Kielten merkitys koulutuksessa eri näkökulmista

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8396
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Kielten merkitys koulutuksessa eri näkökulmista

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.02.2019 08:50

Jäin miettimään tätä "Uusi kielipolitiikka" -nimimerkin viestiä:
Uusi kielipolitiikka kirjoitti:
25.02.2019 20:16
Vielä 10 vuotta sitten olisin kannattanut kahta pakollista kieltä, mutta en enää. Syy on siinä, että on huomattavasti tärkeämpää osata erinomaisesti englantia kuin tyydyttävästi kahta muuta kieltä.

Lisäksi käännösteknologia on kehittynyt valtavasti ja kaikki kielet kääntyvät koneella englanniksi, mutta eivät välttämättä suomeksi.

Suuri yleisö ei tätä tajua, joten Liitto lienee nyt lähtenyt siitä vanhentuneesta tiedosta, että laaja kielitaito on itseisarvo..
Vaikka ei se ole enää!
Moni on kritisoinut sääty-yhteiskunnasta periytyvää näkemystä, että korkeampi siwistys on oleellisesti kieliosaamista. Vanha oppikoulumme vielä koulutti nimenomaan pappeja ja virkamiehiä maahan, jossa oli vierasta kieltä puhuva eliitti. Sekä oma sivistyneistö että Eurooppa olivat kielimuurien takana. Osallisuus tuosta sivistyneeksi kutsutusta maailmasta siis avautui kieliopinnoilla. Pakkoruotsiliturgia perustuu edelleen tähän vanhaan asetelmaan: "historialliset ja kulttuuriset syyt" kirjattiin vielä joitakin vuosia sitten opetushallituksen perusteluihin pakkoruotsin kohdalle, edelleen puhutaan skandinaavisen kielen osaamisesta kynnyksenä pohjoismaisuuteen.

Minusta "lisää kieliä" -slogan ei soi nyt kieliosaamisen tärkeyden vuoksi, vaan siksi, että painottamalla turhaa kieliosaamista, voidaan järjestellä koulutusmyönteisten kotien lapsille joka kouluun polkuja ja ryhmiä, joilla he irtautuvat maahanmuuttajien ja vähemmän koulutettujen kotien lapsista täyttyvistä tavisryhmistä. Järjestely korvaa toistaiseksi yksityiskoulut. Nähdäkseni tässä on ihan oma agendansa. Myös perussuomalaisilla. Tässä siis ruotsinkielisten etuoikeuksien säilyttäminen "lisää kieliä" -verhon avulla saa vetoapua niiltä kodeilta (tai heitä edustavilta poliitikoilta), jotka yrittävät paeta uuden, monikulttuurisen koulun ongelmia ja varmistaa omien lastensa koulunkäynnin valikoituneessa joukossa ja jatkoonpääsykriteereiksi osaamista, jossa he pystyvät auttamaan.

Koulutus on monitahoinen kenttä piilo-opetussuunnitelmineen ja vanhojen rakenteiden uusintamisineen. Koulutus on täynnä syrjiviä rakenteita (kuten pakkoruotsi), joita emme miellä syrjiviksi, koska koulutuskeskustelua ei käydä siitä näkökulmasta. Näkökulma on voittajien, ja siksi olisi mukavampi pedata ruotsivapaata koulutusputkea kolmen kielen maistereille kuin sosionomiksi opiskelevalle lähihoitajalle.

Koulutuksen on kuitenkin katsottava eteenpäin ja palveltava koko ikäluokkaa, myös nörtti-insinöörejä ja lähäreitä, joilla kielisivistyksen sijaan on kielihaavoja ja tavoitteena lähinnä taito tuottaa selkosuomea ja pärjätä digifoorumeilla englanniksi. "Antaa niiden karsiutua", ei ole vaihtoehto. Tulevaisuutta ei rakenneta tinkimällä mahdollisimman monen kouluttautumisesta tai pitkittämällä koulutusta turhilla kieliopinnoilla.

