Sivu 2/3

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 03.03.2019 17:51
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Onko nyt ajatuksena, että pakkoruotsi on helpompi poistaa, jos sen perusta irrotetaan suomenruotsalaisten edunvalvonnasta ja puhutaan pakkoruotsista vain osana aikansa elänyttä kylmän sodan ulkopolitiikkaa?
Kehotan lukemaan ne "perustelut", joita sivistysvaliokunta ja poliittinen eliitti antoivat pakkoruotsille kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa 2015. Ei siellä mainittu ulkopolitiikasta yhtään mitään..

Mutta kielikokeilun sabotoinnin yhteydessä tuli selvästi esille, että mitään muuta ainetta ei voi opiskella ruotsin sijasta, koska se uhkaa ruotsin kielen privilegioasemaa. Näkkäläjärvi, Qvintus, Lipponen ym demarit pitivät siitä suurinta meteliä.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 04.03.2019 18:59
Kirjoittaja pentti
NRR kirjoitti: 03.03.2019 08:44
pentti kirjoitti: 01.03.2019 19:52 Rostila jatkaa keskustelua aiheesta viimeisessä Kanava lehdessä (2/2019): Ulkopolitiikkaa peruskoulun kieliratkaisussa 1968.
Kiitos tiedosta, onko joku lukenut tämän?
Rostila (ja Väistö) korostaa Paasikiven roolia tehtyjen ratkaisujen taustalla. Seuraavassa suora lainaus Rostilan artikkelista:

Presidentti J.K. Paasikivi muotoili kylmän sodan aikaisen välttämättömyyden, joka määritteli suhtautumista ruotsin kieleen, vuonna 1945 seuraavasti:
”Voidaksemme pysyä kiinni pohjolassa niin paljon kuin mahdollista on meidän saatava rauha ruotsinkielisten kanssa – järjestettävä kaikki valituksen syyt. Sillä ruotsinkielisen väestön olemassaolo Suomessa on tärkein ja vahvin side, joka pitää yllä yhteyttä Ruotsiin ja sen kautta muun pohjolan kanssa.” (Paasikiven päiväkirjat 1944-56, 22.6.1945)
Paasikivi avasi ja täsmensi periaatetta pääministeri Urho Kekkoselle seuraavasti:
”Sanoin: Kaikki, mikä koskee ruotsin kieltä ja ruotsalaista vähemmistöä, sivuaa ulkopolitiikkaa. Meillä ei ole varaa heikontaa suhteita Ruotsiin. Siihen vaikuttaa ruotsalaisen vähemmistön asema Suomessa. On tärkeää, että goodwill Ruotsissa ja pohjoismaissa ja sen kautta koko länsimaailmassa säilytetään ja sitä vahvistetaan. [---] Tämä kaikki koskee ulkopoliittisia suhteita ja sen tähden presidentin toimialaa. Minä en tule tässä suhteessa antamaan perään niin kauan kuin olen presidenttinä. En tule suostumaan mihinkään, mikä heikentää suhteita pohjoismaihin ja vähentää sympatiaa pohjoismaissa.”
Kekkonen sanoi olevansa samaa mieltä (Paasikiven päiväkirjat 1944-56, 6.11.1954).
Väitän, että ratkaiseva tekijä kielipäätöksen takana oli presidentti Kekkosen ulkopoliittinen toiminta, joka perustui tähän välttämättömyyteen.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 04.03.2019 19:23
Kirjoittaja NRR
Oliko "välttämättömyys" välttämätön 1945?
Entä 1968?

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 04.03.2019 19:59
Kirjoittaja pjl69
En tule suostumaan mihinkään, mikä heikentää suhteita pohjoismaihin ja vähentää sympatiaa pohjoismaissa.
Oman kansan mielipiteestä kotimaisten poliitikkojen ei ole onneksi koskaan tarvinnutkaan piitata.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 04.03.2019 20:28
Kirjoittaja SJONS
Jokainen presidentti vuorollaan on tehnyt samoin (sortunut samaan)kuin Paasikivi ja Kekkonen omana aikanaan.

