Sivu 1/1

Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 08:18
Kirjoittaja NRR
Meillä käytetään todellisuutta kuvaavan puheen sijaan kuplakieltä. Tässä kielipoliittinen kuplateksti ja todellisuus:

1. "Kaksikielisyys on rikkaus" vs. "Suomi on suomenkielinen maa"

Kaksikielisyysnäytelmä käy kansalle kalliiksi ja tarjoaa lähinnä etuoikeuksia vanhan ruotsinkielisen eliitin perillisille.

2. "Lisää kieliä" vs. "Tärkeintä ovat ydintaidot, joihin muut vieraat kielet kuin englanti eivät kuulu"

Kouluilla tarvittaisiin äidinkielen ja englannin ohella enemmän matematiikkaa, luonnontieteitä, tekniikkaa, arjen osaamista ja ajattelun taitoja, jopa tunnetaitoja. Silti nyt koko Kokoomus/RKP-vetoinen opetusala siirtää painotusta vieraisiin kieliin. Kielet ovat kuulemma "kulttuuria", vaikka kulttuuria on kaikki muukin, mihin ihminen käsin ja ajatuksin tarttuu. Kielten opetusta lisätään ja tavoitteena on kolme vierasta kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, mukana tietysti pakkoruotsi.

3. "Kielivastaiset ruotsinsyöjät, juntit suomalaiskansallisessa pimeydessä" vs. realismi

Nyt sloganit "kaksikielisyys on rikkaus" ja "lisää kieliä" on lyöty läpi niin, että mekin myötäilemme niitä hämmentyneinä. Pakkoruotsiverkostot haukkuvat meitä "ruotsinsyöjiksi" ja "kielivastaisiksi" ja yritämme todistella näitä syytöksiä vääräksi antamalla illuusioille siimaa: Suomi voi olla jatkossakin kaksikielinen, kieliä on tärkeää opiskella...

Mutta entä todellisuus? Voiko alle viiden prosentin vähemmistö tehdä mistään maasta tai alueesta kaksikielistä? Voidaanko koulutuksessa painottaa kaikkien kohdalla kieliä, kun pakkokielet ovat selkeästi syrjivä rakenne, joka haittaa erityisesti poikien, erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien kouluttautumista omilla vahvuusalueillaan?

Voimmeko mitenkään myötäillä kuplakieltä menettämättä kykyä argumentoida rehellisesti?

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 13:49
Kirjoittaja NRR
Kuplakieltä on myös puhe pakkoruotsista "oppivelvollisuutena".

Oppivelvollisuus on joka maassa, mutta mitään pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole missään muualla! Ei missään!

Pakkoruotsin rinnastaminen oppivelvollisuuteen on suomalaisuuden halventamista! Biaudet vertasi aikanaan suomalaista koululaista ilman pakkoruotsia kehitysmaan lapseen, jota vanhemmat eivät haluaisi kouluttaa ja lapsi itsekin hyväksyisi tämän. Siis ilman ruotsia on yhtä kuin ilman koulua, ilman lukutaitoa, ilman mitään. Mieletöntä ylimielisyyttä pieneltä kielivähemmistöltä!

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 13:56
Kirjoittaja NRR
Myös väite, että alle viiden prosentin vähemmistön pikkukieli olisi jotenkin kulttuurisesti merkittävä enemmistön kannalta, on järjetön.

Ruotsin kielellä on valitettavasti kolonialistinen historia Suomessa, ja nykyinen pakkoruotsi jatkaa tätä perintöä. Historijoitsija Keskisarjan mukaan saimme toki ruotsalaisissa mukavamman herrakansan kuin olisimme saaneet Baltian saksalaisista, mutta kielitilanne ei siitä muutu. Historiallinen asetelma on ollut surullinen, ja kansan pääkielen suomen nousu kovan työn takana.

Jokaista historian ruotsinkielistä merkkihenkilöä kohden on ollut suuri joukko lahjakkaita suomenkielisiä, joilla ei ole ollut mitäån mahdollisuutta toteuttaa itseään tavalla, joka olisi vienyt historiaan ja nostanut kansakunnan kaapin päälle.

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 14:08
Kirjoittaja NRR
Kuplassa väitetään, että suomalaiset hylkäsivät kielikokeilun.