NRR
Viestit: 8396
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielten merkitys koulutuksessa eri näkökulmista

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 26.02.2019 10:07

Kieltenopetuksesta puhuttaessa ei voi olla puhumatta englannista. Englannin opettajat kohtaavat innostuneet ja motivoituneet opiskelijat. Ei ole mitään syytä, miksei opiskelu voisi olla tähän tapaan win-win-tilanne.

Kaikki, jotka elävät nuorten lähellä, tuntenevat, miten tärkeää englanti on heille ja miten varhain esimerkiksi pojat kokevat olevansa osa maailmanlaajuista peliyhteisöä, jossa tsempataan, hiotaan ja koulitaan toisia kavereita muista maista - englanniksi.

Suomiareenalla joku vuosi sitten monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen kertoi olleensa suuressa kielipolitiikan ammattilaisten tapaamisessa Genevessä ja siellä kuulemma oltiin yhtä mieltä siitä, että englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa. Lähimaiden ja kauppakumppanien kielien osaaminen on toki tärkeää. Saukkonen mainitsi venäjän, ruotsin, viron ja saksan. Tosiasiallisesti kielitaito hänen mukaansa hankitaan koulun ulkopuolella. Kysymys on Saukkosen mukaan myös siitä, mitä yhteiskunta tarjoaa koulutietojen päälle, jotta ihmiset voisivat omaksua sujuvan kielitaidon.

On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis kielestä, joka toimii tyystin toisin kuin muut vieraat kielet, joita opiskelemalla pyritään osaksi yhteistöä, joka käyttää opiskeltua kieltä äidinkielenään.

Kuuntelemmeko, mitkä ovat nuorten ja heidän perheittensä omat toiveet ja tavoitteet?

Kielikoulutus on osa koulutuksen kokonaisuutta, jossa pitäisi olla tavoitteena sekä nuoren persoonallinen kasvu että hänen tulevaisuudessa tarvitsemiensa taitojen kannalta oleelliset perustaidot, myös mahdollisuus kiinnostua ja syventyä itselle tärkeisiin asioihin. Yleissivistyksestä en nyt välitä puhua, koska se vaatii aika lailla tilaa ja näkökulmia - annan Esko Valtaojan sanoittaa teemaa:
Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta. --- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon. Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä? Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

[Kielikoulutuksen kansallisen kehittämishankkeen] keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [virkaruotsin lisäksi].---

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata
. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.
Valtaoja kysyy myös, kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Luultavasti pienten kielten välillä ei vuosiin tai vuosikymmeniin saada sujuvaa käännöstä, mutta tässäkin englanti on luultavimmin se ensimmäinen, johon käännetään ja josta käännetään.

Mitkä ovat oleellisia kysymyksiä?

NRR
Viestit: 8396
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kielten merkitys koulutuksessa eri näkökulmista

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 11.03.2019 07:55

Vaalien 2011 edellä käytiin tällä palstalla tämä alla oleva keskustelu, jossa nimimerkki Opiskelija kuvaa niitä näkemyksiä, joihin Kaitera tuntuu Suomalaisuuden Liiton julkaisemalla videolla vastaavan:
Opiskelija

Puhumme edelleen eri asioista

#1 Viesti 07.03.2011 14:06

Totesin tämän asian selatessani eduskuntavaaliehdokkaiden kommentteja eri vaalikoneissa (mm. http://www.sosiaalinenvaalikone.com). Me puhumme pakkoruotsista korostaen nimenomaan sitä seikkaa, että ruotsin pitäisi olla tasa-arvoinen kieli muiden joukossa. Uskoisin, että me kaikki täällä kannatamme laajaa kieltenopetusta, eikä suinkaan kaiken kieltenopetuksen muuttamista kokonaan vapaaehtoiseksi. 

