Pragmaattinen pääkielimalli
-
- Viestit: 2188
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Itsehallintoalueet, siis ne 18 maakuntaa, voisivat myös olla sopiva totetuttamistapa pääkielimallille.
Jos pääkieli koko maan tasolla on liian vaikea niellä,(RKP ja muu suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto ei kestä totuutta)
itsehallintoalueille tulisi antaa mahdollisuus määritellä oman alueensa pääkieli.
Ahvenanmaa on jo määritellyt oman pääkielensä (ja ainoan kielensä) eli ruotsin.
Pohjanmaa/Österbotten voisi valita ruotsin pääkielekseen ja 17 muuta maakuntaa valitsevat pääkieleksi ainoan mahdollisen eli suomen kielen!
Paljon riippuu hallitusneuvotteluista ja siitä, mistä kaikesta "itsehallintoalueet" lopulta päättävät..
https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/maak ... -selvitys/
Jos pääkieli koko maan tasolla on liian vaikea niellä,(RKP ja muu suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto ei kestä totuutta)
itsehallintoalueille tulisi antaa mahdollisuus määritellä oman alueensa pääkieli.
Ahvenanmaa on jo määritellyt oman pääkielensä (ja ainoan kielensä) eli ruotsin.
Pohjanmaa/Österbotten voisi valita ruotsin pääkielekseen ja 17 muuta maakuntaa valitsevat pääkieleksi ainoan mahdollisen eli suomen kielen!
Paljon riippuu hallitusneuvotteluista ja siitä, mistä kaikesta "itsehallintoalueet" lopulta päättävät..
https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/maak ... -selvitys/
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
"Extra" Turun Sanomat 25.5.2019
Otsikko: Opiskelijakämppään jo 16-vuotiaana
Rosalasta kotoisin oleva Emilia Johansson, 18, muutti Turkuun lukiota varten. Omilleen muuttamisen yhteydessä ruotsinkielisen Johanssonin soputumista Turkuun hankaloitti kielimuuri.
Oletko pärjännyt Turussa ruotsin kielellä?
Yllätyin, kuinka vähän täällä puhutaan ruotsia. Minut on kasvatettu täysin ruotsinkielisessä ympäristössä, joten suomen puhuminen tuotti aluksi vaikeuksia. Meni aikansa ennen kuin ymmärsin ihmisiä kunnolla - ja kun vihdoin ymmärsin, mietin vastauksen ensin ruotsiksi, käänsin sen suomeksi ja vastasin vasta sitten. Se oli aikamoinen prosessi, mutta nykyään pystyn käymään keskusteluja suomeksi.
- Yksi parhaista asioista Turussa on ollut juuri se, että olen oppinut pärjäämään suomen kielellä. Opettelen sitä koulussa noin kolmesti viikossa ja olen huomannut, että pienikin virhe kirjoituksessa voi muuttua suureksi mokaksi. Puhuessa oikeakielisyys ei ole niin tarkkaa.
- En osaa suomea vielä täydellisesti. Pidän kuitenkin siitä, jos joku uskaltaa edes yrittää. Todella monet kauhistuvat kysyessäni esimerkiksi palveluja ruotsiksi.
Oma mielipiteeni! Vuoden 2004 kielilain muutoksen jälkeen Turku on edelleen virallisesti kaksikielinen, mutta käytännössä suomenkielinen, jossa kuitenkin virkamiehiltä vaaditaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Kenen etuja tämä vaatimus ajaa?
Perjantai 24.5.2019 Yleisönosastossa mielipide: Kielitaito on kelpoisuusehto
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 21.5.ehdottaa valtuustolle, että sairaanhoitopiirin johtajan kelpoisuusvaatimuksia muutetaan. Rkp vastusti muutosta, mutta ei saanut kannatusta ja jätti siksi eroavan mielipiteen asiasta.
Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on kieliain (laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003) mukaan varmistuttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito.
Kielilain mukaan kaksikielisen sairaanhoitopiirin on näytettävä ulospäin, että sillä on tahtoa ja kykyä palvella molemmilla kielillä. Sairaanhoitopiirin johtaja on sekä piirin puhemies että keulahahmo ja siksi kielitaitovaatimuksia ei saa heikentää virkaa täytettäessä.
Sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja tietyissä tapauksissa myös Ruotsin sairaaloiden kanssa. Siksi on tärkeää, että sairaanhoitopiirin johtaja pystyy kommunikoimaan ongelmitta yhteistyökumppaneiden kanssa.
Merja Fredriksson
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen (r)
P.s. Olen sitä mieltä, että kielilaki kaipaa muutosta! Rkp jakaa lahjuksia siksi, että muut puolueet asettavat päättäviin asemiin henkilöitä, jotka kannattavat kaksikieliyyttä!
Turun tilanne osoittaa, että ns. "kaksikielisyys" ei ole totta!