Presidentti Koivisto myötäili suomenruotsalaisia! Samoin tekivät Ahtisaari ja Halonen. Ahtisaari vaikuttui Rkp:n taloudellisesta tuesta. Halonen on oikeustieteilijä, jonka on osattava ruotsia, mutta hänkin myönsi eräässä haastattelussa, että ruotsin kieli ruostuu, kun sitä ei joudu käyttämään!

Niinistö myöntyi Vaasan ja Seinäjoen konfliktissa turvaamaan ruotsinkielisten palvelut, mutta mikä on Niinistön tosiasiallinen ja henkilökohtainen mielipide pakko- ja virkamiesruotsin vaatimukseen? Rouva Haukion en ole koskaan kuullut käyttävän ruotsia!

EU muutti Koiviston aikana suhteemme länteen, mutta pakkoruotsiin sekään ei vaikuttanut, syy LIPPONEN!

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 11.04.2019 15:24
Kirjoittaja pentti
Kanavan tuoreessa numerossa (3/2019) Marjatta Astrén kommentoi Rostilan artikkelia. Kommentin otsikko on ”Pakkoruotsista on kehittynyt orjuuttava painajainen” ja se kuvaa varsin suorasukaisesti pakkoruotsin aiheuttamia ongelmia suomenkielisille.

Kanavaan kannattaisi kirjoittaa!

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 12.04.2019 08:24
Kirjoittaja NRR
pentti kirjoitti: 11.04.2019 15:24 Kanavan tuoreessa numerossa (3/2019) Marjatta Astrén kommentoi Rostilan artikkelia. Kommentin otsikko on ”Pakkoruotsista on kehittynyt orjuuttava painajainen” ja se kuvaa varsin suorasukaisesti pakkoruotsin aiheuttamia ongelmia suomenkielisille.

Kanavaan kannattaisi kirjoittaa!
Kiitos! Täytyy etsiä tuo lehti.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 13.04.2019 19:54
Kirjoittaja pentti
Nyt Kaija Kelhu on tarttunut Marjatta Astrénin kommenttiin Uuden Suomen blogissaan:

http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ ... ainajainen

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 14.04.2019 00:53
Kirjoittaja NRR
pentti kirjoitti: 13.04.2019 19:54 Nyt Kaija Kelhu on tarttunut Marjatta Astrénin kommenttiin Uuden Suomen blogissaan:

http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ ... ainajainen
Hyvä blogi ja mielenkiintoista keskustelua mm. tämä:
JJ
13.4.2019 20:28
-Kielitaito on hyödyllinen vain silloin, kun se riittää oikeasti vastavuoroiseen kommunikontiin.

-Monipuoliseen kommunikointiin riittävän kielitaidon hankkiminen on valtava taistelu. Se kestää vuosia ja taas vuosia.

Minä pystyn lukemaan lehtiä suht sujuvasti englanniksi, venäjäksi, ruotsiksi, italiaksi ja espanjaksi.

Kieliopin hallitsen ylivoimaisesti parhaiten venäjässä, mutta kommunikointiin pystyn ainoastaan englanniksi.

Jotta saavuttaisin edes kohtalaisen puhetaidon muissa kielissä, se vaatisi ankaraa opiskelua ja asumista ulkomailla.

Niinpä olen sitä mieltä, että koulussa kaikki paukut kannattaa satsata englantiin, koska se on kieli, jota monet osaavat jo nyt ja jonka merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa.

Hyvästä englannista on monin verroin enemmän hyötyä kun usean kielen kohtalaisesta taidosta.

Kuunnelkaa Roman Schatzin Maamme kirjaa (Ylen areenassa). Siellä on toisinaan vieraina ulkomaalaisia, jotka ovat asuneet Suomessa jopa vuosikymmeniä. Silti heidän kielitaitonsa on usein selvästi vajavainen.

Suomalaisille on uskoteltu, että kielitaidon voi hankkia opiskelemalla, vaikka monet eivät saavuta kunnollista kielitaitoa edes kauan maassa asumalla.

