Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 17.12.2018 20:18

Miksi Suomessakin puhutaan ruotsia! Tätä ihmetellään nyt länsinaapurissa!

Suomessa on vähemmistö, joka puhuu ruotsia, suomenruotsia! Tätä muinaisruotsia puhuu Suomessa edelleen äidinkielenään n.290 000 suomenruotsalaista. Suomenruotsia on olemassa lukuisia murteita! Näin ja paljon muuta mukavaa kirjoittaa

Charlotta af Hällström-Reijonen Ruotsin Språkförsvaretin sivulla otsikolla

"Svenska talas också i Finland"

Siitä ei kerrota mitään, että tätä ruotsalaisista kummalliselta kuulostavaa suomenruotsia opetetaan meidän kouluissamme pakollisena oppiaineena, eikä myöskään ole mainintaa kaikille suomenkielisille pakollisesta virkamiesruotsista! (Tällä muumi....muinaisruotsilla meidän pitäisi Rkp:n ja Folktingetin kertomusten mukaan menestyä ja saada töitä maailmalla!)

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 19.12.2018 17:06

TK kirjoitti: 17.12.2018 01:40
Voisitko Hillevi laskea paljonko valtion "kaksikielisyys" avustusten määrä kasvaisi, jos kaikki kunnat muuttuisivat leikkikaksikielisiksi ja olisivat oikeutettuja uuden tilanteen mukaisiin valtionavustuksiin?

Kunnan muuttaminen vapaaehtoisesti kaksikieliseksi ei kai ole kovin vaikeaa, riittänee, että tietty prosenttimäärä asukkaista on muuttanut äidinkielensä rekisterissä ruotsiksi.
Nyt olen taas muutaman tunnin koneellani.
Kaksikielisille kunnille tulee siis ensi vuonna koko väestöstä
1 812 101 henkilöstä 35 784 863 €
ja 247 709 ruotsinkielisestä vielä erikseen 63 358 488 €
Yhteensä 98 245 237 €

Muistin vähän väärin tuon lisäsumman/pää ruotsinkielisistä. Se ei ole 250, vaan 256, eikä se ole ihan tarkka arvo, mutta suuntaa antava kylläkin.

Jos kaikki suomenkielisetkin kunnat pääsisivät rahanjaosta osallisiksi, olisi tilanne seuraava
Yksikielisille kunnille tulisi siis ensi vuonna koko väestöstä
3 671 540 henkilöstä 70 684 855 €
ja 15 640 ruotsinkielisestä vielä erikseen 4 000 366 €
Yhteensä 74 685 222 €

Mielikuvani siitä, että summat olisivat suurin piirtein samat oli oikean suuntainen.

Punaiset ovat omia lisäkommenttejani.
Taannoinen oikeusministeri Henrikssoni mukaan suomenkielisen kunnan ei tarvitse miettiä lakeja ja asetuksia silloin jos halutaan muuttaa kunta kaksikieliseksi.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut ... 014+ke+p+2
A-M H, oikeusministeri:
Esitys liittyy lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta, joka astuu voimaan 1.1.2015. Uudessa järjestelmässä yksi laskennallinen kustannusten määräytymisperuste on kaksikielisyys. Tarkoituksena on korvata kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyydestä johtuvia kustannuksia. Silloinkin kun ne ovat yksikielisiä!

Ilman lakimuutosta kunnan, joka valtuustonsa tahdosta haluaa muuttua kaksikieliseksi, on odotettava tätä mahdollisuutta yli kahdeksan vuotta. Voimassa olevan lain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. (Närpiössä oli tuolloin 300 suomenkielistä eli 5,9%) Kunta voidaan myös säätää kaksikieliseksi valtuustonsa esityksestä (Lohja esim.) Mainittuja edellytyksiä muuttua kaksikieliseksi ei muuteta esityksellä. Ainoastaan ajankohta, jolloin kunta voidaan omasta tahdostaan säätää kaksikieliseksi, muuttuu joustavammaksi.