Otsikko: Opiskelijakämppään jo 16-vuotiaana
Rosalasta kotoisin oleva Emilia Johansson, 18, muutti Turkuun lukiota varten. Omilleen muuttamisen yhteydessä ruotsinkielisen Johanssonin soputumista Turkuun hankaloitti kielimuuri.
Oletko pärjännyt Turussa ruotsin kielellä?
Yllätyin, kuinka vähän täällä puhutaan ruotsia. Minut on kasvatettu täysin ruotsinkielisessä ympäristössä, joten suomen puhuminen tuotti aluksi vaikeuksia. Meni aikansa ennen kuin ymmärsin ihmisiä kunnolla - ja kun vihdoin ymmärsin, mietin vastauksen ensin ruotsiksi, käänsin sen suomeksi ja vastasin vasta sitten. Se oli aikamoinen prosessi, mutta nykyään pystyn käymään keskusteluja suomeksi.
- Yksi parhaista asioista Turussa on ollut juuri se, että olen oppinut pärjäämään suomen kielellä. Opettelen sitä koulussa noin kolmesti viikossa ja olen huomannut, että pienikin virhe kirjoituksessa voi muuttua suureksi mokaksi. Puhuessa oikeakielisyys ei ole niin tarkkaa.
- En osaa suomea vielä täydellisesti. Pidän kuitenkin siitä, jos joku uskaltaa edes yrittää. Todella monet kauhistuvat kysyessäni esimerkiksi palveluja ruotsiksi.
Oma mielipiteeni! Vuoden 2004 kielilain muutoksen jälkeen Turku on edelleen virallisesti kaksikielinen, mutta käytännössä suomenkielinen, jossa kuitenkin virkamiehiltä vaaditaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Kenen etuja tämä vaatimus ajaa?
Perjantai 24.5.2019 Yleisönosastossa mielipide: Kielitaito on kelpoisuusehto
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 21.5.ehdottaa valtuustolle, että sairaanhoitopiirin johtajan kelpoisuusvaatimuksia muutetaan. Rkp vastusti muutosta, mutta ei saanut kannatusta ja jätti siksi eroavan mielipiteen asiasta.
Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on kieliain (laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003) mukaan varmistuttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito.
Kielilain mukaan kaksikielisen sairaanhoitopiirin on näytettävä ulospäin, että sillä on tahtoa ja kykyä palvella molemmilla kielillä. Sairaanhoitopiirin johtaja on sekä piirin puhemies että keulahahmo ja siksi kielitaitovaatimuksia ei saa heikentää virkaa täytettäessä.
Sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja tietyissä tapauksissa myös Ruotsin sairaaloiden kanssa. Siksi on tärkeää, että sairaanhoitopiirin johtaja pystyy kommunikoimaan ongelmitta yhteistyökumppaneiden kanssa.
Merja Fredriksson
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen (r)
P.s. Olen sitä mieltä, että kielilaki kaipaa muutosta! Rkp jakaa lahjuksia siksi, että muut puolueet asettavat päättäviin asemiin henkilöitä, jotka kannattavat kaksikieliyyttä!
Turun tilanne osoittaa, että ns. "kaksikielisyys" ei ole totta!
-
- Viestit: 2188
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Mukava huomata, että jotkut muutkin pohtivat kielipolitiikan kokonaisuudistusta eivätkä
jumitu pakkoruotsiin kun tarvitaan perusteellisempi uudistus.
Emme olekaan yksin ja ainoita!
Lieneekö lukenut teesejämme??
http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi ... a-maakunta
jumitu pakkoruotsiin kun tarvitaan perusteellisempi uudistus.
Emme olekaan yksin ja ainoita!
Lieneekö lukenut teesejämme??
http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi ... a-maakunta
-
- Viestit: 2188
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Tämä siis US blogistin ehdotusEhdotan että Suomeen perustetaan ruotsinkielisen väestön vahvaksi tukialueeksi uusi maakunta Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta. Tälle maakunnalle voidaan pyrkiä tulevaisuudessa rakentamaan jopa itsehallintoa.
Ehdotan että tämä uusi maakunta sisältäisi 22 kuntaa, joissa on väestöä yhteensä 319 000 asukasta, josta ruotsinkielisiä 49 %, suomenkielisiä 45 %, ja muun kielisiä 6 %. (Yhdessä Ahvenanmaan kanssa ruotsinkielisten osuus nousisi 53 prosenttiin, ja suomenkielisten osuus laskisi 42 prosenttiin
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 09.06.2019 19:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 2188
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Pohtimisen arvoinen ehdotus pääkielimallin tueksi!
Pääkieli yhdistettynä autonomiaan..
Pohdimme tätä yhtenä vaihtoehtona jo aiemmin..10.01.2018
viewtopic.php?f=6&t=3191
Tässä viiden uuden vaihtoehdon työnimet..
