurssien ideana oli tarjota järjestelmä, joka ratkaisee tämän ongelman. Ja systeemi toimikin erinomaisesti, ja sitä on ehdotettu uudelleen ratkaisuksi peruskoulun moninaisiin nykyongelmiin, joita ovat mm. kurinpidolliset ongelmat.

Ei ole realistista, että heikosti koulussa pärjäävälle oppiaalle alettaisiin antaa vapauksia hänen itse keksimänsä "teorian" pohjalta, eli että oppilas itse päättelisi, mikä aine on ongelma. Tämä johtaisi lopulta siihen, että kuka tahansa voisi keksiä itselleen "ongelma-aineen", josta haluaa eroon. Tämä olisi täysin peruskoulun ideologian vastaista.

Peruskoulussa tarkastellaan ongelmia kokonaisuuksina ja ratkaisut ovat myös kokonaisuuksia. Lisäksi haluan tuoda esiin sen seikan, että heikkokin oppilas voi nauttia koulun käynnistä ja kielten opiskelusta, eikä edes halua mitään vapautuksia. Näitäkin oppilaita on koulu täynnä. Ainaisen ongelmakeskeisyyden sijaan oppilaita tulee ennen kaikkea tukea ja kannustaa, ja heikkoa mutta koulumyönteistä oppilasta erityisesti!

Maahanmuuttajat ja dysleksikot eivät "keksi teorioita", heidän taustansa ja diagnoosinsa ovat tiedossa.

Muualla maahanmuuttajatausta ja dysleksia ovat perusteita vapautuksille toisesta vieraasta kielestä. 

Periaatteessa olisi meilläkin, mutta...

Tarkoitus on nimenomaan tehdä koulutuksesta nautinnollisempaa sallimalla lujempi pohja keskeisissä aineissa ja siten paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin.

Ei ole tarkoitus luokitella lapsia ja nuoria "heikoiksi" vaan löytää vahvuuksia...

Kukaan ei luokittele ketään, vaan on tosiasia, että kaikki eivät pärjää koulussa. Tämä otetaan kuitenkin peruskoulussa huomioon. Siksi meillä juuri on peruskoulu, jotta se tarjoaa jokaiselle oppijalle jotakin.

Aivan, jokaiselle jotakin.
Koulun tulisi olla kasvun ja osallisuuden paikka, oli sitten kyse varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammattikoulutuksesta tai korkeakouluopinnoista.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tulee olla realisti sen suhteen, mikä on kaikille tarpeen ja mikä ei. Panostus vieraisiin kieliin ei ole oleellista silloin, kun oppilaan perustaitojen lujittamiseksi tarvitaan tuplatyö tai enemmän, jotta koulukieli, englanti ja mahdollinen kotikieli lujittuisivat muita opintoja varten. Siksi maailmalla toinen vieras kieli väistyy maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelussa. Niin tulisi meilläkin pakkoruotsin väistyä.

Kumma juttu, kun kieliaktiivin vääristelyjä ei saisi oikaista, sensuuri poistaa oikaisuja jatkuvasti? Valehtelu ja vääristely saa olla kuitenkin? Outoa.


Missä näet valheen?

Missä on vääristelyä?

Kielitaito on päinvastoin sellaista perustaitoa, jolla ihminen pärjää elämässä ja maailmalla. Kielitaitoa ei kyseenalaista perusopetuksessa kukaan muu kuin tämän palstan nk. "kieliaktiivit". He eivät ole todellisuudessa vieraiden kielten opetuksen puolella, vaan opetusta vastaan. Taannuttamassa Suomea kielitaidottomien ihmisten maaksi. Ja tällaista me juuri emme halua!

Itsellesi ja lapsillesi saat valita, miten paljon kieliä tahdot, mutta anna muiden lasten valita perheensä ja erityisopetuksen kanssa heille sopivin polku. Mikset luottaisi heihin? Muuallakin luotetaan. Heillä on haasteita, joita sinä et omasta kokemusmaailmastasi käsin ymmärrä.