Todellisuuden paljasti Kimmo Sasi Svenska ylellä ruotsiksi:
Hillevi Henanen kirjoitti: 09.07.2018 21:38 Kimmo Sasi vahvistaa jotain joka suomenkielisellä puolella ehdottomasti kielletään. Suomenkielisille syötetyn totuuden mukaan suomalaiset eivät halunneet kielikokeilua.

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... ga-finland

Sasi vastaa hallituksen toiminnasta esitettyyn kritiikkiin näin:
- Jag skulle inte kritisera regeringen Sipilä så mycket. Juha Sipilä själv har en positiv inställning till svenskan och Samlingspartiet sitter ju med i regeringen, menar Sasi.

- Man kunde ha vissa farhågor innan regeringen tillträdde men de har inte blivit verklighet. Ta till exempel språkexperimentet i skolorna som minister Sanni Grahn-Laasonen (Saml.) har urvattnat, säger Sasi.

Minä en kritisoisi Sipilän hallitusta niin paljon. Juha Sipilä itse suhtautuu positiivisesti ruotsiin ja istuuhan Kokoomuskin hallituksessa, huomauttaa Sasi.

Pelot joita saattoi olla ennen kuin hallitus astui virkaansa eivät ole toteutuneet.
Otetaan esimerkiksi koulujen kielikokeilu, jonka ministeri Sanni Grahn-Laasonen on vesittänyt, sanoo Sasi.

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 14:20
Kirjoittaja NRR
Kuplamediassa pyörii vääristeltyjä väitteitä, joita pakkoruotsin fanittajat toistelevat. Eräs yleisimmistä valeväitteistä kuuluu näin:

"Kun ylioppilaskirjoituksissa ei ole vuoden 2005 jälkeen tarvinnut kirjoittaa ruotsia niin muiden kielten kirjoittaminen ei ole kuulemma lisääntynyt."

Ei ole lisääntynyt mutta kun se ei ollut tarkoituskaan. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.

Ruotsin ja muiden aineiden valinnaisuutta ei tehty, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle. Perusteet olivat
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

Pakkoruotsi tulee poistaa kaikilta opiskelun asteilta samoista syistä:
- kielipainotus ei ole kaikille tarpeellinen
- on tarkoituksenmukaista lyhentää opiskeluaikoja ja varmistaa valmistuminen poistamalla turhan kielen opiskelu
- matemaattiselle ja tekniselle osaamiselle on tehtävä tilaa
- on mahdollistettava erilaisin taipumuksin ja tavoittein etenevien mielekäs opiskelu oman opintoalan ehdoilla

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 14:20
Kirjoittaja NRR
Merkittävin viesti todellisuudesta kuplamediaan saatiin viime vuonna, kun kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset kirjoittivat ensi töikseen eläkkeelle päästyään hesariin avoimen kirjeen:

”Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin.”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

Suurin syy kapeaan kielivarantoon on opetusneuvosten mukaan se, ettei ole uskallettu luopua ruotsin kielen pakollisuudesta! Heidän mielestään kolme pakollista vierasta kieltä kaikille kielivarannon laventamiseksi ei ole realismia! Sen sijaan he kannattavat englannin pakollisuutta!

Ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua, sanovat opetusneuvokset. Vasta eläkkeelle jäätyään heillä oli mahdollisuus sanoa asiasta jotain, sillä ruotsin asema on poliittinen kysymys ja virkamiehen on oltava samaa mieltä hallinnon linjan kanssa tai oltava hiljaa!!!

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 14:25
Kirjoittaja NRR
Kuplan asuttajien on vaikea nähdä todellisuutta. Heidän kannattaisi miettiä, miltä vastaava kupla näyttäisi ja tuntuisi muualla.

