Kansalliskielistrategia oli 2011 se tapa, jolla pakkoruotsia lujitettiin. Saatiin yhtenäistä liturgiaa, kieliasiamiesverkostoja hallintoon ja loputtomasti projekteja.
Nyt on sitten vuorossa kielipoliittinen ohjelma.
Kotuksella on linkit aikaisempiin toimenpideohjelmiin:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielipo ... t_ohjelmat
Kielipoliittisen ohjelman johdantoa vuodelta 1998:
Ei mitenkään lähtökohta, jossa suomen kieli nousisi erityisesti esille omiemme tekstissä, ainoastaan joku kansainvälinen ryhmä muistuttaa suomen kielen tärkeydestä. Omien on jatkuvasti puhuttava ruotsista ja muista vähemmistökielistä...Suomen monikielisyys on rikkaus kaikkien Suomessa käytettävien kielten kannalta. Ruotsin kieli yhdistää Suomen Ruotsiin ja muuhun Pohjolaan; kulttuuriperintömme moninaisuuden yksi syy on suomen ja ruotsin kielen eläminen rinnan. Saamen kieli taas yhdistää eri saamelaisryhmiä yli valtakunnanrajojen ja suomen sukukielenä konkretisoi suomen kielen kuulumista laajempaan kieliyhteisöön. Romanit käyttävät romanikieltä sekä suullisesti että kirjallisesti keskinäisessä kanssakäymisessään, omissa lehdissään sekä romaneille tarkoitetussa julkisessa viestinnässä. Suomalainen viittomakieli on suomalaisten kuurojen tärkein yhteinen omaisuus. Sillä on historiansa kautta läheiset yhteydet ruotsalaiseen ja virolaiseen viittomakieleen. Kansainvälisesti Suomen virallisella kaksikielisyydellä ja pienten vähemmistökielten aseman kehittämisellä on suuri suhdetoiminta-arvo. Kielisiteet ja -sukulaisuudet liittävät Suomen itään, etelään ja länteen. Yksilön kannalta kaksikielisyys taas antaa parhaassa tapauksessa kahden kielen rikkauden ja mahdollisuudet.
Äidinkielellä tässä ohjelmassa tarkoitetaan kaikkia mainittuja viittä kieltä. Ohjelmassa käsitellään kielen merkitystä yksilön ja yhteisön kannalta, Suomen kielioloja, tutkimuskeskuksen tehtäviä kielipolitiikassa sekä kielen merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle. Tavoitteena on saada niin tutkimuskeskuksessa työskentelevät kuin ympäröivä yhteiskuntakin pohtimaan kielen merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle.
---
Maamme suomen kielen tutkimusta vuonna 1996 arvioinut kansainvälinen ryhmä tähdensi, että sekä suomen kieli että suomen kielentutkimus ovat välttämättömiä ehtoja Suomen kulttuurin jatkuvalle olemassaololle (Fennistic Research in Finland at the Beginning ofthe Nineties. Report of the Evaluation Panel. Publications of the Academy of Finland 3/96). Ruotsin kieli puolestaan yhdistää ruotsinkielisiä suomalaisia toisiinsa ja samalla kaikkia suomalaisia sekä historiaamme että oman aikamme Pohjoismaihin.