Sivu 1/3

Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2018 07:45
Kirjoittaja NRR
Tänään ajattelin näin:

Pakon purkaminen tulee aloittaa korkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoasetuksista poistamalla "toisen kotimaisen" pakollisuus.

Opiskelijat ovat aikuisia ihmisiä, he voivat mainiosti päättää, haluavatko virkamiehiksi vai eivät.

Odotettaessa muita muutoksia on huolehdittava, että peruskoulussa ja lukiossa ruotsista saa tarvittaessa vapautuksen - dysleksia tai maahanmuuttajatausta kielirasitteineen ovat helposti todennettavissa ja täysin perusteltuja syitä vapautukseen.

Näin päästään keskustelemaan virkojen vaatimuksista monikielistyvässä maassa ja uusimaan kielitaitolaki.

Tämän jälkeen pakon purkaminen peruskoulussa ja ammattikouluissa ja lukioissa on mahdollista.

Miten tutkintoasetusten muuttaminen onnistuisi? Voisiko jokin yliopisto tai korkeakoulu tehdä aloitteen?

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2018 08:20
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
NRR kirjoitti:
30.12.2018 07:45
Tänään ajattelin näin:

Pakon purkaminen tulee aloittaa korkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoasetuksista poistamalla "toisen kotimaisen" pakollisuus.

Opiskelijat ovat aikuisia ihmisiä, he voivat mainiosti päättää, haluavatko virkamiehiksi vai eivät.

Odotettaessa muita muutoksia on huolehdittava, että peruskoulussa ja lukiossa ruotsista saa tarvittaessa vapautuksen - dysleksia tai maahanmuuttajatausta kielirasitteineen ovat helposti todennettavissa ja täysin perusteltuja syitä vapautukseen.

Näin päästään keskustelemaan virkojen vaatimuksista monikielistyvässä maassa ja uusimaan kielitaitolaki.

Tämän jälkeen pakon purkaminen peruskoulussa ja ammattikouluissa ja lukioissa on mahdollista.

Miten tutkintoasetusten muuttaminen onnistuisi? Voisiko jokin yliopisto tai korkeakoulu tehdä aloitteen?
Voisiko jokin yliopisto tai korkeakoulu tehdä aloitteen?

Aloitteita on sieltä suunnalta tehty jo ainakin 20 vuoden ajan!!!

Asiaa pitää kysyä esim kokoomuksen johdolta..miksi mitään ei tapahdu
Kieltenopettajien kyselytunti" Sari Sarkomaalle oli erittäin mielenkiintoinen ja jopa hyödyllinen - ei me tuosta rakennuksesta paljoakaan tiedustelleet- juu oli kai joku sinne joskus eksynytkin- mutta kieltenopettajia tietty kiinnosti valtiovallan tekemät opiskeluun liittyvät leikkaukset ja jatkotoimenpiteet mitä kieltenopetukseen tulee.
*Pakkoruotsi on Sarkomaan mielestä ok, mutta jakaa kuulemma eduskunnan pahasti kahtia. Tilanteesta Itä-Suomessa voidaan toki keskustella erikseen,

mutta [*]virkamiesruotsi säilyy.

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2018 08:35
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Voisiko jokin yliopisto tai korkeakoulu tehdä aloitteen?
Viimeisin aloite 2012, ei mitään vaikutusta!

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2018 08:45
Kirjoittaja NRR
Sinulla on varmaan tallessa, mikä aloite oli.

Vai oliko tämä:
Viite: OKM038:00/2011 

Lausunto: Toiminnallista ruotsia - lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä lausuntopyynnöstä. Verkosto keskittyy lausunnossaan oman toimialueensa kannalta olennaisiin seikkoihin, ja tarkastelee raporttia erityisesti kielikoulutusjatkumon näkökulmasta. 

Korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen perusteella yliopistojen kielikeskukset toimivat koulutusjatkumon loppupään portinvartijatehtävässä varmistamassa toisen kotimaisen kielen taitoa. Onkin luontevaa, että työryhmän raportin toimenpide-ehdotuksissa (erityisesti ehdotus nro 8) kohdistetaan odotuksia myös kielikeskuksia kohtaan. Myönteistä on, että ehdotettuihin toimenpiteisiin oltaisiin valmiita ohjaamaan erillisrahoitusta. Toimenpide-ehdotuksen sisältöä on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti; tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen menetelmiä kehittämällä on varsin vaikea tehtävä, ja sen realistisuutta ja toteuttamismahdollisuuksia on syytä tarkkaan harkita. 