Miksi tätä asiaa ei voida tarkastella objektiivisesti järkisyillä peilaten nykyhetkeen? Lähdetään vaikka liikkeelle siitä että olisimme uudistamassa koulujärjestelmäämme ja siellä ei olisi tällä hetkellä pakkoruotsin opiskelua NIIN.

Olisimmeko me suomalaiset nyt sitä mieltä että tästä päivästä alkaen kaikkien koululaisten olisi pakolla luettava ruotsia? Kokisimmeko ruotsin kielen niin tärkeäksi että Hangosta Nuorgamiin jokaisen koululaisen on sitä opiskeltava tästä lähtien?


Keskustelu on hajonnut lukuisiin kiukkuisiin viesteihin, joissa väitetään, että suomalaiset lukevat liian vähän kieliä, ettei muualla anneta vapautuksia kielistä, että muut maat ovat laiminlyöneet kieltenopetuksen, että ... Millään ei haluttaisi puhua itse asiasta, maahanmuuttajien ja dysleksikkojen oikeuksissta.

Ankdam, toisessa ketjussa: "peruskoulua ei ryhdytä rukkaamaan maahanmuuttajien takia"

Tämä on uskomaton asenne!

Peruskoulua kehitetään koko ajan kaikkien lasten parhaaksi, erityisesti niiden, joilla on vaikeuksia, siis erityisesti maahanmuuttajat huomioon ottaen.

Kyse ei nyt ole mistään vihollisryhmästä, ne maahanmuuttajat ovat "meidän lapsia", siis ihan kuten haluamme parasta muillekin koulujemme lapsille, haluamme parasta myös heille - ja se paras tarkoittaa sitä, että otamme huomioon heidän taustansa ja erityiset vahvuutensa ja erityiset haasteensa!

Inhimillisyyttä Ankdam. Ja muista, että ruotsinkielisiä on alle 5%. Te olette jo hävinneet maahanmuuttajille, jotka ovat uusi, elävä vähemmistöryhmä: kaksikieliset yhdistelmällä suomi + jokin muu kieli kuin ruotsi.


Tuo edellinen viesti sensuroidaan uudestaan ja uudestaan, myös osina.


Kerronpa teille nyt peruskoulun salaisuuden. Se on herkeämätön muutos. Jokainen vuosi on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erilainen kuin edellinen. Haasteet ovat kasvaneet nopeasti, työmäärä on lisääntynyt niin opettajilla kuin oppilailla, kova kilpailu on tuonut ainakin pääkaupunkiseudulle yksityisopetuksen monen oppilaan iltapäivään, kielitilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin.

Moni puhuu peruskoulusta 80-90-lukujen muistojen pohjalta. Ne muistot kannattaa nyt päivittää tähän aikaan.

Oppilaat tulevat tarvitsemaan joustavan ja kannustavan ja erilaisuutta huomioivan koulun, jotta toiveikkuus ja menestyminen omilla vahvuuksilla voidaan taata mahdollisimman monelle, unelmissa kaikille.

Pakkoruotsi on ensimmäinen, josta on tingittävä. Maahanmuuttajat ja dysleksikot ansaitsevat parempaa kuin täällä toistellut liturgiat.
Viimeksi muokannut NRR, 31.03.2019 20:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.04.2019 07:20

Keskustelu hajosi muihin ketjuihin, näkyy asennemaailma, jossa pakkoruotsi on yhtä kuin laadukas koulutus, näin Ankdam:

Jos peruskoulua ja sen oppilaita ryhdyttäisiin jakamaan jyviin ja akanoihin ja alettaisiin räätälöidä uudenlaista koulua ja opetussuunnitelmaa kaikille niin ettei,
maahanmuuttajalapsilla, nettifennoilla ja muuten heikkolahjaisilla (ja tietty opettajilla) olisi koulussa niin kovin vaikeaa, niin maahamme syntyisi siinä ohessa automaattisesti myös erilaisia eliittikouluja / -luokkia ja lahjakkaiden kouluja / luokkia kun opetusta hidastaneet elementit saisivat oman opetus- ja koulujärjestelmänsä. 