1) Poissulkeva yksikielisyys
2) Osallistava pääkielimalli
3) Italialainen aluemalli
4) Maakuntamallit
5) Kanadan malli
Nyt sitten uusi ehdotus yhteisömme ulkopuolelta
Pääkieli yhdistettynä autonomiaan..
Pohdimme tätä yhtenä vaihtoehtona jo aiemmin..10.01.2018
viewtopic.php?f=6&t=3191
Tässä viiden uuden vaihtoehdon työnimet..
1) Poissulkeva yksikielisyys
2) Osallistava pääkielimalli
3) Italialainen aluemalli
4) Maakuntamallit
5) Kanadan malli
Nyt sitten uusi ehdotus yhteisömme ulkopuolelta
Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta.
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Yhteinen pääkieli = kaikkia yhdistävä kieli, yhteinen kommunikointikieli. Maan oma kieli, maan selvä pääkieli.
Tästä aiheesta olisi hyvä saada uusi aloitus.
Suomen selvä oma kieli on suomi.
Suomen selvä pääkieli on suomi.
Rkp:n ja muiden pakkoruotsittajien toimesta aikaansaatu lakiteksti "kansalliskielistä" on tehty sen tosiasian peittämiseksi, että ruotsi ei ole Suomen oma kieli. Ruotsin kieli on Ruotsin ja riikinruotsalaisten kieli. Ruotsin kieli ei ole suomalainen kieli.
Tästä aiheesta olisi hyvä saada uusi aloitus.
Suomen selvä oma kieli on suomi.
Suomen selvä pääkieli on suomi.
Rkp:n ja muiden pakkoruotsittajien toimesta aikaansaatu lakiteksti "kansalliskielistä" on tehty sen tosiasian peittämiseksi, että ruotsi ei ole Suomen oma kieli. Ruotsin kieli on Ruotsin ja riikinruotsalaisten kieli. Ruotsin kieli ei ole suomalainen kieli.
-
- Viestit: 2188
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Suomen ainoa mahdollinen "oma kieli" on suomi.TK kirjoitti: ↑10.06.2019 11:36 Yhteinen pääkieli = kaikkia yhdistävä kieli, yhteinen kommunikointikieli. Maan oma kieli, maan selvä pääkieli.
Tästä aiheesta olisi hyvä saada uusi aloitus.
Suomen selvä oma kieli on suomi.
Suomen selvä pääkieli on suomi.
Rkp:n ja muiden pakkoruotsittajien toimesta aikaansaatu lakiteksti "kansalliskielistä" on tehty sen tosiasian peittämiseksi, että ruotsi ei ole Suomen oma kieli. Ruotsin kieli on Ruotsin ja riikinruotsalaisten kieli. Ruotsin kieli ei ole suomalainen kieli.
Suomen ainoa mahdollinen pääkieli on suomi.
Toki suomenruotsi on suom(enma)alainen kieli, mutta se on tosiasiallinen vähemmistökieli. Sen tosiasiallisen aseman perusteella ruotsin velvoittavuuskin pitää määritellä, ei keinotekoisen kaksikielisyysideologian ja perustuslain väärintulkinnan perusteella, kuten nykyinen kielipolitiikka tekee.
Perustuslaki ei säädä kansalaiselle kielellisiä velvollisuuksia, vaan antaa kansalaiselle kielelliset oikeudet.
Velvollisuudet on oltava vain julkisella vallalla, ei suinkaan jokaisella yksittäisellä kansalaisella, kuten nykyisen kielipolitiikan,vinoutuneen kielipolitiikan oloissa on virheellisesti linjattu.
"Pääkieli" ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, vaan ainoastaan toteaa tosiasiallisen kielijakauman 95-5.
"Kaksikielisyys" tarkoittaisi 50-50 tai ainakin hyvin lähellä sitä olevaa kielijakaumaa..Itsensä kantavan kaksikielisyyden "kriittinen massa" on yli 30%, muuten se ei toimi, kuten Suomen tapauksessa on helposti havaittavissa.
Re: Pragmaattinen pääkielimalli
Olisi hyvä, jos Ilmari Rostila kirjoittaisi aiheesta blogin Iltalehteen ja mikäli mahdollista muidenkin lehtien yleisönosastoihin.
Lukiolaisille ja muillekin nuorisojärjestöille voisi lähettää tiedotteen ja he kirjoittaisivat omissa nimissään aiheesta lehdistöön!
Suomalaisuuden Liitto on kiitettävästi näkynyt Fb:ssa. Sitä pitää jatkaa ja kirjoituksia jakaa mahdollisimman laajalle lukijakunnallle.
Lukiolaisille ja muillekin nuorisojärjestöille voisi lähettää tiedotteen ja he kirjoittaisivat omissa nimissään aiheesta lehdistöön!
Suomalaisuuden Liitto on kiitettävästi näkynyt Fb:ssa. Sitä pitää jatkaa ja kirjoituksia jakaa mahdollisimman laajalle lukijakunnallle.