Tutkintoasetuksen kytkentä kielilainsäädäntöön määrittelee yliopistotutkinnon suorittajalta vaaditun kielitaidon tiet ylle taitotasolle, mutta samaan aikaan yliopistoon otettavien opiskelijoiden ruotsin kielen taito on vuosi vuodelta heikentynyt. Kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevan pakollisen vaatimuksen saavuttamiseksi tarvittavaa perustaitoa ei enää varmisteta edeltävällä koulutusasteella, eli lukio ei tältä osin tuota kaikille ylioppilaille todellista korkeakoulukelpoisuutta. Siten umpeen kurottava ero lähtö- ja tavoitetason välillä on kasvanut siinä määrin, että se asettaa kielikeskukset vaikeaan tilanteeseen opetuksen järjestämisen ja voimavarojen riittävyyden suhteen. Kun koko yliopistotutkinnon saaminen voi jäädä riippumaan toisen kotimaisen suorituksesta, muodostuvat myös paineet kielikeskuksia kohtaan suuriksi. Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi. 

Perusasetelma on siis varsin ongelmallinen, ja todellisia, kestäviä ratkaisuja olisi korkeakoulujen näkökulmasta kaksi:
joko
1) peruskoulun ja lukion tuottaman kielitaidon selvä kohentuminen, jotta sen varaan voidaan kielikeskuksissa rakentaa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito,
tai 
2) lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan.


Ensin mainittu vaihtoehto edellyttäisi kaikkien niiden toimenpide-ehdotusten menestyksellistä toteutumista, joita raportissa ehdotetaan kouluopetuksen kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen, toiminnallisen kielitaidon ja oppijakeskeisyyden korostaminen sekä opettajankoulutuksen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, jotka edistäisivät myös korkea-asteen kielikoulutuksen tavoitteita. Jos peruskoulu ja lukio tuottaisivat sellaisen kielitaitopohjan kuin niiden pitäisi, korkeakoulujen tehtävä saattaa opiskelijat asetuksen edellyttämälle taitotasolle ruotsin kielessä olisi realistinen. Ylioppilaskokeen ohjaava vaikutus on tunnetusti suuri lukio-opetuksen suhteen, eikä ruotsin ylioppilaskokeen valinnaisuus ole omiaan kannustamaan tavoitteelliseen opiskeluun. Toisaalta lukion ruotsinopetus vaikuttaa edelleen keskittyvän pitkälti ylioppilaskirjoituksiin ja sitä kautta kielen rakenteiden korostamiseen kielitaidon muiden osa-alueiden kustannuksella, vaikka jo lähes puolet ikäluokasta jättää ruotsin kirjoittamatta. 

Jälkimmäinen vaihtoehto vaatisi tutkintoasetuksen muuttamisen. Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. Voinee ennustaa, että joillakin tieteenaloilla ruotsin suorittaminen osana yliopistotutkintoa vähenisi radikaalisti, kun taas sellaisilla aloilla, joilta työllistytään julkisiin tehtäviin, ruotsin suorittaminen olisi edelleen suosittua. Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi. 

Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska t
oisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot. 

Raportin toimenpide-ehdotuksiin sisältyvä menetelmien kehittäminen sopisi hyvin yliopistojen kielikeskusten toimintakulttuuriin, jossa pedagoginen kehittäminen on keskeisellä sijalla.

Samalla kielikeskusten verkosto voisi jatkaa valtakunnallisten, verkostomaisten kehittämishankkeidensa perinnettä (mm. Korkeakoulujen ruotsin arvioinnin yhtenäistämishanke, Virtuaalikielikeskushanke, Laatu ja kehittäminen ja arviointi yliopisto-opiskelijoiden kieli-, kulttuuri- ja viestintäopinnoissa -hanke). Myös kielikeskusten piirissä tunnistetaan selvästi tarve kehittää ruotsin opetusta uusimman tutkimustiedon pohjalta sekä sellaisin pedagogisin lähestymistavoin ja opetusjärjestelyin, jotka ottavat entistä paremmin huomioon työelämän tarpeet, opiskelijoiden erilaistuvat yksilölliset tarpeet, koulupohjaa täydentävän opetuksen, asenneilmaston jne. 

