Itäsuomi yrittää taas venäjän ja ruotsin valinnaisuutta

[Sees]

”Itä-Suomen maakunnat, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo, ovat esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle, että seitsemänneltä luokalta alkava kieli voisi ruotsin kielen sijaan olla venäjän kieli. Maakunnat perustelevat tätä sillä, että venäjän kielen taitoa tarvitaan päivittäin tavallisissa palveluammateissa ruotsin kieltä huomattavasti enemmän. Maakunnat toivovatkin Itä-Suomeen kokoilulupaa venäjän kielen opetuksen aloittamiseksi peruskoulun seitsemänneltä luokalta. RKP:n puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei suostu luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta edes itärajalla.”
http://www.yle.fi/alueet/etela-karjala/ ... 73248.html

Kuuntelin koko haastattelun. Haastattelija oli erittäin hyvä. Wallin oli aika pulassa. Kyllähän mies tietää, ettei suomenkielisten kannalta ole järjen häivää siinä, ettei peruskoulussa saa opiskella ruotsin tilalla lyhyttä palveluvenäjää itärajalla, missä sitä tarvittaisiin.

Haastattelija muistutti, että venäläisen matkailun kasvun esteeksi ovat venäläiset itse maininneet venäjänkielisten palvelujen puutteen. Hän muistutti, miten läheiset välit Itä-Suomesta on Svetogorskiin, Wärtsilään. Hän muistutti, että venäläiset turistit ovat helpottaneet jopa alueen nousua lamasta. Muistuttipa vielä, ettei ole näkynyt RKP:n edustajia Karjalassa ja kyseli, eikö puoluetta kiinnosta tietää, minkälaista on elämä siellä ja mitä siellä tarvitaan.

Hyvä aloite jää nyt Virkkusen pöydälle – miten luulette käyvän?

[Sees]

Itse jäin maistelemaan niitä nimityksiä, joita Wallin ilmeisen tarkoituksellisesti käytti. Mielenkiintoisia kohta olivat tämä:
"Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio.”
”Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni."

Olemme siis "Pohjoismaiden naapurivaltio", emme yksi Pohjoismaista ja Skandinaavisten maiden naapurivaltio.

Mielenkiintoinen muotoilu tämä "ruotsin kieli on osa Suomen omakuvaa". Ilmeisesti tavallisten suomalaisten tyrmistys kommenteille, että ruotsi olisi osa suomalaista identiteettiä on saanut muotoilemaan ajatuksen ikään kuin olisi olemassa ajatteleva ja tunteva entiteetti nimeltä Suomi ja sillä olisi vieläpä omakuva, johon sitten kuuluu ruotsin kieli.

Wallin puhui muuten myös "pohjoismaisista kielistä" tarkoittaen skandinaavisia kieliä. Tarkistin, että nykyisin myös yliopistoissa skandinaavisia kieliä opiskellaan otsikolla ”pohjoismaiset kielet”. Suomi ei tietenkään ole skandinaavinen kieli, mutta uuden nimityksen vuoksi se ei liioin ole puhumisalueensa mukaan pohjoismainen kieli vaan suomalaisugrilainen kieli. Miksi vanhat nimitykset skandinaaviset kielet tai pohjoisgermaaniset kielet on tieteellisessä tekstissä korvattu kieltämättä nykyaikaisemmalla pohjoismaisilla kielillä? Onko germaanisuus tullut vieraaksi ja onko skandinaavisuus liian kapea-alaista? Englanniksi näitä kieliä kutsutaan yhä nimellä ”north germanic languages”, mutta wiki kertoo, että ”the language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople”. Ilmeisesti skandinaavisten kielten puhujat ovat itse halunneet korostaa tätä oman kieliryhmänsä ja pohjoismaisuuden, fornnordiskalle rakennetun Nordenin yhtenäisyyttä.

Minusta näissä sanavalinnoissa on myös yhä selkeämpi viesti siitä, että suomalaisuus ja suomen kieli ovat niin Skandinavian kuin Nordeninkin ulkopuolella, Pohjoismaiden naapurissa. Sanat kantavat syviä merkityksiä ja luokitteluja – suomalaisuudelle ei ole varattu paikkaa pohjoismaisuudessa.

Mistä löytyisi tämän sanaston viralliset selitykset?

[TK]

Hyvä Itä-Suomi! Hankkeen takana on nyt jo aika iso alue: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Aluperäinen, ensimmäinen hakija venäjän saamiseksi pakkoruotsin vaihtoehdoksi oli Tohmajärven kunta Pohjois-Karjalasta yksinään.