Joka tapauksessa nyt puhutaan siis kielilain 5 §:n muuttamisesta ja kunnista, joille aikaisemmin on maksettu muun muassa ruotsinkielisistä lapsista, jotka ovat 6—15-vuotiaita. Näille kunnille on maksettu lisä sen takia, että muun muassa ruotsinkielinen koulumateriaali, koulukirjat ja niin edelleen, on valitettavasti jonkin verran kalliimpaa kuin suomenkielinen kirjallisuus, ja se johtuu siitä, että ruotsinkielisiä on tässä maassa kuitenkin paljon vähemmän kuin suomenkielisiä, ja sen takia nämä kirjat ja se materiaali ovat kalliimpia. Perustelut 100 miljoonan syytämiseen 33:een kuntaa 295:stä. Ne jumalattoman kalliit koulukirjat kylttien lisäksi.

Ne kirjat ja kyltit tietenkin, mutta yksi pikku syy oikeusministeriltä unohtui:
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/ ... es-ekonomi
Kaksikielisyyslisä pelastaa Närpiön talouden

Nyt nämä kunnat, ellei tätä muutosta nyt tehtäisi, olisivat tässä kokonaisuudistuksessa suuria häviäjiä. (Lue: Joutuisivat roskakuntaluokkaan suomenkielisten kuntien kanssa) Nyt annetaan näille, tavallaan yksikielisille ruotsinkielisille kunnille mahdollisuus itse valita, haluavatko ne tulla kaksikielisiksi vai eivät. Tässä vaiheessa on tiedossa, että yksi kunta on näin ilmoittanut haluavansa. Se on Närpiö, Närpes, ja Närpiön valtuusto on tehnyt päätöksen, että jos tämmöinen mahdollisuus suodaan, niin he ovat valmiita muuttumaan kaksikieliseksi kunnaksi.

Elikkä kaikilta kunnilta leikataan, myös kaksikielisiltä kunnilta. Totta tämäkin, heiltä leikattiin se vanha kutistunut tuki pois uuden moninkertaisen tieltä. Jaloa! Tässä uudistuksessa ei tule tapahtumaan niin, että otettaisiin vain joiltakin ja annettaisiin toisille (Ei sellaista oikein voi ottaa jota ei koskaan ole annettukaan.), vaan me olemme käyneet myös ministeri Virkkusen ja Risikon ja muitten ministereitten kanssa näitä keskusteluja aikaisemmin hallituksen sisällä, kun teimme esityksen valtionosuusjärjestelmästä. Silloin huomattiin, että jos tätä muutosta ei tehdä, niin se on kohtuutonta näitä kuntia kohtaan. Sen takia tämä muutosesitys on täällä tänään.

Väliin pieni esimerkki todellisesta ruotsin käytöstä. Yleensä kai kaikki ovat ymmärtävinään, mutta aina välillä tulee seinä vastaan.
kaksi viikkoa sitten kävin Islannissa, ja meillä oli keskustelut kaikkien ministereitten kanssa ruotsiksi.Islannista tulkattiin sitten ruotsiksi, koska Islannin ministeri ei osannut skandinaavia niin hyvin, mutta siinä oli tulkki, joka käänsi sitten sen ruotsiksi.

Ruosalaisuuden päivänä 6.11.2014 ennen kansalaisaloitteen käsittelyä, maan oikeusministeri vesittää saman tien kaikki säädöksen kunnan kielisyyden määrittämisestä.
Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. — Kiitos.
Näin vääristelee totuutta henkilö, jonka olisi pitänyt olla vastuussa lakien noudattamisesta, ja joka heti on huutamassa oikeusasiamiestä jos ei saa tahtoaan läpi.
Hyvin on p:n puhuminen dokumentoitu. Kannattaa silloin tällöin vilkaista, että ei pääse unohtumaan. Samoin svenska ylen Närpiö-artikkelit. Niissä näkyy koko tilanteen raadollisuus. Tosin nyt ei ole pitkään aikaan ollut juttuja vierastyövoiman asiattomasta kohtelusta. Varmaan heitä nykyään kohdellaan paremmin.