On huomattava, että kehittämisinnostaan ja -osaamisestaan huolimatta kielikeskusten tuskin on mahdollista kehittää sellaisia menetelmiä, jotka yksin ratkaisisivat nykytilanteen. Jos nyky tilanteeseen ei tule ratkaisevaa parannusta, eivät korkeakoulut erillisrahoituksenkaan turvin voi luvata paikkaavansa tilannetta, semminkin kun erillisrahoitus ei voine jäädä pysyväksi ratkaisuksi. 

Vuokko Paakkonen 
Puheenjohtaja 
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC)
Tuo poliittisesti korrekti joko-osio vesitti jatkon.

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2018 18:32
Kirjoittaja SJONS
Korkeakouluissa vallitsee sama pelkotila kuin valtion hallinnossa. Kukaan ei uskalla kertoa mielipidettään ennen kuin on siirtynyt eläkkeelle. Toiseksi kaikille korkeakouluopiskelijoille virkaruotsin suorittaminen tuskin on se hankalin asia.

Ammatti- ja ammattikorkeakoulut voisivat pikemminkin vaatia muutosta. Vaikka Hanaholmen ruotsittaakin niiden oppilaskuntien johtajat, jäsenistö eli opiskelijat tuskin seuravat tuossa asiassa johtajiaan.

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2018 19:47
Kirjoittaja NRR
SJONS kirjoitti:
30.12.2018 18:32
ammattikorkeakoulut voisivat pikemminkin vaatia muutosta
Totta!

Satakunta-lehdessä oli taannoin kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

Miten tekniikan ammattikorkeat mahtavat selvitä tällä hetkellä. Jaetaanko kolmen epäonnistuneen kurssin jälkeen vapautuksia?

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 02:43
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Jo vuonna 2008 Hannu Niemi ehdotti seuraavaa

:
Korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen
lieventäminen "ymmärtämisen taidoksi" olisi realistinen vaihtoehto
Korkeakouluissa opiskelijat kohtaavat oppimateriaaleissa uudenlaisen aikuisten
maailman, koulutuksen jälkeisen työelämän ja erityisalaan liittyvän kielen. Niinpä
korkeakouluopintoihin kuuluvat erityisalojen ruotsin kielen opinnot muuttuvat
nykyään yhä useammille opiskelijoille painolastiksi, mikäli heidän ruotsin kielen
lähtötasonsa on riittämätön. Lähtötason riittämättömyyden syyt voivat johtua opis-
kelijan asenteista (Sajavaara 1999; Tuokko 2002) tai aikaisemmista opiskeluolo-
suhteista (Hartikainen 2003). Korkeakoulutason kielenopetukselle tulee asettaa
realistiset vaatimukset ja kielenopetuksen tulee olla luonnollinen jatke perusas-
teella alkaneelle ja toisen asteen oppilaitoksissa jatkuneille ruotsinopinnoille. Asia
ei valitettavasti ole näin, kun tarkastellaan korkeakoulututkintoihin yhdistettyä vir-
kamiesruotsi-instituutiota ja sen kielitaitotasovaatimuksen lähtötasoa (B1), joka
tulisi olla toisen asteen päättäneillä korkeakouluihin hakeutuvilla opiskelijoilla.
Pyykkö, Tuomi, Juurakko-Paavola ja Fiilin (2007, 141–142) esittävät näkemykse-
nään, että suuri osa lukion oppimärän suorittaneista ei saavuta peruskielitaitotasoa
(B1), joka on lähtötasovaatimuksena korkeakouluissa alakohtaisen ruotsin opin
Arvosanan "välttävä" käyttöönotto lähentäisi virkamiesruotsi-instituutiota yli-
oppilastutkintoon, jolloin ylioppilastutkinnon ruotsinkokeiden korkeimmat arvosa-
nat voitaisiin suoraan hyödyntää virkamiesruotsin välttävän taidon osoittamiseen
edellyttäen, että ylioppilastutkintoa kehitetään niin, että siinä testataan abiturient-
tien suullinen taito riittävän yhteismitallisesti ja luotettavasti. Muutoin arvosanaan
välttävä vaadittava kielitaito edustaisi niin alkeellista kirjallisen ja suullisen kie-
lenkäytön tasoa, että sen testaaminen Viitekehyksen (2003) taitotasoille B1-C1 tar-
koitetuilla kokeilla olisi epätarkoituksenmukaista. Arvosanaa välttävä käytettiin
vanhan kielilain (149/1922) aikaan puhumisen kokeen (förmåga att i tal använda
svenska språket) arvostelussa, mutta arvosanan käytöstä luovuttiin uuden kielilain
myötä. Sen sijaan voidaan perustellusti harkita, olisiko ruotsin kielen ymmärtämi-
sen taidosta annettava arvosana parempi vaihtoehto kielitaidoltaan heikommille
opiskelijoille osoitukseksi virkamiesruotsin vaatimusosan osittaisesta täyttymi-
sestä korkeakouluopintojen yhteydessä. Kielilainsäädännön mukaan virkamies-
ruotsia astetta alemmassa tutkinnossa ymmärtämisen taito osoitetaan luetun ja
puhutun ymmärtämien osakokeilla, jotka sisältyvät virkamiesruotsin kirjalliseen ja
suulliseen osakokeeseen (virkamiesruotsin tutkintoon).
Kielilainsäädäntöön ja korkeakoulujen tutkintoasetuksiin pohjautuva virka-
miesruotsin vaatimusosuus oli kirjattu monessa korkeakoulussa erityisalojen ruot-
sin opintojaksojen vaatimuksiin vain ”muodon vuoksi” vailla mitään todellista
sisältöä. Lain 424/2003 mukaan virkamiesruotsin taitovaatimus koskee tasapuoli-
sesti kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsematto-
mien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta. Kk- ja
amk-opettajat olivat hyvin tietoisia, että esimerkiksi tietotekniikan alalla englanti
on suomen kielen lisäksi lähes ainoa käyttökieli ja että joillakin tekniikan aloilla
ruotsin tarve oli vähäistä