Wallin, kuten RKP:kään, ei elä tätä päivää. Rantaruotsalaisuus ei edusta kuin pienen pientä osaa Suomesta. Wallin on rantaruotsalaisten edustaja, ei suomenkielisten edustaja. Suomen "kaksikielisyys" on iso valhe, iso kupla, joka puhkeaa hetkenä minä hyvänsä.

Suomen kielikartta: http://www.kielipolitiikka.fi
http://www.pakkoruotsi.net

[Sees]

Virkkunen on tänään torjunut Itä-Suomen kuntien ehdotuksen, että siellä olisi voinut korvata ruotsin venäjällä:
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010 ... 89729.html

Tavallisten itä-suomalaisten peruskoululaisten tulevaisuuden kannalta tärkeää olisi saada vahva englanti ja hyvä palvelu-venäjä - ei käy.

Opetusministerin mielestä heille tulee tarjota pitkää venäjää ja lyhyttä englantia ja samaa ruotsia kuin kaikkialla muuallakin. Ei mikään kaikkein kevein kielivalinta. Sitä ei tule valitsemaan kuin ne kaikkein kielellisesti lahjakkaimmat ja syystä. Ja ne kaikkein lahjakkaimmat eivät ehkä tähtää työskentelemään turistien kanssa.

[Burger_Jarl]

Pystyn vastaamaan vain tänne avoimelle puolelle, kun en ole vielä liittynyt yhdistyksen jäseneksi. Mutta ajatus siitä, että lähestytään poliitikkoja viestein on ymmärtääkseni maailmalla ihan yleinen käytäntö. Jenkkifilmeissäkin kehotetaan aina "write to your congressman", sillä tottahan on, että ME olemme poliitikkojen työnantajat, ei kukaan muu. Asioita on pidetty pimennossa ja niistä on hyssytelty ihan tarpeeksi kauan. Jos äänestäjät lähettävät signaalia, että poliittisista asioista ollaan kiinnostuneita, niin ehkä se hitaasti muokkaa myös kulttuuria avoimemmaksi.

JOS ryhdytään lähettämään viestejä poliitikoille, niin pitäisikö jonnekin kerätä vastaukset? (jos vastauksia tulee)

[Sees]

"ajatus siitä, että lähestytään poliitikkoja viestein on ymmärtääkseni maailmalla ihan yleinen käytäntö"

Niin on ja toimii. Tosin vastaukset tulevat avustajien kautta ja ovat selvästi sellaisia "yksi vastaus kaikille" -tyyppisiä.

Kirjoitin talvella Virkkuselle, kun hän ehdotti kouluruotsin alkavan viitosella. Oletan, että kirjeitä tuli paljon ja se osaltaan vaikutti siihen, että Lankinen kertoi Folktingetille, ettei ilmapiiri salli aikaistusta kuin kuutoselle.

Muistelen antaneeni palautetta myös Kataiselle kesän puoluekokouksen aikaan, mutta ilmeisesti puoleen sivujen kautta ilman vastausmahdollisuutta.

Kenties olisi nyt ajankohtaista aloittaa järjestelmällinen myllykirjekausi. Kyllä keskustelun intensiteetin ja osallistujen asiantuntemuksen muutos noteerataan myös poliitikkojen piirissä, vaikkei joka viestiä luettaisikaan.

Näillä palstoilla voisi olla myös valmiita kirjeitä, joita voisi kopioida ja muovata omaan tarkoitukseen. Usein kynnys lähettää ensimmäinen viesti on suurin.

[Burger_Jarl]

Kenties olisi nyt ajankohtaista aloittaa järjestelmällinen myllykirjekausi. Kyllä keskustelun intensiteetin ja osallistujen asiantuntemuksen muutos noteerataan myös poliitikkojen piirissä, vaikkei joka viestiä luettaisikaan.

Näillä palstoilla voisi olla myös valmiita kirjeitä, joita voisi kopioida ja muovata omaan tarkoitukseen. Usein kynnys lähettää ensimmäinen viesti on suurin.

Hyvä ajatus! Mitä useampi lähettää viestiä, siitä vaikeampi asiaa on olla sivuuttamatta.

Ruotsissa pari vuotta sitten teleurkintalain äänestyksen alla jopa iltapäivälehdistö oli mukana myllykirjekampanjassa. Piraattipuolueen, vai peräti jonkun iltapäivälehden nettisivuilla oli mahdollisuus lähettää myllykirje suoraan eduskuntalaitokseen. Kirjeitä lähti yli miljoona, ja postipalvelin meni tukkoon.