En halunnut enää nostaa tuota vanhaa ketjua ylös, joten tässä taas lienee kaikki oleellinen. Kertaus jne.

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 19.12.2018 21:48

Hillevin tekstistä poimittua:

- ensi vuonna kaksikielisille kunnille yhteensä kieliavustusta 98 245 237 €.

- jos suomenkieliset kunnat pääsisivät tästä avustuksesta osallisiksi, niin lisäsumma olisi 74 685 222 €.
Tässä kysymys: mistä otat luvun 15 640 ruotsinkielistä? Kun ajatuksena voisi olla, että suomenkielisissä kunnissa puhtaasti suomenkieliset voisivat siirtää kirjansa kielirekisterissä ruotsinkielisiksi avustuslaskentaa varten, jolloin avustussumma käsittääkseni nousisi. Ns. ruotsinkielisten määrä voisi siis olla (ainakin väliaikaisesti/ jonkin aikaa) kuinka suuri tahansa.

Tästä mahdollisuudesta olisi kerrottava suomenkielisille kunnille. Paikallispoliitikkojen pitäisi herätä tämän nimenomaisen kieliavustuksen mielettömyyteen. Kunta voisi junailla itsensä ruotsinkieliseksi joksikin aikaa saadakseen lisää rahaa kunnan kassaan. Mitä nyt yhdet katukyltit pitäisi vaihtaa, eikä silläkään taida olla mitään kiirettä. Ja taas halutessaan kunta voisi muuttaa itsensä takaisin suomenkieliseksi kunnaksi, kun siltä tuntuisi. Kielirekisteriin on niin, niin helppo muutella äidinkieltään miten haluaa ja miten usein haluaa. Ei kukaan tarkista, mikä on todellinen kielitaito.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 19.12.2018 23:45

Tämä(kin) nerokas kaava on niin rakennettu, että suomenkieliset eivät tästä hyödy. Muutama iso kaupunki saisi muutaman millin kuten Tampere ja Oulu, mikä tietenkin olisi loistavaa imagon kohotusta "kaksikieliselle" Suomelle.

Luvut: asukkaita/ruotsinkielisiä
Suomenkieliset mediaanikunnat
Siikalatva saisi 104 866€ 5447/3 asukkaasta ja
Kannus saisi 5520/26 asukaasta 104 866€, + kielikokeiluhenkisen painostuskampanjan kielipoliiseineen niskaansa. Kyllä se varmasti on kunnissa käsitelty.
Kaksikielinen Pyttis 5264/401 saa ensi vuonna 203 910. Joku vuosi sitten oli tekeillä kuntaliitos Kotka-Hamina-Pyttis, josta olisi tullut noin 80000 asukkaan ikiajoiksi kaksikielinen kaupunki kun kaksikielinen Pyttis olisi otettu mukaan.
https://www.kuntaliitto.fi/sites/defaul ... nnat_0.pdf
Milloin kunta on kaksikielinen?

Kunta on kaksikielinen, mikäli vähemmistökieliseen ryhmään kuuluu vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta*

Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja asukasmäärä on alle 3000,
tulee kunnasta yksikielinen.

Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Lohja on ollut vuoden 1997 kuntaliitoksesta alkaen vapaaehtoisesti kaksikielinen.
Lohjan kaupungille on hakemuksen perusteella myönnetty kaksikielisen kaupungin asema kaudelle 2013-2022.

Vaikka raja-arvot kaksikielisen ja yksikielisen kunnan kuntaliitoksen jälkeen alittuisivat, kunta voi silti pitää kaksikielisen asemansa. Kyseessä on tällöin pysyvä päätös

Korsnäs ja Luoto ovat vapaaehtoisesti kaksikielisiä 1.1.2015
alkaen ja Närpiö 1.1.2016 alkaen.
Joillekin siitäkin palkka maksetaan että tällaista höpönpöppöä saatetaan kirjalliseen muotoon.
Siiinä on sentään säästetty paperia, että säännös ja sen vesitys on lätkäisty samaan "asia"kirjaan.

