https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.htmlSuomi on edelleen maailman kärkimaita, kun vertaillaan koulujen oppimistulosten tasavertaisuutta koko maan tasolla. Suurissa kaupungeissa piilee kuitenkin uhka: parhaiden koulujen tulokset paranevat, heikoimpien tulokset heikentyvät.
Huoltajat ovat kiinnostuneita, miten lapsi oppii koulussa. Heillä itsellään on pitkä koulutustausta.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen.
Suomalainen peruskouluihanne on uhattuna.
---
VOIVATKO vanhemmat todella vaikuttaa lapsensa menestykseen kouluvalinnalla? Takaako keskiluokkaisen alueen koulu paremmat eväät jatko-opintoihin kuin työttömien ja maahanmuuttajien lasten kansoittama koulu?
Aihetta on tutkittu myös Suomessa, ja tulokset ovat selviä: yläkoulujen välillä on suuria eroja oppimistuloksissa mutta ei oppimisessa. Hyvämaineisten koulujen oppilaat eivät kehity omaan lähtötasoonsa nähden yhtään sen enempää kuin huonomaineisten koulujen oppilaat.
Oppilaiden kehittymiseen ei vaikuta se, kuinka paljon koulussa on maahanmuuttajia tai erityistä tukea saavia oppilaita.
Onko koulushoppailu siis turhaa?
Helsingin yliopiston tutkijan Venla Berneliuksen mukaan näyttää siltä.
– Jopa USA:ssa keskeinen tutkimustulos on se, että koulushoppailu ei kannata. Siellä koulut ovat vielä paljon eriytyneempiä kuin Suomessa, Bernelius sanoo.
No mitäs ongelmaa tässä nyt on. Tutkijan mukaan ei mitään: "yläkoulujen välillä on suuria eroja oppimistuloksissa mutta ei oppimisessa". Tätä lausetta olisi voinut hiukan avata.