[Sees]

Tässä voisi hioa muutamia yleisiä kirjepohjia esimerkiksi ministeri Virkkuselle. Voisiko pohjan rakenne olla tämänkaltainen

Arvoisa ministeri Henna Virkkunen

* aloitus *

esim. Haluan muistuttaa, että kyselyjen mukaan kansan enemmistö kannattaa vapaaehtoista ruotsia suomenkielisiin kouluihin. Kuunteleeko hallinto meitä vapaaehtoisen ruotsin kannattajia?

* henkilökohtainen tilanne, esim. toisella tavoin kaksikielinen perhe, paluumuuttu, lapsen oppimisvaikeudet, perheen kulttuuriset siteet toiseen kieliryhmään jne. *

esim. ---

* yleinen perustelu vapaaehtoiselle ruotsille *

esim. ---

* lopetus *

esim. Pakolle ei ole enää sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä suomalaisten sydämessä. Toivon, että Te ministerinä edistätte päätöksiä vapaaehtoisen ruotsin puolesta.

Kunnioittavasti

X

Toivon kommentteja ja myös tyystin toisenlaista lähestymistapaa, lyhyttä ja kiteyttävää.

[Sees]

Laitoin tähän kirjeeseen nyt kaiken mahdollisen:

Arvoisa ministeri Henna Virkkunen

Haluan muistuttaa, että kansan enemmistö kannattaa vapaaehtoista ruotsia Suomen kouluihin.

Oppilaat ja heidän vanhempansa ovat toivoneet jo pitkään enemmän vaihtoehtoja kielivalintoihin. Valistuneiden vanhempien pitäisi voida lastensa kanssa päättää, mitkä kielet ovat juuri heidän perheessään ne, joihin voidaan sitoutua ja joihin on jo kenties siteitä.

Kaipaan ruotsin vapaaehtoisuutta omalle lapselleni. --- oma esimerkki

Nykyinen kieltenopetus on rakennettu liiaksi kielellisesti vahvojen oppilaiden ehdoilla. Olen huolestunut lapseni maahanmuuttajaystävien raskaasta kieliohjelmasta. Lapsi, joka ei ole kovin vahva suomen kielessä, käy koulunsa suomeksi ja opiskelee suomen rinnalla kotikieltään, englantia ja ruotsia. Onkohan missään maailmassa maahanmuuttajien kotoutuminen näin rankan savotan takana?

Uskoisin myös ruotsin opetuksen sujuvan paljon nykyistä tehokkaammin vapaaehtoisisssa ryhmissä.

Ruotsin kielen vapaaehtoisuutta puoltaa myös yleinen etu.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on todennut, että Suomen kielivaranto kaipaa laajentamista. Pakollinen ruotsi on peruskoululaisille raskas ja vähentää muita kielivalintoja. Monet oppilaat luopuvat toisesta pitkästä kielestä ruotsin alkaessa, koska eivät jaksa opiskella kolmea vierasta kieltä. Kolme vierasta kieltä on kohtuuton vaatimus peruskoululaisten enemmistölle.

Ruotsin pakollisuutta on perusteltu ruotsinkielisten oikeudella omankielisiin palveluihin. Nämä voidaan toteuttaa ilman pakollista ruotsiakin.

Ruotsin pakollisuutta on perusteltu ruotsin asemalla suomalaisessa identiteetissä. Suomalaisia identiteettejä on kuitenkin nykyisin monia ja erilaisia eikä ruotsin kieli ole näitä identiteettejä yhdistävä tekijä, vaikka ruotsin kieli onkin vanha ja perinteikäs vähemmistökieli Suomessa.

Ruotsin pakollisuutta on perusteltu pohjoismaisella yhteistyöllä, mutta Pohjoismaissa liikkuvat suomalaiset on otettu hyvin vastaan myös englannin kielellä.

Ruotsin pakollisuutta on perusteltu kaupalla Ruotsin kanssa, mutta sekin voidaan hoitaa vapaaehtoisesti ruotsia lukeneiden voimin.

Pakolle ei ole enää sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä suomalaisten sydämessä. Toivon, että Te ministerinä edistätte päätöksiä vapaaehtoisen ruotsin puolesta.

Kunnioittavasti

[dejavu]

Ei millään pahalla, mutta suomalainen "demokratia" ei ota huomioon kansalaisten kannanottoja.
Vain kyllin laaja passiivinen vastarinta voi toimia.
Virkkunen on Kataisen juoksutyttö, joka tekee sen, mitä Katainen on hallitusohjelmassa
Wallinille muutaman keväisen päivän aikana 2007 luvannut..
Virkkunen ei voi tehdä yhtään mitään, vaikka olisi eri mieltäkin.
Muistakaa Sarkomaa.. ei ole enää tullut pakkoruotsia puolustavia puheenvuoroja..