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 02:48
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Ehdotukseni jatkotoimenpiteiksi:
– Kielikoulutussuunnittelussa on nopeasti paneuduttava ruotsin kielen opiskelu-
jatkumon kehittämiseen, jotta valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittava kieli-
taidon lähtötaso (B1) saavutetaan ennen kolmannen asteen erityisalojen ruot-
sin opintoja.
– Korkeakoulujen tulee ryhtyä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia on 1)
muuttaa valtionhallinnossa vaadittavan suullisen ja kirjallisen kielitaidon
osoittaminen korkeakoulututkinnon yhteydessä vapaaehtoiseksi ja 2) korvata
se ruotsin kielen puhutun ja kuullun ymmärtämistaidon osoittamisen kokeilla
heikentämättä kansalaisten kielellisiä oikeuksia, jotka Suomen lainsäädäntö
turvaa kansalaisilleen.
– Riippumatta korkeakoulututkintoon kuuluvan valtionhallinnossa vaadittavan
kielitaidon pakollisesta tai vapaaehtoisesta osoittamisesta korkeakoulujen
tulisi aktiivisesti kohdistaa resursseja edellä mainittuun ruotsin kielitaitoon
valmentavaan opetukseen, jotta myös kielelliseltä lähtötasoltaan heikommat
opiskelijat todellisuudessa saavuttavat kieliasetuksessa säädetyn vähintään
tyydyttävän ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taitotason.
– Korkeakoulututkintoon liittyvät ruotsin kielen opinnot tulisi hajasijoittaa opin-
toihin siten, että alempaa tutkintoa varten suoritettaisiin ruotsin kielen ymmär-
tämistä osoittava tutkinto ja ylempää korkeakoulututkintoa varten valtionhal-
linnossa vaadittava vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen ruotsin kielen
taito, jolloin opiskelijalle jää aikaa päivittää kielitaitonsa riittävälle lähtötasolle

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 02:49
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Korkeakoulujen tulee ryhtyä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia on

1)
muuttaa valtionhallinnossa vaadittavan suullisen ja kirjallisen kielitaidon
osoittaminen korkeakoulututkinnon yhteydessä vapaaehtoiseksi ja 2) korvata
se ruotsin kielen puhutun ja kuullun ymmärtämistaidon osoittamisen kokeilla
heikentämättä kansalaisten kielellisiä oikeuksia, jotka Suomen lainsäädäntö
turvaa kansalaisilleen.
Tämä siis jo vuonna 2008!!!