Pakkoruotsi on suomalaisille samanlainen riesa kuin olisi pakkosuomi riikinruotsalaisille. Katsotaan miten pakkosuomen vallitessa Ruotsissa kävisi:
- kielivaranto kaventuisi (siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi)
- kieltenopettajien jakauma vääristyisi (lähes koko Ruotsin kieltenopettajakunta olisi samalla suomenopettajia kuten meillä kieltenopettajat ovat lähes aina ruotsinopettajia, siksi he eivät kyseenalaista tilannetta)
- maahanmuuttajien kototutuminen ja kouluttautuminen vaikeutuisi entisestään oleellisesti
- vain kielellisesti lahjakkaat oppilaat pääsisivät koulutuksessa helposti toteuttamaan itseään
- kapea-alaisia oppimisen ongelmia omaavat syrjäytettäisiin jatko-opinnoista syyttä
- opetuksen resursseja käytettäisiin väärin: pienen kielen opetus alakoulusta yliopistoon jokaikiselle maksaa kohtuuttomasti ja samalla sidotaan myös tukiopetusresurssia eli resurssit otetaan tärkeästä ja sijoitetaan joutavaan
...

Pelkkä pakkosuomi alakoulusta yliopistoon vailla vapautuksia ei tietenkään riitä tekemään maista symmetrisiä - Ruotsiin tulisi avata runsaasti suomenkielisiä korkeakoululinjoja suosituimmille aloille (oikeistiede, journalistiikka, taide...) ja näihin suomenkielisille olemattomat pääsyrajat, jotta suomenkielinen voisi aina halutessaan päästä halutuimpaan mahdolliseen koulutukseen. Sitten sanottaisiin muille, että jos oikein kiltisti opiskelette suomea, voitte päästä mukaan hakemaan näihin... Sitten pitäisi vaatia jokaiselta riikinruotsalaiselta suomen kielen taitotasokoe, jotta he voisivat hakea oman maansa virkamiehiksi!!! 

Tätä kaikkea kutsuttaisiin orwellilaisittain sloganilla "pakko on oikeus" ja pilkattaisiin riikinruotsalaisia, jotka vaatisivat poliitikkoja purkamaan käsittämättömän järjestelmän. 

Niin, miten ruotsalaiset tässä käänteisessä tilanteessa suhtautuisivat kielivähemmistöönsä?

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 14:38
Kirjoittaja NRR
Ruotsinkielinen historijoitsija kuvasi HBL:ssä uussvekomanian nousua kuplassa, käännös:
---

Yhä voimakkaammin yritetään antaa sellainen kuva, että suomenruotsalaiset olisivat samanlainen sorrettu vähemmistö kuin mustat Yhdysvalloissa. Suomenruotsalaisessa mediassa nähdään yhä enemmän tuomiopäiväprofetioita siitä, miten ruotsi katoaa --- ja kehotusta kulttuuritaisteluun. Retoriikka saa perussuomalaisten retoriikan kalpenemaan ja olisi muualla kansallisella tai Euroopan tasolla katsottu ääriajatteluksi. 

Juuri nyt ajankohtainen keskustelu esittää Schjerfbec-elokuvan jonkinlaisena fennomaanisena salaliittona, mikä on vaarallista meidän poliittisessa ilmapiirissämme. Söderling puhuu voimista, jotka yrittävät luoda "sinimustan tulevaisuuden" ja "etnisesti puhdistetun historian". Pontus Kyander (HBL 23.10) syyttää ohjaajan [Jokinen] kääntyvän sisäänpäin, suomalaiskansallisessa pimeydessä, jossa suomenruotsalainen kulttuuri on nähty yli sata vuotta hyvin tarpeettomana pahana. Dramaattista. Epämiellyttävä totuus on kuitenkin se, että suomenruotsalaisilla on historiallisesti paljon enemmän yhteistä sortajien kuin sorrettujen kanssa. --- olemme lähempänä Etelä-Afrikan buureja kuin Yhdysvaltojen mustia.

Identiteettipolitiikan aikakaudella yhä useammat ihmiset haluavat uppoutua heimoaatteeseen ja nostalgiaan - myös suomenruotsalaiset. Sven-Erik Klinkmann haluaa puheenvuorossaan (HBL 26,10) tarkastella Schjerfbeck-elokuvan tapausta ns. valkopesuna, kaunisteluna (myös tuttu termi USA:ssa), mikä on sekä historian vastaista että epärealistista. Jos jollakin, niin suomenruotsalaisella kulttuurilla on ylimitoitettu näkyvyys, kiitos Svenskfinlandin taloudellisten resurssien. Lisäksi suuri osa maan korkeimmista poliitikoista, yrittäjistä ja kulttuurihenkilöistä on ruotsinkielisiä. Kaupunkimme ovat täynnä suomenruotsalaisille pystytettyjä muistomerkkejä.