Sellaisella
”peruskoulu light” version käyneellä tuskin sitten olisi myöskään samat mahdollisuudet pyrkiä jatko-opiskelemaan ja muutenkin saattaisi em koulun päättötodistus olla aika köykäistä kamaa, meinaan jos sen oppimäärä jäisi kovin paljon siitä normaalista. 

Erot niihin ”normaaleihin”, tässä ehdotetussa systeemissä, jopa kasvaisi koska jos opetusta ja oppimista hidastaneet elementit siityvät muualle niin oppimisongelmattomien oppimistulokset melko varmasti entisestään paranisivat. 

Kun nyt tarkemmin ajattelen asiaa niin meillähän ennen peruskoulu-uudistusta oli juuri sellainen koulujärjestelmä! Ennenvanhaan oli kansakoulu jota lahjakkaimmat kävivät vain kolme-neljä vuotta ja josta sitten sisäänpääsykokeilla pyrittiin (!) oppikouluun. 

Kansakoulun päättötodistuksella pääsi vain ammattikouluun, keskikoulun päättötodistuksella opistotasoiseen koulutukseen ja lukion käyneet ylioppilaat saattoivat hakea yliopistoon. Palataan siis vanhaan hyvään malliin! 
Entisajan kansakoulussa ei muuten opiskeltu kieliä lainkaan! 

Näin entisenä yksityisen oppikoulun oppilaana ja entisenä luokan priimuksena (kielipainotteisella linjalla) ajatus kuulostaa oikeastaan aika houkuttelevalta. 🤔
Voi Sinua, Ankdam. Piirrät itsestäsi niin ylimielisen mutta tietämättömän kuvan.

On ihan kunniallista kuulua ylenkatsomaasi luokkaan nimeltä "maahanmuuttajalapset, nettifennot ja muuten heikkolahjaiset", koska et osaa arvioida, mitä tarkoittaa suomalaisuus, mitä lahjakkuus ja mitä maahanmuuttajien oikeudet, mitä tulevaisuuden ihmisyys ja osaaminen.

Suomalaiskoululaisesta ei tule toisen luokan kansalaista sillä, että ruotsi vaihtuu vahvennettuun suomeen, englantiin ja kotikieleen. Se vain vahvistaa perustaitoja, jotka toisin kuin ruotsi ovat välttämättömiä jatkokoulutukselle - ja hyvälle elämälle.

Halveksimalla muita viet arvon myös omalta kielipainotteiselta priimusmenneisyydeltäsi. Jää vain ihmetys siitä, miten kapean, epäloogisen ja muita halveksivan maailmankuvan sellainen ihmiseen jättää.
Tämä toinen viesti lähti heti Kanadaan:
Ruotsinkielisille pakkoruotsi näyttää olevan suomalaisten sivistystason mittari.

Eräs nimeltä mainitsematon RKP:n presidenttiehdokas vertasi taannoin suomalaiskoulun oppilasta ilman pakkoruotsia kehitysmaan tyttölapseen, jonka koulutusta ei tyttö itse eivätkä hänen ymmärtämättömät vanhempansakaan pidä tärkeänä.

Täällä taas maalaillaan luokittelua "normaalit" vs. lightperuskoululaiset, missä jälkimmäiset (tarkennettuna "maahanmuuttajalapset, nettifennot ja muuten heikkolahjaiset") ovat ihan toisen luokan kansalaisia, koska ilman pakkoruotsia heidän peruskoulunsa on niin light että olisivat yhtä hyvin voineet käydä muinaisen, vain ammattikouluun pätevöittävän kansakoulun.

Kuitenkin IRL pakkoruotsi on vain yksi vieras kieli, se joka useimmilta unohtuu arjessa. Sen sijaan suomen, englannin ja kotikielen taidot ovat niin arjessa kuin opiskelussa tärkeitä.

Minusta ruotsinkielisten koulujen kannattaisi panostaa vaihteeksi matemaattiseen logiikkaan. Olisi mahdollista keskustella kielirajan yli, loogisesti.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.04.2019 08:46

Koska viestit suomi24/kielipolitiikkapalstalta lähtevät herkästi Kanadaan, tuon viestejäni tänne talteen
Muutama sana eriarvoisuuden kasvusta.