Monien ehdokkaiden kommentit vaalikoneissa ovat kuitenkin sellaisia, että pakkoruotsille sanotaan kyllä, koska "kieliopinnoista on hyötyä", "meidän pitää pienenä maana opiskella kieliä", "meidän pitää pyrkiä kansainvälisyyteen". Niin, totta kai! Olen samaa mieltä! 

Monet ehdokkaat eivät siis edes näytä ymmärtävän mistä pakkoruotsikeskustelussa on kyse. Meistä se tuntuu oudolta, koska olemme pohtineet asiaa paljon. Vaikka ehdokkaille puhuisi pakkoruotsin poistamisesta, he ymmärtävät sen kaikkien kieliopintojen vähentämisenä. Typerryttävin vastaus kysymykseen pakkoruotsin mahdollisesta poistamisesta on yllättävän yleinen "Päin vastoin, kieltenopetusta pitäisi lisätä!" tai "mitä enemmän ja monipuolisemmin kieliä, sen parempi!".

Luulen, että keskustelua ja informaation jakamista näiden ymmärtämättömien kanssa pitää jatkaa vielä pitkään ja kärsivällisesti. Päätös pakkoruotsin poistamisesta voidaan sitten tehdä hyvinkin nopeasti, kunhan ensin saadaan loputkin kansasta ja päättäjistä ymmärtämään mitä asiaa me oikeasti ajamme ja mitä emme.


Sees

Re: Puhumme edelleen eri asioistaIlmoita tämä viestiLainaa

#2 Viesti 07.03.2011 15:06

Olet oikeassa siinä, että vapaasta kielivalinnasta väiteltäessä helposti puhutaan eri asioista. Itse olen jo päätynyt ajattelemaan, että pakon kannattajien kannattaa puhua eri asiasta, kannattaa olla ymmärtävinään väärin, koska vapaa kielivalinta on niin itsestäänselvästi tätä aikaa ja vastaa muiden vapaiden kansojen kieltenopetusta.

MUTTA  itse olen sitä mieltä, ettei kieltenopetus ole se keskeisin osa yleissivistävää koulutusta. Nykyisistä kieltenopetuksen vaatimuksista on oltava varaa tinkiä osan oppilaiden kohdalla. Edelleen pidän Ruotsissa valittua linjaa hyvänä: kaikilla laaja englanti ja useimmilla toinen vapaasti valittu vieras kieli, joka voidaan tarvittaessa vaihtaa maahanmuuttajan kotikieleen, lisäopintoihin maan pääkielessä tai englannin lisätunteihin, mikäli oppilas ei näytä oppivan englantia. Maahanmuuttajaoppilaiden ongelmat kieltenopetuksessa puoltavat tätä ja osa suomenkielisistäkin oppilaista tarvitsisi enemmän joustoa - tietysti kieliin suuntautuneille on tarjolla lisää kieliä.

En pidä siitä, että nimenomaan kielet muodostuvat akateemisten opintojen kynnyskysymykseksi. Olen äitinä käynyt näitä taisteluja, kun lapsi ilmoittaa, että ruotsi menee niin huonosti ettei ajattelekaan menevänsä lukioon, vaikka matikka ja englanti olisivatkin kymppejä. Tämä on nimenomaan poikien voimavarojen hukkaan heittämistä. - ---

Mutta kieltenopetuksen ongelma on siis, että EU:ssa suositellun (ei pakollisen) 1+2 kielitaidon sijasta suomalaisten pitäisi pystyä 2+2 kielitaitoon eli kolmeen vieraaseen kieleen. Tämä on ylimitoitettu tavoite, tätä ei ole missään. Tätä nämä poliitikkomme kuitenkin tarkoittavat, kun he korostavat, että lisää kieliä tarvitaan. Useimmat poliitikot saattavat omat lapsensa varhain kieliopintojen äärelle ja heillä kenties on varaa maksaa lisäopinnot/matkat, jotta paketti myös onnistuu. Kieliä painottamalla vauraat ja koulutetut perheet pystyvät parhaiten takaamaan omien lastensa menestyksen opinpoluilla.

jyse23

Re: Puhumme edelleen eri asioistaIlmoita tämä viestiLainaa

#3 Viesti 07.03.2011 16:27

1 + 2 ..... Hyvä suomen kielen taito on kuulemma hakusessa, siis eivät tahdo lapset oppia edes kunnolla suomea. Äidinkielenopettajat ovat huolissaan. Kielen osaaminen niin, että ymmärtää vitsitkin ja vähän murteitakin niin aletaan puhua todellisesta kielitaidosta. 