Kannattaa siis kirjoittaa suoraan Wallinille ja Kataiselle-pahan akselille.
Myös EK:n ja Itä-Suomen pitää ryhtyä lobbaamaan yhdessä..

Yhdistyksen missio on sinänsä jo kantanut hedelmää, kun EK tuli meidän linjallemme.

Totta kai kannattaa valistaa ministereitä ja kansanedustajia,
mutta miten siellä kokoomuksen puoluekokouksessa kävikään.
Katainen-Wallin-pakti käveli kentän yli..
Ihmetyttää muuten, kun Katainen irvailee ylimielinen virne naamallaan,
että Venäjän arvostelu on herkkä aihe..

SE EI OLE LÄHESKÄÄN NIIN HERKKÄ AIHE KUIN PAKKORUOTSIN ARVOSTELU!!
Katainenhan oli itse paniikissa nuolemassa RKP:ta kesäkuun puoluekokouksen jälkeen.

[Burger_Jarl]

Katainenhan oli itse paniikissa nuolemassa RKP:ta kesäkuun puoluekokouksen jälkeen.

Mikä on tosi kummallista, kun muistaa että Katainen on lähtöisin Siilinjärveltä, Kuopion pohjoispuolelta, täysin suomenkielisestä ympäristöstä (Siilinjärvellä oli v. 2009 ruotsinkieliseksi rekisteröityneitä 21 kpl). Myötämielisyys ruotsinkielen asemaan tuskin siis on opittu kasvuympäristöstässä, vaan todennäköisesti on reaalipolitiikkaa hänen puoleltaan: saat kun annat.

[Suomalainen]

Ei millään pahalla, mutta suomalainen "demokratia" ei ota huomioon kansalaisten kannanottoja.
Vain kyllin laaja passiivinen vastarinta voi toimia.

Minä kannattaisin aktiivista vastarintaa, tämä passiivinen toimii kyllä mutta ainakin 50 vuotta menee ennenkuin joku poliitikko kiinnittää huomionsa tähän.

[TK]

Tapsa:Miksi on helppoa vannoa uskollisuutta vieraalle eikä omalle/omille?

Tämä on kummallinen asia. Miksi Katainen, Sasi ja monet muut vannovat uskollisuutta ruotsinkieliselle rahalle ja ruotsinkieliselle säätiöryhmittymälle ohi suomenkielisen kansan tahdon?

Demokratia ei toteudu eikä toimi. Mutta miksi näin on?

Pakkoruotsin lakkauttamisen vaatimus on kuitenkin jo nyt kuultu niin monelta taholta, niin monista suista, että jotenkin se ennen pitkää ohjautuu toiminnaksikin.

[Sees]

Uskon, että pohjimmiltaan poliitikot pystyvät perustelemaan itselleen pakkoruotsimyönteisyytensä:
- Ensinkin poliitikkona joutuu kyynistymään "kansan" suhteen ja "demokratian" suhteen, molemmat ovat kaukana ideaalista ja molempia pitää osata ohjailla ja se ohjailu jopa jossain määrin onnistuu. Vaikka enemmistö kansasta kaipaa kielivapautta, se ei ole vaikuttanut äänestyskäytökseen (luultavasti tämä muuttuu nyt). Toisaalta kansa unohtaa nopeasti, eli voidaan kannattaa pakkoruotsia nyt ja vapaata kielivalintaa ensi vuonna. Ajoitus on tärkeää.
- Toiseksi politiikassa suomenruotsalaiset (jotka ovat kuitenkin ihan fiksua porukkaa ystävinä ja työtovereina) ovat aika vahvasti edustettuina. Jokaisella poliitikolla on lähipiirissään suomenruotsalaisia vaikuttajia, jotka välittävät omaa näkemystään kielitilanteesta. Tästä tulee hymistelyn ilmapiirissä ainoa mahdollinen näkemys.
- Kolmanneksi poliitikot joutuvat työstämään ruotsiaan ja suhteitaan ruotsalaisiin sisarpuolueisiin tavalla, joka nostaa ruotsin kielen käyttöarvoa - heille on olemassa hyötyruotsi, toisin kuin muille ihmisille. Tämä vääristää nopeasti kuvaa ruotsin merkityksestä muille.

Kyse on siis liturgian välttämättömyyden tunnistamisesta ja sen ongelmien unohtamisesta.

[TK]

Syyt ovat kyllä syvemmällä. Ruotsinkielisen silkkihansikkaan sisällä on nyrkkirauta, kuten sanonta kuuluu.

Ruotsi on suomenkielisille pakkoruotsia, katsoo asiaa miltä kannalta tahansa. Tämä koskee myös poliitikkoja. Poliitikkojen osalta kysymys on myös nöyristelyruotsista.