Rinnakkaiskoulujärjestelmä on suomenkielisissä kouluissa syntymässä uudelleen ainakin pääkaupunkiseudulla. Vanhemmat yrittävät saada lapsilleen valikoituneen oppilasjoukon ympärille tekemällä erilaisia painotusluokkavalintoja. Kielikylvyt, eksoottiset A-kielet ovat olleet näitä keinoja päätyä luokille, jossa on vain "koulumyönteisten" kotien lapsia.

Eliittiluokka ei muodostu opetuksen sisällöistä vaan oppilasjoukon ongelmattomuudesta ja motivoituneisuudesta, nämä kumpuavat taustasta ja onnistumisen kokemuksista.

Emme voi estää vanhempia tekemästä näitä valintoja. Voimme vain pitää huolta siitä, että niin harva kuin mahdollista putoaa joukkoon, josta täällä käytetään sanoja "ei pärjää koulussa", "heikkolahjainen". Kun osaamistaso luokan sisällä ei hajoa liikaa, paine siirtää oma lapsi pois hankalaksi käyneestä oppimisympäristöstä vähenee. Pako tietyistä kouluista, tietyiltä alueilta ei enää kiihdy, ei muodostu ns. slummikouluja.

Eriytyminen on todellinen uhka.
Ankdam, se eriytyminen, mitä väität tapahtuvan pakkoruotsin vapautusten myötä, on nyt jo tapahtumassa nykyisillä vaatimuksilla - ja pakkoruotsi kiihdyttää sitä viemällä resursseja (tunteja, voimia, rahaa) siltä, mikä on oleellisinta: perustaidot.

Ei hyödytä valinnaistaa luonnontieteitä, matematiikkaa tai historiaa, koska niissä aineissa perustaidot karttuvat. Sen sijaan ylimääräinen kieli on se, joka hajottaa jo ennestään ongelmallista peruskielitaitoa. Siksi Ruotsissakin toinen vieras kieli joustaa. Samaa hyötyä ei saada minkään muun aineen vapautuksella.

Tuki- ja erityisopetusresurssi on kaiken aikaa riittämätön, vaikka sitä lisätään koko ajan ja ärräviat on jo jätetty oman onnensa nojaan. On tehtävä joustoja, jotka mahdollistavat kaikille vahvat perustaidot. Vain niillä voi kouluttautua kohti mielekästä ammattiuraa. Maahanmuuttajanuorilla ja heidän vanhemmillaan on suuria odotuksia kouluttautumisen suhteen uudessa kotimaassa. Näitä odotuksia ei saa pettää.
Ja sitten seuraa tulva viestejä, jossa ei muka ymmärretä mitään, tulkitaan väärin ja heitellään hävytyömyyksiä, vedotaan perustuslakiin ja vaaditaan palvelua. Keskustelu loppuu väkisin.
Ankdam: "Eikä yksijalkaisesta tule kolmiloikkaajaa vaikka kuinka kilpailun tasoa laskettaisiin."

Maahanmuuttajalapsi tai dysleksikko peruskoulussa ei ole yksijalkainen kolmiloikkakoulussa, olet käsittänyt koko koulutuksen idean väärin.

Maahanmuuttajien ja dysleksikkojen opiskelua voitaisiin järkevöittää jo nyt vapautuksilla ruotsista. He tarvitsevat voimavaransa itselleen tärkeisiin opintoihin eikä valmentautumiseen ruotsinkielisten palvelujenne turvaamiseen!

Kohtuutta!
Ja sitten keskusteluun saapuu "pakkosuomi on hyvinvointitappio" eli argumentit loppuivat pakon kannattajilta eikä väärinymmärtäminenkään toiminut, joten nyt vain sotketaan, jottei keskusteluun olisi enää palaamista...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.04.2019 11:08

Keskustelu on muutenkin tämäntasoista:
Så det är endast Finland i hela världen som fordrar att eleverna studerar också landets andra officiella språk?
Pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla maailmassa.