Tätä samaa on meidän kaksikielisyysnäytelmä pullollaan joka tasolla.


Kymmenenneksi suurin kaupunki Hämeenlinna 67662/235 saisi 1 362 743 eli suurinpiirtein saman kuin 5 264 asukkaan Luoto tai 46 785/1643 asukkaan Lohja.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 20.12.2018 01:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.12.2018 00:01

TK kirjoitti: 19.12.2018 21:48
- jos suomenkieliset kunnat pääsisivät tästä avustuksesta osallisiksi, niin lisäsumma olisi 74 685 222 €.
Tässä kysymys: mistä otat luvun 15 640 ruotsinkielistä?
Helppo nakki. Pudotan Tilastokeskuksesta kaikkien 311 kunnan 27 vuoden luvut kieliryhmittäin taulukkolaskentaani.
Sitten siirrän omiksi ryhmikseen 18 kaksikielistä suomienemmistöistä, 15 ruotsienemmistöistä (ollut jo vuosia erittäin mielenkiintoinen ryhmä kaukana virallisesta totuudesta) ja 16 Ahvenanmaan kuntaa.
Jäljelle jää 262 suomenkielistä kuntaa. (Vihaan kuntaliitosvuosia kun taulukot menevät uusiksi)
Summarivi alle ja siinä se on vuodesta 1990, jolloin suomenkielisissä kunnissa oli 11 825 ruotsinkielistä.
Keskimääräin surulisäys vuodessa 141, viime vuonna 256.
Jostain syystä en lintsaa varmuuskopioinnista.

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 20.12.2018 00:22

Ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä suomenkielissä kunnissa siis 15 640 kpl tällä hetkellä. Luku on todella pieni.

Jotenkin suomenkielisten kuntien päättäjät ja paikallispoliitikot pitäisi saada tietoisiksi ns. kaksikielisille kunnille jaettavasta poskettoman suuresta korvamerkitsemättömästä avustuksesta.
Että olisiko jollain vippaskonstilla mahdollisuus saada suomenkielisiin kuntiin vastaavia rahoja.

MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA SYNNYTTÄÄ TILANNETTA, JOSSA KUNTA MUUTTUISI PYSYVÄSTI KAKSIKIELISEKSI.

Kun ennakkotapauksena on Lohja, jolle myönnettiin kaksikielinen asema määräajaksi, niin tältä pohjalta voisi kehitellä kieliavustushakuja.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.12.2018 00:34

0,4% eli 4 promillea. Kova luku jos puhallat sen ratin takaa poliisin alkometriin, vähemmistönä olematon.
Tämä on siis tilanne 95%:ssa Suomen aluetta.

Kaksikieliset kunnat 5% koko alueesta

Ruotsinkielisten osuus eri kuntatyypeissä
Suomienemmistöiset kunnat 8,4%
Ruotsienemmistöiset kunnat 69,6%
Österbotten 49,6%

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.12.2018 01:12

95%:ssa Suomen aluetta eli suomenkielisissä kunnissa n. joka 240:s on "ruotsinkielinen"
On suomenkielisten jääräpäisyyttä kun eivät käytä tilannetta kaksikielisessä maassa hyväkseen ja seurustele parempiensa kanssa. Kielikylpyjä teelusikalla olis tarjolla.

Olen lajitellut kunnat ruotsinkielisten mukaan ja verrannut sitten näitä asukasmääriä muihin paikkakuntiin.

11 suomenkielisessä kunnassa 0 ruotsinkielistä ja 11 kunnassa 1.
Asukkaita näissä 22 kunnassa 51 891.
(Porvoossa 50 159, Ahvenanmaalla 29 489.)

Jatketaan vielä listaa
21 kunnassa 2, asukkaita 61 854
(Vaasassa 67 392)

15 kunnassa 3, asukkaita 57 409

Näissä 58 kunnassa ruotsinkielisiä 0-3/kunta
Asukkaita niissä on 171 154, joista ruotsinkielisiä 98
(Österbottenissa asukkaita 180 945)

Vastaa Viestiin