vapaakielivalinta.fi

Virolaisen perintö: Pakkoruotsin synty

Pu­heen­vuo­ro Tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si pyö­re­ät 50 vuot­ta sii­tä, kun Kes­kus­tan sil­loi­nen ope­tus­mi­nis­te­ri Jo­han­nes Vi­ro­lai­nen syn­nyt­ti ns. pak­ko­ruot­sin. Mik­si asi­as­ta ei hiis­ku­ta mis­sään, mis­sä yl­peys? On­han Kes­kus­tal­la lä­hi­his­to­ri­as­sa pit­kät pe­rin­teet kak­si­kie­li­sen Suo­men puo­lus­ta­mi­ses­sa ja ke­hit­tä­mi­ses­sä.

Kun Pe­rus­suo­ma­lai­set pää­si­vät val­taan täl­lä vaa­li­kau­del­la, kes­kus­te­lu pak­ko­ruot­sis­ta he­rä­si kun­nol­la hen­kiin. Pak­ko­ruot­sia kä­si­tel­tiin yk­si­no­maan ne­ga­tii­vi­ses­sa mie­les­sä. Koko ruot­sin­kie­lis­tä vä­es­töä lei­mat­tiin ja syy­tet­tiin vaik­ka mis­tä. Mi­ten kie­li­ky­sy­mys voi he­rät­tää niin vah­vo­ja tun­tei­ta his­to­ri­al­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­ses­sä maas­sa? Ruot­sin kie­len ase­man mah­dol­li­sia hei­ken­nyk­siä pe­lät­tiin.

Juha Si­pi­län hal­li­tus ei kui­ten­kaan myy­nyt ar­vo­jaan ja piti pin­tan­sa. Ra­jat­tuun kie­li­ko­kei­luun suos­tut­tiin. Kaik­kien yl­lä­tyk­sek­si ko­kei­lu ei kiin­nos­ta­nut opis­ke­li­joi­ta, ja se pää­tet­tiin lo­pet­taa ai­kai­sem­min tänä vuon­na.

SUO­MI on vi­ral­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­nen maa. Kie­li­la­ki mää­rää, et­tä mo­lem­mat kie­let ovat tasa-ar­voi­sia ja nii­tä voi käyt­tää mm. kai­kis­sa val­ti­on ja kun­tien hal­lin­noi­mis­sa pal­ve­luis­sa. Olen kui­ten­kin huo­man­nut, et­tei­vät nämä oi­keu­det to­teu­du edes kak­si­kie­li­sil­lä paik­ka­kun­nil­la.

Myös­kään päi­vit­täi­ses­sä asi­oin­nis­sa, ku­ten ruo­ka­kau­pas­sa, ei usein saa pal­ve­lua toi­sel­la ko­ti­mai­sel­la. Ruot­sin­kie­lis­ten seg­re­gaa­tio on on­gel­ma. Kup­las­ta on vai­kea pois­tua, kos­ka olo­suh­teet sen ul­ko­puo­lel­la ovat haas­ta­vat. Jo­kai­nen voi it­se ko­keil­la elää vii­kon pel­käl­lä ruot­sil­la.

RUOT­SIN­KIE­LI­SET voi­vat käyt­tää sa­mo­ja ar­gu­ment­te­ja pak­ko­suo­mes­ta, kuin suo­men­kie­li­set pak­ko­ruot­sis­ta. He aloit­ta­vat suo­men opis­ke­lun kak­si vuot­ta ai­em­min, kuin suo­men­kie­li­set ruot­sin. Suo­men opis­ke­lu jat­kuu in­ten­sii­vi­ses­ti kor­ke­a­kou­lui­hin as­ti.

Pak­ko­suo­mi/ruot­si ovat tär­keä osa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää. Opis­ke­li­jas­ta teh­dään tasa-ar­voi­nen kan­sa­lai­nen, ei­kä sul­je­ta ovia työ­mark­ki­noil­ta tai su­ju­val­ta ar­jel­ta mis­sään päin Suo­mea. Tämä on asia jon­ka us­kon Vi­ro­lai­sen näh­neen tär­ke­ä­nä.

Mi­ten kie­li­ky­sy­mys voi he­rät­tää niin vah­vo­ja tun­tei­ta his­to­ri­al­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­ses­sä maas­sa?

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑13.11.2018 14:56

Mi­ten kie­li­ky­sy­mys voi he­rät­tää niin vah­vo­ja tun­tei­ta his­to­ri­al­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­ses­sä maas­sa?

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑13.11.2018 14:54 Vaikuttaa tyypilliseltä poliittisen organisaation "kiintiöhurrilta", joka houkuttelee horjuvia RKPn liikkuvia äänestäjiä..

Samalla hän kuitenkin pyllistää suomenkieliselle enemmistölle ja suorastaan valehtelee "historiallisesta kaksikielisyydestä".

TK kirjoitti: ↑13.11.2018 15:57 Kaiketikkin tämä äärimmäisen lapsellinen kirjoitus on osa alkavaa vaalitaistelua. Rantaruotsalaisten ääniä kalastellaan.
Suomenkielisten suuntaan tämä voi toimia toisinpäin - kepu menettää kannatustaan ja uskottavuuttaan.

"Pak­ko­suo­mi/ruot­si ovat tär­keä osa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää. Opis­ke­li­jas­ta teh­dään tasa-ar­voi­nen kan­sa­lai­nen, ei­kä sul­je­ta ovia työ­mark­ki­noil­ta tai su­ju­val­ta ar­jel­ta mis­sään päin Suo­mea. Tämä on asia jon­ka us­kon Vi­ro­lai­sen näh­neen tär­ke­ä­nä." kirjoittaa liittohallituksen jäsen Oscar Hätinen kansalliskielten opetuksen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.