Muualla mahdolliset pakolliset osuudet ovat paikallisia ja lyhyitä, eivät koskaan yllä korkeakouluihin, ja koskevat vain muutenkin maailmankieliä. Ainoa poikkeus on Irlannin alkuperäiskieli iiri, jota elvytetään. Sielläkin maahanmuuttajat saavat vapautuksen eikä yksityiskouluissa ole iirivelvoitetta, eikä korkeakouluissa. Irlantilaisten pääkieli on englanti, joten muut kieliopinnot eivät olekaa heille tärkeitä, on varaa iiritellä ;) 

Toistetaan: Pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla maailmassa.
Tänk så unikt Finland är.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.04.2019 14:59

Tässä Suomi24/RKP-leidi Ankdamin pedagoginen ja eettinen kannanotto ihan normaaliin käytäntöön (meillä ennen ja muualla edelleen) keventää maahanmuuttajien ja dysleksikkojen kieliopintoja:
--- Vaikea uskoa että eduskunta olisi valmis ryhtymään muuttamaan yhteiskuntamme vakiintuneita rakenteita ja omien kansalaisten perusoikeuksia maahanmuuttajalasten kouluvaikeuksien takia. Älä naurata!

Neffe menee vaikka minkälaiseen solmuun selittäessään että pakollinen ruotsin opetus tulee lakkauttaa!
Nyt pitäisi Suomen lainsäädäntöä muutta dyslektisen mamulapsen, kas kun ei kuurosokean dyslektisen yksijalkaisen mamulapsen takia! 

Maa elää tavallaan ja vieraat sekä uudet tulokkaat sopeutuvat! 
---
Näin irvokkaaseen rehellisyyteen innoittaa vapautusten esiin ottaminen RKP:n edunvalvonnan.

Sanastoliturgiaa voisi vähän avata:
- Vakiintuneet rakenteet = kaikki RKP:n lehmänkauppoja eli
peruskoulun pakkoruotsi 1968,
yliopistojen virkaruotsi 1978 alkaen,
amk-virkaruotsi 1990-luvulla,
kielitaitolaki 2004
- Kansalaisten perusoikeuksia = yli 95%:n pakkoruotsi ruotsinkielisen alle 5%:n palvelujen takia

Meidän kaikkien pakkoruotsikriitikkojen kannattaa olla tarkkana, ettei mitään vastaavaa sappea julkaista meidän nimissämme. Lapset ovat kansan rikkaus ja heidän menestyksensä on kansan erityisen huolenpidon ja eettisyyden kohde. Jokainen, joka lähtee irvimään erilaisten lasten huomioimista vastaan, likaa itsensä ja edustamansa aatteet ja ryhmät. Sen teki Ankdam juuri omilleen.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.04.2019 09:36

Menin taas aamulla suomi24-palstalle ja siellä joku halusi lyödä vetoa siitä, että jossain muuallakin on kyllä pakkoruotsin kaltainen järjestely.

Vastasin hänelle, ettei nyt kannattaisi lyödä vetoa sillä:
Vaan maailman monikielisissä maissapa ei ole missään pakkoruotsin kaltaista massiivista pakkoa.

Jos jokin kieli on jonkin aikaa pakollinen, kyse on alueellisesta pakollisuudesta, siis alueella, jossa tuota kieltä on lähes puolet. Ainoa pieni pakollinen kieli on Irlannin elvytettävä iiri, mutta sekin on pakollinen vain osassa kouluja, siitä saa vapautuksia (esim. maahanmuuttajataustalla) eikä mitään virkapakkoiiriä ole, ei enää edes hallinnon korkeakouluopinnoissa.

Kanadassa on ranskankielisissä osissa jonkinverran pakollisuutta - kuitenkin kyse on kahden maailmankielen, englanti - ranska, rinnakkainelosta ja ranskankielisten osuus on moninkertainen suomenruotsalaisten osuuteen verrattuna. Tätä ei mitenkään voi verrata Suomeen, missä kyse on kahdesta pienestä kielestä ja toisen puhujia on mannermaalla alle viisi prosenttia. Sitä paitsi Kanadassakaan ranskan pakollisuus ei koske kaikkia akateemisia vaan ainoastaan virkamiehiä ja kieli opiskellaan vasta osana virkatyöhön kouluttautumista.