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-8704-6

Mitään ei ole tapahtunut kymmenen vuoden aikana,
vaan simputus jatkuu, jatkuu ja jatkuu!

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 02:54
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Sama Hannu Niemi vaati vielä vuonna 2001 kovempia otteita niskuroivien aikuisten nujertamiseen, mutta 2008 hän oli jo luopunut toivosta...

Laita, NRR, tämäkin talteen!

http://www.acatiimi.fi/2001/3_01/3_01g.htm
Kun amk sai oikeuden todeta opiskelijoiden virkamiesruotsin taidon, sille siirtyi vastuu ja valvonta siitä, että kieliasetuksen tarkoittama kielitaito testataan ja arvostellaan asetuksen mukaisesti. Amk:n kieliopintojen suunnittelussa on jäänyt huomaamatta se, että amk:n kieliopintojen arvosana-asteikko poikkeaa kieliasetuksen säädöksestä. Amk:n käyttämän arvosana-asteikko on seuraava: tyydyttävä 1 - 2, hyvä 3 - 4 ja kiitettävä 5. Kieliasetuksessa 442/87 6§ ja asetuksenmuutoksessa 1329/94 käytetään arvosanoja tyydyttävä taito tai hyvä taito. Yliopistojen ja korkeakoulujen kielikeskukset käyttävät asetuksenmukaista arvosana-asteikkoa.

Kieliopintosuoritusten
hyväksilukeminen yliopistossa
Oulun yliopiston kielikeskuksessa on jo vuosien ajan pohdittu eri oppilaitoksissa suoritettujen kielten opintojaksojen vastaavuuksia, koska opiskelijat anovat aikaisempien kielenopintojensa hyväksilukemista yliopiston kielen opintojaksojen korvaamiseksi. Kielikeskuksessamme on laadittu kaikille opetettaville kielille yhtenäiset kriteerit arvosanojen vastaavuuksista ja aikaisempien opintojen hyväksilukemisesta. kriteereiden perusteella teemme päätöksiä muissa oppilaitoksissa suoritettujen kieliopintojen hyväksymisestä.

Amk:ssa suoritetuista virkamiesruotsin hyväksytyistä suorituksista jätetään kielikeskukseen vuosittain paljon hyväksilukemishakemuksia. Kukin opettaja käsittelee opettamiansa koulutusohjelmia koskevat kieliopintojen hyväksilukemisanomukset. Tämä työ on merkittävästi lisännyt opettajakunnan hallinnollisia tehtäviä, koska arvostelu- ja vaatimustasoissa on suuriakin eroja.

Jokainen kielikeskukselle osoitettu hyväksilukemisanomus on käsiteltävä yksitellen ja amk:sta tulevan opiskelijan kielitaito on kontrolloitava, koska opintosuorituksen hyväksyjälle siirtyy vastuu siitä, että asianomaisen opiskelijan taito vastaa yliopiston opintorekisteriin kirjattavassa siirtomerkinnässä ilmoitettua arvosanaa. Tehtävästä ei makseta kielikeskusopettajalle erillistä korvausta. Mutta hyväksilukemisanomusten käsittelyn siirtäminen esimerkiksi virkamiestyönä jollekin hallintohenkilölle johtaisi kielitaidon tason valvonnan kontrollin katoamiseen.

Esimerkki kieliopintosuoritusten
vastaavuuksien arviointityöstä
Käytän tässä esimerkkinä terveydenhuollon virkamiesruotsia, joka on yksi opetettavista aloistani. Kun ensimmäiset amk:ssa suoritetut terveydenhuollon virkamiesruotsin hyväksilukemisanomukset tulivat käsiini vuosia sitten, käytin virkani suomaa oikeutta kontrolloida, vastaako amk:n opiskelijan saama arvosana hänen todellista oman alansa kielitaitoa ennen kuin hyväksyin kieliopintosuoritukset. Kielitaito kontrolloitiin siten, että korvaavuutta hakeneet opiskelijat kutsuttiin yksitellen suulliseen testiin (kesto 20 min), johon kuului suullinen ruotsinkielinen referaatti oman alan suomenkielisestä tekstistä sekä vapaa keskusteluosuus. Kirjallista taitoa ei testattu.