Schjerfbeck-keskustelu on hyvä esimerkki länsimaiden voimakkaasta taipumuksesta yrittää pakottaa todellisuus täysin kestämättömiin teorioihin. Olemme tässä tekemisissä uussvekomanian kanssa --- 

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 24.11.2018 17:38
Kirjoittaja NRR
"Lisää kieliä" vs. "Tärkeintä ovat ydintaidot, joihin muut vieraat kielet kuin englanti eivät kuulu"

Kouluilla tarvittaisiin äidinkielen ja englannin ohella enemmän matematiikkaa, luonnontieteitä, tekniikkaa, arjen osaamista ja ajattelun taitoja, jopa tunnetaitoja. Silti nyt koko Kokoomus/RKP-vetoinen opetusala siirtää painotusta vieraisiin kieliin. Kielet ovat kuulemma "kulttuuria", vaikka kulttuuria on kaikki muukin, mihin ihminen käsin ja ajatuksin tarttuu. Kielten opetusta lisätään ja tavoitteena on kolme vierasta kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon, mukana tietysti pakkoruotsi.
Professori Esko Valtaoja kirjoitti Turun Sanomissa siitä, miten koulun välittämät ydintaidot pitäisi määritellä keskittyen oleelliseen: "On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli."

Tämä on siis professori Valtaojan näkemys. Hän lisäsi vielä: "Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu."

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 25.11.2018 07:10
Kirjoittaja NRR
Pakkoruotsin kannattaja kuplassa:
Ratkaisu kielitaidon monipuolistamiseen ei ole ruotsin poistaminen vaan se, että sen rinnalle otetaan muita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt vuosi vuodelta.

Todellisuus vastaa:
Miksi missään muualla ei ole keksitty tätä nerokasta ideaa opettaa kaikille mahdollisimman tarpeetonta pikkukieltä ja sitten kun kaivataan monipuolisempaa kielitaitoa, niin leikitään tyhmää, että no ei se ongelma nyt ainakaan ole tämä tarpeeton pakkokieli, jota pakkotuputetaan jokaisella hel*etin kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti, vaan ihan vaan oppilaiden laiskuushan se on se ongelma. (lainattu teksti)

Ja tarkennusta:

Lukio - Väite: "Yo-kokeet helpottuneet, kielten opiskelun olisi pitänyt lisääntyä." Ei ole totta

Kolmea tai useampaa kieltä lukiossa opiskeli 80-90-luvuilla n. 70 prosenttia ja nyt 55 prosenttia. Lasku johtuu ennen kaikkea ainereaalista, jonka vaativuus on huomattavasti vanhaa reaalia suurempi. Tämän myöntävät myös kielten opettajat.

Lukion vastivuus on mielestäni kasvanut omasta nuoruudestani lasteni lukioaikaan. Nykynuorten on lisäksi paljon vaikeampi saada jatko-opiskelupaikkaa, hakutaistelu on kova. Kielet eivät auta pyrkimisessä. Miksi ihmeessä lukion kieltenopiskelun olisi tässä tilanteessa pitänyt lisääntyä?

Peruskoulu - "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän." EI ole totta

70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi, se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

A2-kieli tuli opsiin 1994 - uutena valitsijoita 34%, nyt 24%

Alkuinnostuksessa A2-kielen siis valitsi lähes kolmannes oppilaista. Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

A2-Kielen opiskelijoiden määrä onkin laskenut kolmanneksesta neljännekseen, mikä on edelleenkin ihan hyvä tulos. A2-kielen arvosanat jätetään oman kokemukseni mukaan useimmiten merkitsemättä päättötodistukseen, koska ne laskisivat lähes kaikilla keskiarvoa - tämä kertoo jotain kieltenopiskelun raskaudesta vaikka valitsijat ovat siis niitä kaikkein innokkaimpia.

Samaan aikaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähes viidennes opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia, joilla kielitaakkaa on jo omasta takaa.