Opiskelu pelkän opiskelun vuoksi voi olla viihdyttävää ja sivistävääkin, mutta hyötyä siitä ei ole. Vain taidosta on.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 29.05.2019 18:01
Kirjoittaja pentti
Keskustelu jatkuu Kanavassa (4/2019). Nyt on vuorossa dosentti Aarne Mattila. Ohessa muutamia poimintoja:

Ulkosuhteet ja erityisesti suhde Ruotsiin ovat varsinkin kriisiaikoina vaikuttaneet kieltä koskeviin ratkaisuihin. Kielen etujen ajamisessa Ruotsista pyytäen tai pyytämättä saatu tuki on ollut ruotsinkielisille tärkeä. Itsenäisyyden ajan alussa kansainvälispoliittiseksi kysymykseksi noussut Suomen ja Ruotsin välinen kiista Ahvenanmaasta vaikutti kieltä koskeviin perusratkaisuihin ruotsin kielen eduksi. Samoin oli etenkin sodan uhan alla 1930-luvulla ja toisen maailmansodan jälkeen aina kylmän sodan loppuun ja Suomen EU-jäsenyyteen asti.

Kouluhallinto on viime vuosikymmeninä eri keinoin pyrkinyt monipuolistamaan kielten kirjoa koulutuksessa, mutta vaatimattomin tuloksin. Selvityshenkilö Riitta Pyykkö luovutti joulukuussa 2017 opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen kielivarannon tilasta koulutusjärjestelmässämme ja sen kehitystarpeista.
Kielivarannon monipuolistamiseksi ehdotettiin suositusta, että oppilaat valitsisivat vieraaksi A1-kieleksi jonkin muun kuin englannin. Tämän toimeenpano kielikoulutuspolitiikastamme vielä puuttuisi. Käsittämätön esitys selittynee sillä, että ruotsin pakollisuutta oppiaineena ei ole miltään osin voitu asettaa edes harkinnan alaiseksi.

Kielitaidon parantamiseksi ja monipuolistamiseksi voisi jo kokeilla pakon sijasta opiskelun vapautta. Aika on kypsä radikaaleille uudistuksille. Eduskunnan edellyttämän opetettavien kielten kuntakohtaisen kokeiluhankkeen mahalaskusta nähtiin, että rakenteisiin on tavalla tai toisella puututtava. Uudistustyön voisi aloittaa koulutusputken yläpään säännöksistä.

Ensimmäinen toimenpide olisi poistaa pakollinen virkamiesruotsin koe yliopiston tutkintovaatimuksista. Uudistus vapauttaisi yliopistojen kielikeskusten resursseja muiden kielten opetukseen ja lisäisi alemmilla asteilla maailmankielten harrastusta.

Näyttää ilmeiseltä, että Kanava voisi sallia monipuolisen, asiallisen kielipoliittisen keskustelun palstoillaan. Foorumi on tietysti hidas, mutta sitä lukee tietty eliitti. Eri asia on sitten, alentuisiko eliitti tällaiseen keskusteluun.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 30.05.2019 00:09
Kirjoittaja NRR
Kiitos! Hyvä ehdotuskin tässä dosentti Aarne Mattilalta:
pentti kirjoitti: 29.05.2019 18:01 Uudistustyön voisi aloittaa koulutusputken yläpään säännöksistä.

Ensimmäinen toimenpide olisi poistaa pakollinen virkamiesruotsin koe yliopiston tutkintovaatimuksista. Uudistus vapauttaisi yliopistojen kielikeskusten resursseja muiden kielten opetukseen ja lisäisi alemmilla asteilla maailmankielten harrastusta.
Näin olisi edettävä.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 30.05.2019 09:05
Kirjoittaja rationalisti
NRR kirjoitti: 30.05.2019 00:09 Kiitos! Hyvä ehdotuskin tässä dosentti Aarne Mattilalta:
pentti kirjoitti: 29.05.2019 18:01 Uudistustyön voisi aloittaa koulutusputken yläpään säännöksistä.