Anomusten liitteinä olleista asiakirjoista kävivät ilmi - vaikkakin hyvin suppeasti - suoritettujen opintojaksojen laajuus, sisältö, työtavat ja testaus. Amk:n terveydenhoitoalan ruotsi on ns. sairaanhoidon ruotsia ja sairaalaruotsin peruskielitaitoa, jonka hallitseminen on välttämätöntä, jotta Suomen kansalaiset saavat perustuslain mukaisia palveluja kotimaisilla kielillä. Yliopiston hoitotieteen ja terveydenhuollon hallinnon kielikurssien tavoite on peruskielitaidon hallinnan lisäksi valmentaa opiskelijat seuraamaan ruotsin kielellä oman alan tieteellistä kehitystä, lukemaan tieteellisiä tekstejä ja omatoimisesti päivittämään erikoisalansa keskeistä sanavarastoa opintojen jälkeen, kun he ovat siirtyneet työelämään.

Suullinen testi paljasti amk:n oppilaiden
todellisen kielitaidon
Useimmat amk:n virkamiesruotsin korvaavuutta hakeneista luovuttivat siinä vaiheessa, kun heille kerrottiin suullisen testin sisällöstä. Testin perumisen yhteydessä esitettiin syitä, kuten "unohda koko juttu", "menen mieluummin ruotsinkurssille", "oman alani sanavarasto on suppea", "osaan vain kirjoittaa, en puhua ruotsia".

Suulliseen testiin osallistujia on vuosien aikana ollun niin paljon, että amk:n arvostelukäytänteen perusteella on pääteltävissä, että niiden amk:n opiskelijoiden, joiden virkamiesruotsin arvosana oli hyvä 3, tyydyttävä 2 tai 1, todellinen ruotsin kielen taito ei yltänyt kieliasetuksen mukaiselle tyydyttävälle tasolle. Useimpien arvosanan hyvä 4 saaneiden taito riitti tyydyttävän taidon tasolle, ja parin opiskelijan arvosana kiitettävä 5 vastasi kieliasetuksen mukaista arvosanaa hyvä taito. Jälkimmäissä tapauksissa opiskelijat olivat työskennelleet kauan ruotsinkielisessä työpaikassa tai ympäristössä.

Kuka on vastuussa amk:n
virkamiesruotsin arvosanoista?
Mitä edellä olevasta voidaan päätellä? Yksi päätelmä on se, että amk:ssa virkamiesruotsin taidon voi osoittaa huonommalla kielitaidolla kuin yliopistossa tai valtion kielitutkintolautakunnan apujäsenelle suoritetussa kielikokeessa. Havaittu virkamiesruotsin arvosteluperiaatteista johtuva selvä epäsuhta tulee viipymättä oikaista, jotta kielitaidon testaus ja kielitaidon arvosteluperiaatteet saadaan vastaamaan kieliasetuksen todellista sisältöä. Kuka on viime kädessä vastuussa amk:n tähän mennessä antamista virkamiesruotsin arvosanoista, jotka ovat käsittääkseni voimassaolevan kieliasetuksen vastaisia?

Yhtenäiset arvostelukriteerit kaikkiin kielikokeisiin
Suomenkielisen opiskelijan ruotsin kielen opiskelu alkaa peruskoulun ala-asteella (A-kieli) tai yläasteella (B-kieli). Ruotsin kielen opiskelu jatkuu keskiasteen oppilaitoksessa tai lukiossa ylioppilastutkinnon kautta korkeakouluopintojen yhteydessä suoritettavaan toisen kotimaisen kielen kokeeseen (ns. pieni kielitutkinto eli virkamiesruotsi). Joissakin tapauksissa suomenkielinen henkilö tarvitsee valtion virkaa varten todistuksen ruotsin kielen täydellisestä hallinnasta (ns. suuri kielitutkinto).