Folktinget on omassa propagandassaan toistuvasti nostanut Belgian keskusteluun Sveitsin ja Irlannin sekä Luxemburgin ohella. Sveitsissä ja Belgiassa on kuitenkin selkeästi omankieliset alueet, englanninkielisessä Irlannissa elvytetään esivanhempien puhumaa iiriä eikä Luxemburg oikeastaan ole maa vaan kaupunki, joka on mm. täysin riippuvainen ympäröivien maiden koulutustarjonnasta, oma yliopistokin syntyi vain muutama vuosi sitten eikä siellä voi opiskella kuin kieliä ja oikeustiedettä.

Belgiassa on siis kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Sekä ranska että saksa ovat maailmankieliä, niitä ei voi verrata pieneen kieleen kuten ruotsi.

Missään näistä maista ei ole (eikä muuallakaan) edes pakollista virkapakkovähemmistökieltä kaikille korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille kuten meillä on pakollinen virkaruotsi. Meidän pakollisen virkaruotsimme malli tuli 70-luvulla DDR:stä, missä oli vastaava pakkovenäjä. Muurien murtuessa DDR:n venäjänopettajien leegio koulutettiin muutamassa vuodessa työn ohessa muiden kielten opettajiksi.

Tuore selvitys kieltenopetuksesta EU:ssa, kertoo, ettei mitään pakkoruotsiin verrattavaa ole muualla:

English is mandatory in most of the education systems that stipulate a particular foreign language that all students have to study. All students must learn English in 13 countries or regions within the European Union, as well as Switzerland, Iceland, Liechtenstein, the former Yugoslav Republic of Macedonia and Norway. In most cases, English is the first language that students have to learn.

French is the first mandatory language in Belgium (German-speaking and Flemish Communities) and some Cantons in Switzerland. It is the second mandatory language in Cyprus, Luxembourg and some Cantons in Switzerland. In most of these countries or regions within countries, French is one of the state languages. Similarly, German is compulsory in those countries where it is one of the state languages, namely in Luxembourg, as well as in all non-German speaking regions in Switzerland.

HUOM! Less widely spoken languages are rarely compulsory. Only Finland and Iceland specifies some Nordic languages as mandatory for all students, due to historical or political reasons.

Islannin pakkotanska ei ole enää niin pakko kuin aiemmin. Lukioista pakko on jo poistunut ja peruskoulussa vaihtoehtona on jokin toinen skandikieli, mikäli siihen on jo siteitä. Perusteena pakolle ei ole palvelut vaan se, että noin suomenruotsalaisten kokoinen joukko islantilaisia ei kykene tarjoamaan eri aloille kattavia opintoja tai verkostoja, joten ne on haettu lähinnä entisestä emämaasta. Ne olisi haettu USA:sta, mutta kun tähän asti opiskelu siellä on ollut huomattavasti kalliimpaa. Nyt englanti on ykkösasemassa myös Islannissa.

Nämä asiat voisi kerralla tehdä selväksi, jos HBL ja Hesari vaikka tekisivät yhden asiantuntevan jutun maailman kieltenopetuksesta yleensä ja monikielisten maiden tilanteesta erityisesti. Mutta kun se on niin vastoin meidän pakkoruotsia suojelevaa poliittista linjausta. Nämä kaikki tiedot ovat kyllä koulutuksen suunnittelijoiden käytössä.
Arvatkaa lähtikö viesti Kanadaan: Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Mitähän sääntöä kohteliaat faktaviestit rikkovat?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Keskustelu Suomi24-kielipolitiikkapalstalta vapautuksista

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.04.2019 11:02

Ankdamin terveiset lopuksi, kun faktat eivät taivu hänen maailmanselitykseen:
Suomi on kaksikielinen maa, huono säkä sulla! 
Muuta pois jos tökkii.

Ruotsin kieli ja -kieliset olivat täällä ennen sinua, ja jälkehesi jää! 

Eipä taida Suomen kaltaisessa sivistysmaassa kannattaa käydä taistoon yhtä maan merkittävää vähemmistöä vastaan, siinä matsissa voi saada vain turpaansa!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/1561293 ... iesruotsin

Vastaa Viestiin