Hesari: kaikille ekaluokkalaisille suositellaan "muuta kuin englantia"
Lähetetty: 27.03.2019 07:14
Nämä koulun kieltenopetusta koskevat jutut ovat nykyään mainospläjäyksiä. Mitään ongelmia ei ole:
Oli eräs toinenkin kärkihanke, jota ei muka haluttu. Pakkoruotsin ystävät väityävät, että olisi tullut kslliiksi luopua oakkoruotsista ja sen sijaan antaa valita muita kieliä. Tämä nyt valittu 'lisää kieliä" vasta maksaa.
Olisi ollut mahdollista kaikkien aloittaa englannilla, jolloin olisi minimoitu ongelmat A2- ja B1/2-kielet olisi silloin toteutettu laajimmalla valitsijajoukolla, jolloin olisi muodostunut ryhmiä eri kieliin.
Siis pääkaupunkiseudulla on neljännes koulunaloittajista vieraskielisiä, joilla on haasteita suomenkin kanssa. Koko koulu on valjastettu "lisää kieliä"-leikkiin.
Huomatkaa, ettei mainita, mikä valintatilanne oli Helsingissä...
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006049116.htmlpyritään vähentämään kielitarjonnan ja kielten opiskelun epätasa-arvoistumista.
--- taustalla on kieltenopetuksen varhentamisen kärkihanke, jolle myönnettiin 10 miljoonaa euroa vuosina 2017 ja 2018.
---
”Kärkihanke oli kova menestys”, kertoo opetusneuvos --- ”Tuli palautetta, että tämä oli juuri sitä, mitä kielten opetukselle oli tarvittu.”
---
Mukana on ollut 131 hanketta, 105 kuntaa ja yli 30 000 lasta. Yhtenä tavoitteena on ollut monipuolistaa kieltenoppimista niin, että yhä useampi lapsi opiskelisi muutakin kuin englantia.
Monipuolistaminen on toteutunut hyvin esimerkiksi Tampereella, jossa 28 prosenttia kärkihankkeen piiriin kuuluvista lapsista toivoi viime keväänä ensimmäiseksi kieleksi muuta kieltä kuin englantia.
---
Noin 80 prosenttia suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. Tämä ilmenee helmikuun alussa julkaistussa Opetushallituksen Faktaa Express -julkaisussa. Julkaisussa todetaan, että suomalaisten kielitaidon kaventumisesta on tullut ilmiö, josta on syytä kantaa huolta.
---
A1-kielen opetuksen varhentamiseen on varattu pysyväksi määrärahaksi 7,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 12 miljoonaa vuodesta 2021 alkaen. Opetushallitukselle on lisäksi myönnetty kahden miljoonan määräraha opettajien täydennyskoulutuksen toteuttamiseen.
---
lisää opetustunteja
---
leikinomaista kielenopetusta
Vaihtoehtoina Tampereella ovat englanti, ruotsi, saksa, ranska, espanja, venäjä ja kiina. Helsingissä voi näiden lisäksi valita pohjoissaamen tai viron, joista kumpaakin on tarjolla yhdessä koulussa.
---
HELSINGISSÄ --- ”Muutos toteutettiin meillä nopealla aikataululla, ja alkuun nousi kysymyksiä siitä riittääkö opettajien osaaminen ja tuleeko liian raskaita kouluviikkoja lapsille. Mutta sellaista ei ole tullut enää esille, kun muutos on lähtenyt käyntiin, vaan se on istunut aika hyvin sinne koulujen arkeen.”
”Ei kannata arastella valita muuta kuin englantia”, --- ”Englantia kuulee niin kamalan paljon.”
---
”Mehän haluamme työelämään monipuolisia osaajia, joten olisi erittäin tärkeää saada monipuolista kielitaitoa tuleville työntekijöille. Voi olla aikamoinen valtti osata jotain muutakin kieltä kuin englantia.”
---
OAJ
”Kyllähän yhtenä huolena on, miten saadaan tämä malli ujutettua koko maahan yhtä laadukkaana.”
Oli eräs toinenkin kärkihanke, jota ei muka haluttu. Pakkoruotsin ystävät väityävät, että olisi tullut kslliiksi luopua oakkoruotsista ja sen sijaan antaa valita muita kieliä. Tämä nyt valittu 'lisää kieliä" vasta maksaa.
Olisi ollut mahdollista kaikkien aloittaa englannilla, jolloin olisi minimoitu ongelmat A2- ja B1/2-kielet olisi silloin toteutettu laajimmalla valitsijajoukolla, jolloin olisi muodostunut ryhmiä eri kieliin.
Siis pääkaupunkiseudulla on neljännes koulunaloittajista vieraskielisiä, joilla on haasteita suomenkin kanssa. Koko koulu on valjastettu "lisää kieliä"-leikkiin.
Huomatkaa, ettei mainita, mikä valintatilanne oli Helsingissä...