Edellä mainituilla koulutusasteilla käytettävien kielitestien rinnalle kehitetty yleinen kielitutkinto (YKI) on tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat testauttaa eri kielten (mm. ruotsin) yleiskielitaidon hallintaa. Sen perustana on eurooppalainen 9-portainen taitotasoasteikko. YKI ei siis sovellu erikoisalojen kielitaidon testaamiseen, mutta YKI:n taitotasojen sisältökuvaukset ovat hyvä lähtökohta, kun ryhdytään suunnittelemaan yhtenäistä taitotasoasteikkoa maamme eri oppilaitoksissa pidettäville ruotsin kielen taitoa mittaaville kokeille ja testeille.

Kielitaidon tarpeellisuudesta
on puhuttava jo ala-asteella
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tulisi jo peruskoulun yläasteen opinto-ohjauksessa korostaa kieliopintojen ja -valintojen merkitystä oppilaiden jatko-opintojen kannalta. Yliopistojen kielikeskusten tuleekin järjestää tutustumistilaisuuksia yliopistojen vaikutuspiirissä olevien kuntien peruskoulujen opinto-ohjaajille sekä lukioiden ja ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajille.

Tilaisuuksissa voidaan esitellä kielivalintoja, joilla voidaan ohjata oppilaita panostamaan kieliopintoihin. Näin voidaan vähitellen päästään eroon niistä onnettomista tapauksista, joissa opiskelijan olematon kielitaito viivästyttää valmistumista. Syy opintojen viivästymiseen voi olla myös se, että opiskelija on selviytynyt yliopistoa edeltäneistä kieliopinnoistaan nipin napin tai hänen kielitaitonsa arviointiin käytetty testaus, kriteerit ja/tai arvosana-asteikko eivät ole soveltuneet oppijan senhetkisen kielitaidon tai kielitarpeen arviointiin.

Koulutustasojen yhteistyö auttaa eteenpäin
Lopuksi haluan todeta, että kielenopetus tulee nähdä jatkumona, joka alkaa varhaislapsuudesta ja jatkuu parhaassa tapauksessa koko eliniän. Yhteistyö kaikkien koulumuotojen kielenopetuksen välillä pitää saada toimivaksi, jotta opiskelijan kielitaitoa voidaan joustavasti rakentaa ja täydentää siirryttäessä eteenpäin koulutusasteelta seuraavalle. Kaikkien koulutustasojen tulee pyrkiä yhteistyössä edistämään suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä niin, että kielenoppijat saadaan oivaltamaan kielitaidon merkitys ja tarve varsinkin silloin, kun suunnitelmissa ovat korkeakouluopinnot.

Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen kielikeskuksissa jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa päävastuuaineeseensa liittyviä kieliopintoja täydentämällä aikaisemmin opiskelemiensa kielten taitoa ja opiskella aivan uusiakin kieliä. Vieraskielisten oppikirjojen lukeminen, vieraalla kielellä pidettyjen luentojen ja harjoitusten seuraaminen, korkeakouluissa tapahtuva kommunikointi vieraalla kielellä samoin kuin korkeakouluopintojen jälkeen oman työn ja siihen liittyvien kontaktien hoitaminen vieraalla kielellä sekä kotimaassa että ulkomailla edellyttävät riittävää vieraiden kielten taitoa.

Hannu Niemi
ruotsin kielen lehtori
Oulun yliopiston kielikeskus
valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen


(painetun lehden sivuilla 20-22)

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 03:05
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Hannu Niemi
ruotsin kielen lehtori
Oulun yliopiston kielikeskus
valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen:

Niinpä katson, että tulokset antavat vah-
vaa näyttöä siitä, että

virkamiesruotsin osoittamisen siirtäminen korkeakoulututkinnon yhteyteen oli kielisuunnittelullisesti ja kielikoulutuksellisesti

virheellinen ratkaisu
virheellinen ratkaisu

Virhe havaittu 2008, miksi ei oikaistu ja korjattu edes 2019?

Kuka tätä sirkusta johtaa?

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 09:23
Kirjoittaja NRR
Pakkoruotsia reippasti kritisoivat opetusneuvokset ehdottivat virkaruotsin suhteen näin:

Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi suomenkielisille. Pakollisuutta perustellaan viime kädessä sillä, että maamme ruotsinkieliset ovat oikeutettuja omakielisiin viranomaispalveluihin. Tämän perusteella ruotsin osaamista edellytetään kaikilta korkeakoulutetuilta riippumatta siitä, missä päin maata he työtään tekevät.