Kielen osaamisesta tuli mieleen, että se on todella suhteellista touhua. Äidinkielelläkin jonkun juridiikan tai valtionhallinon kimurantien kapulakielisten tekstien ymmärtäminen on hankalaa. Osaisitko kääntää jollekin toiselle kielelle esim. "Kyseinen kiinteistöveroa koskeva esitys tulee viedä eduskuntaan ... ja vaatii muutoksia lakiin ... ja tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä."

Mielestäni olisi hyvä opetella muutama kieli kunnolla, kun rääppiä ne hyvät päivät ja kaksi kaljaa sadalla kielellä, vaikka onhan sekin hauskaa. 

Koulussa on paljon muutakin opittavaa ku kielet, joten tuo 1 + 2 tuntuu kyllä riittävältä peruspaketilta.

Sees

Re: Puhumme edelleen eri asioistaIlmoita tämä viestiLainaa

#4 Viesti 07.03.2011 17:19

Luulenpa, että vapaan kielivalinnan kannattajissa on erilaisia näkemyksiä koulujen kieltenopetuksen kehittämisestä - hyvä niin.

Se mitä eniten pelkään on, että pakollisen ruotsin poistumisen ehdoksi asetetaan, että oppilaan on valittava joka tapauksessa jokin toinen vieras kieli, jonka myös kirjoittaa lukiossa. Pahinta on, jos toinen vieras kielikin on aloitettava jo alaluokilla. Tällöin jatkuu se ongelma, että kielistä kiinnostumattomat ja ne, joille kielet ovat ongelma, joutuvat valitsemaan ruotsin, koska vaihtoehtoina esimerkiksi ranska ja venäjä ovat liian hankalia. Tällöin itse asiassa kieltenopetuksen taakka lisääntyy monen kielellisesti heikon oppilaan elämässä kun taas ilon kielivapaudesta korjaisivat ne muutenkin kielissä hyvät.

Uskon, että meillä on poliittista valmiutta vapauttaa maahanmuuttajat ruotsin pakollisuudesta (mikä on aivan oikein ja kohtuullista) ja heille maan pääkielen tai kotikielen opinnot nousevat vahvemmiksi, mutta muuten suurin osa kansasta saattaa jäädä lähes pakollisen ruotsin piiriin mahdollisten lievennysten jälkeenkin - ei lain vaan käytäntöjen pakottamina. Mutta toki sekin on parannus nykyiseen ja ruotsi on minusta edelleenkin kaunis kieli ja onhan sillä mahdollisuus tutustua skandinaaviseen kulttuuriin ihan lähellä.

"Elävä kaksikielisyys" on sen tason slogani, että sen muuttuminen "suomalaiseksi monikielisyydeksi" vie vähintään sukupolven - näin pessimistiseksi olen tullut. Periaatteessa vapaamman kielivalinnan saavutamme toivottavasti jo näiden 2011 vaalien myötä.
Tuolloin olin vielä Sees ja siis aivan väärässä ennustuksineni! :D

TK
Viestit: 2070
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kielten merkitys koulutuksessa eri näkökulmista

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 11.03.2019 10:50

Elävä monikielisyys! Tämä on todellisuutta, totta, ei mitään haihattelua.

Sellaista kuin "elävä kaksikielisyys" Suomessa ei ole koskaan ollut. "Elävästä kaksikielisyydestä" puhuminen on sulaa valehtelua, mielikuvitusmaailmassa tuotetta.

Vastaa Viestiin