A2-kielen valintoja pelätään nyt syövän myös alakouluun varhaistetun pakkoruotsin.

B2 - aluksi 40%, lopuksi 15%

B1-kieli on pakkoruotsi, B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli.

Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että B2:n osuus 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15%  (nykytaso). 

Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut peruskoulun valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 25.11.2018 09:10
Kirjoittaja NRR
Kupla: Suomenkieliset perheet itse haluavat lapsilleen ruotsia alakoulusta yliopistoon.

Todellisuus: Jos näin on, eikö vapaaehtoinen ruotsi olisi luontevin vaihtoehto vapaaehtoisen englannin tapaan?

Kupla: För att alla ska samma möjlighet att söka tjänster... / Virkojen kielitaitovaatimukset eivät katoa. Kaikilla on oltava edellytykset hakea virkoja, joissa vaaditaan suomea ja ruotsia. /
Staten har skyldigheter att uppehålla de tjänsterna, att slopa de skyldigheterna är sedan en helt annan och säkert svårare process.

Todellisuus: Virkoihin on jo erivapaudella otettu maahanmuuttajia ilman ruotsia. Esimerkiksi lääkäreitä. Jos siis suomenkieliset perheet itse haluavat lapsilleen ruotsia alakoulusta yliopistoon, voitaisiin muutamat poikkeukset hoitaa erivapauksin. Oikeasti, jos uskotaan, että suomenkieliset perheet itse haluavat lapsilleen ruotsia alakoulusta yliopistoon, ongelmaa ei ole. Eihän sitä ole englanninkaan kanssa ja sitä ei edes vaadita viroissa?

Kupla: De här tjänsterna är väl statliga och kommunala och det är statens skyldighet att se till att det finns folk som kan sköta dem.
Riksdagen har inte hittat någon bättre lösning än obligatoriska språk,ännu åtminstone. / Eduskunta ei ole löytänyt pakkoruotsia parempaa ratkaisua ruotsinkielisiin palveluihin!

Todellisuus: Onko ruotsinkielisten edunvalvonta antanut luvan edes etsiä? Kaikkialla maailmassa hoidetaan monikielisten valtioiden palveluja useilla kielillä eikä missään ole mitään pakkoruotsin kaltaista. Maailmalla olisi malleja tarjolla... Käytännössä jo esim. pääkaupunkiseudulla ruotsinkieliset palvelevat terveydenhuollossa toisiaan. Ongelma vain on se, miten saada täysin kaksikieliset preferoimaan ruotsinkielisiä palveluja.

Näyttää siltä, että halutaan pakkoruotsi ylläpitämään ruotsinkielisten etuoikeuksia ja näennäistä kaksikielisyyttä, mutta vedotaan muka palveluihin ja väitetään, että suomenkieliset itse haluavat ruotsinsa. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Re: Kupla vs. Todellisuus

Lähetetty: 25.11.2018 09:52
Kirjoittaja pjl69
NRR kirjoitti: 25.11.2018 07:10 Pakkoruotsin kannattaja kuplassa:
Ratkaisu kielitaidon monipuolistamiseen ei ole ruotsin poistaminen vaan se, että sen rinnalle otetaan muita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt vuosi vuodelta.

Todellisuus vastaa:
Miksi missään muualla ei ole keksitty tätä nerokasta ideaa opettaa kaikille mahdollisimman tarpeetonta pikkukieltä ja sitten kun kaivataan monipuolisempaa kielitaitoa, niin leikitään tyhmää, että no ei se ongelma nyt ainakaan ole tämä tarpeeton pakkokieli, jota pakkotuputetaan jokaisella hel*etin kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti, vaan ihan vaan oppilaiden laiskuushan se on se ongelma. (lainattu teksti)
Tuossa kupla-ajattelussa tuntuu menevän myös suloisesti sekaisin kansakunnan ja yksittäisen kansalaisen kielitaito. Ajattelu lähtee edelleen siitä, että kaikille pitää opettaa samat asiat, eikä ymmärretä, tai haluta myöntää, että valinnaisuus on se, jolla kansakunnan kielitaitopalettia monipuolistetaan. Kaikki eivät tällöin osaa ranskaa, saksaa tai ruotsia, mutta ei ole tarviskaan.