--- on korjattava lainsäädäntöä niin, että ruotsin osaamista ei enää edellytetä kaikissa viroissa eikä ruotsin tule olla pakollisena korkeakouluopinnoissa.

---

Nykyinen keskipitkän ruotsin oppimäärä ei riitä tuottamaan akateemisissa ammateissa tarvittavaa kielitaitoa. Tästä kertoo Vaasan ja Seinä­joen sairaaloiden päivystyksestä käyty keskustelu.

On määriteltävä tehtävittäin ja paikkakunnittain virat, joissa ruotsin taitoa tarvitaan ja edellytetään.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html

Hekin näkevät, että tästä on lähdettävä.

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 31.12.2018 09:27
Kirjoittaja NRR
Uusi kielipolitiikka kirjoitti:
31.12.2018 03:05
Niinpä katson, että tulokset antavat vah-
vaa näyttöä siitä, että virkamiesruotsin osoittamisen siirtäminen korkeakoulututkinnon yhteyteen oli kielisuunnittelullisesti ja kielikoulutuksellisesti

virheellinen ratkaisu
virheellinen ratkaisu

Virhe havaittu 2008, miksi ei oikaistu ja korjattu edes 2019?

Kuka tätä sirkusta johtaa?
Sitä kyllä johdetaan, mutta miksi Kokoomus ja Demarit suostuvat tekemään likaisen työn?

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 01.01.2019 15:34
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Lain 424/2003 mukaan virkamiesruotsin taitovaatimus koskee

tasapuolisesti kaikkia korkeakouluopiskelijoita.
Siis kiusataan kaikkia tasapuolisesti :lol:

Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsemattomien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta.
Voihan vee! Kaikille voidaan tarjota sitä ruotsia ihan vapaaehtoisesti luettavaksi, ei pidä holhota aikuisia ihmisiä.
Opiskelija itse on kypsä päättämään, tarvitseeko hän ruotsia vai ei.
Eikö saman tien pitäisi kieltää ja estää ulkomaille opiskelemaan lähteminen, kun missään muussa maassa ei voi lukea virkamiesruotsia?

Miksi valtio ei valitse saman tien aikuisille aviopuolisoja, jotta suomalaisten lisääntyminen menisi optimaalisemmin ??

Kk- ja amk-opettajat ovat hyvin tietoisia, että esimerkiksi tietotekniikan alalla englanti on suomen kielen lisäksi käytännössä ainoa käyttökieli ja että joillakin tekniikan aloilla
ruotsin tarve oli vähäistä (=olematonta)!!!

Re: Miten pakon purkaminen voisi onnistua?

Lähetetty: 30.12.2019 16:27
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Ja taas on vuosi mennyt pakkojärjestelmässä..
Pakon purkaminen tulee aloittaa korkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoasetuksista poistamalla "toisen kotimaisen" pakollisuus.
NRR 30.12.2018

Yliopistoasetusta muutettiin jokunen vuosi sitten,mutta kielipykälä jätettiin tarkoituksella voimaan, jotta sillä olisi

pelotevaikutus

peruskoulussa ja lukiossa...
Hyvä lukiolainen

Kun suunnittelet jatko-opintojasi joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, voit jo lukioaikanasi vaikuttaa korkeakouluopintoihisi varmistamalla riittävän hyvän lähtötason ruotsin kielessä.
Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyvät pakolliset toisen kotimaisen kielen opinnot. Sekä kielilaki että valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittävät yliopistossa toteutettavan ruotsin opetuksen sisältöä ja tasoa.

Valtioneuvoston asetuksessa sanotaan näin:
6 §

Kielitaito
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen yliopisto-opiskelija saa opiskella oman alansa ruotsia. Edeltävien opintojen tulisi olla lukion ruotsin kurssit. Tämä ei tarkoita viittä pakollista ruotsin kurssia, vaan kaikkia niitä kursseja, joita lukiossa on tarjolla. Mitä parempi ruotsin kielen taitosi on, sitä helpompi sinun on perehtyä oman alasi teksteihin, kirjoittaa oman alasi kirjoitelmia ruotsiksi ja keskustella alakohtaisista asioista.
Miksi kaikki tämä,siihen ei vastausta lukiolaiselle anneta..