Ensimmäinen toimenpide olisi poistaa pakollinen virkamiesruotsin koe yliopiston tutkintovaatimuksista. Uudistus vapauttaisi yliopistojen kielikeskusten resursseja muiden kielten opetukseen ja lisäisi alemmilla asteilla maailmankielten harrastusta.
Näin olisi edettävä.
Suunta on oikea. Vastustajamme ovat osoittaneet, että pohjalta on turha aloittaa purkamaan. Tuo ajatus jää kuitenkin yhtä loikkaa vajaaksi. Ensiksi on purettava keinotekoinen valtion kaksikielisyys ja siirryttävä pohjoismaiseen pääkielimalliin.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 30.05.2019 09:16
Kirjoittaja NRR
rationalisti kirjoitti: 30.05.2019 09:05
NRR kirjoitti: 30.05.2019 00:09 Kiitos! Hyvä ehdotuskin tässä dosentti Aarne Mattilalta:
pentti kirjoitti: 29.05.2019 18:01 Uudistustyön voisi aloittaa koulutusputken yläpään säännöksistä.

Ensimmäinen toimenpide olisi poistaa pakollinen virkamiesruotsin koe yliopiston tutkintovaatimuksista. Uudistus vapauttaisi yliopistojen kielikeskusten resursseja muiden kielten opetukseen ja lisäisi alemmilla asteilla maailmankielten harrastusta.
Näin olisi edettävä.
Suunta on oikea. Vastustajamme ovat osoittaneet, että pohjalta on turha aloittaa purkamaan. Tuo ajatus jää kuitenkin yhtä loikkaa vajaaksi. Ensiksi on purettava keinotekoinen valtion kaksikielisyys ja siirryttävä pohjoismaiseen pääkielimalliin.
Ajatuksen tasolla tavikset ovat jo siirtyneet - itse asiassa kukaan ei edes tiedä, miksi pakkoruotsia luetaan. Jokainen on saanut keksiä itse vastauksen tähän kysymykseen. Sitä, että pakko perustuu vain ja ainoastaan palveluvelvoitteeseen, ei tietenkään kerrota.

Mutta minusta todennäköisintä on se, että pakkoa päästäisiin purkamaan asetustasolta - jolloin ei tarvita suurta enemmistöä.

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 30.05.2019 11:29
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Sitä, että pakko perustuu vain ja ainoastaan palveluvelvoitteeseen, ei tietenkään kerrota.
Niin, kenelle kerrotaan kelle ei..

Ruotsia pakertavalle jo valmiiksi stressatulle lukiolaiselle ei kerrota, mutta poliitikot keskenään pitävät palveluvelvoitetta selviönä.

Esim. KOTUS julkaisi juuri "Kielipolitiikan vuosi 2018" -paperin, jossa palveluvelvoite tulee selvästi esille, koska

"ruotsinkielisiä ei riitä kaikkiin niihin tehtäviin, missä tarvitaan ruotsia"..
10.5.2019 - Kielipolitiikan vuosi 2018 -julkaisun on kirjoittanut Matti Räsänen. Räsänen toimii Kotimaisten kielten keskuksessa kielipolitiikan ...
Kyseinen Räsänen oli radiossa haastateltavana (YLE Puhe) ja vahvisti pakkoruotsin perusteeksi palveluvelvoitteen.. (Juuso Pekkinen 13.5.2019)

Tuosta katsauksesta voi havaita sen syvän valheellisuuden, joka Suomen kielipolitiikassa vallitsee. Ja koska vinoutuma on niin syvällä rakenteissa, muuta vaihtoehtoa ei ole kuin purkaa vanha rakennelma ja rakentaa kokonaan uusi.

Ja "olipa kyseessä mikä tahansa rötiskö vaikka kaupungin ydinkeskustassa, kyllä sen purkamista aina jokin taho vastustaa"..

Mutta tavoite on edelleen: Kielipolitiikan järkeistäminen kokonaisuudistuksen kautta!

Re: Rostila: Pakkoruotsi 50-vuotta – kylmän sodan viimeinen (?) jäänne

Lähetetty: 30.05.2019 12:23
Kirjoittaja pjl69
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 30.05.2019 11:29 "ruotsinkielisiä ei riitä kaikkiin niihin tehtäviin, missä tarvitaan ruotsia"..
Jos pitää paikkansa, kertoo tuo, että oikeus saada palvelua ruotsiksi on (maantieteellisesti) ylimitoitettu. Myös surujen koulutuspaikkojen jakauma lienee vinoutunut.