Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.11.2018 09:22

Hesarissa:
Suomenruotsalainen muuttoaalto voi olla kohtalonkysymys koko maalle.

Tällaisia otsikoita ruotsinkielinen media teki Suomessa kaksi vuotta sitten, kun ajatushautomo Magma julkaisi raporttinsa suomenruotsalaisesta muuttoaallosta Ruotsiin.

Tutkimus hätkähdytti ruotsinkielistä Suomea. Sen mukaan peräti kuusi prosenttia suomenruotsalaisista – noin 17 000 ihmistä – on muuttanut 2000-luvulla Ruotsiin.

Se näytti vahvistavan väestönosan pahimpia pelkoja: ruotsin kielen aseman näivettymistä entisestään ja lopulta sukupuuttoa.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886586.html

Ruotsinkielisten on helppo muuttaa:
”Ruotsi on heille tuttu, sinne on helppo muuttaa”, [tutkija] Kepsu sanoo. ”Kuten olen aiemminkin sanonut, tämän voisi oikeastaan rinnastaa maan sisäiseen muuttoon.”

Täysin ruotsinkielisiltä alueilta muuttavat ovat yleensä nuoria, joilla on takanaan lukio tai ammattikoulu ja jotka etsivät korkea-asteen opiskelupaikkoja ja työtä.

Moni kokee pelottavaksi mennä opiskelemaan suomenkieliseen oppilaitokseen, Kepsu sanoo. On helpompi hakeutua Ruotsiin, jossa voi opiskella omalla äidinkielellään ja mahdollisuuksia on enemmän kuin Suomessa.

SELVITYS toi kuitenkin esiin uuden muuttajaryhmän, jonka osuus lähteneistä kasvoi nopeasti: ruotsinkieliset korkeakoulutetut, jotka ovat kotoisin kaksikieliseltä pääkaupunkiseudulta.

Tämä on selkeä poikkeama trendistä, Kepsu sanoo. ”Näiden lähtijöiden kohdalla voidaan puhua aivovuodosta sanan perinteisessä merkityksessä.”

Kepsun mukaan suomenruotsalaisten muuttoliike Ruotsiin on osa yleistä kaupungistumista ja kansainvälistymistä, sitä samaa, joka vetää suomenkielisiä osaajia maailmalle.

Kepsun tekemien haastatteluiden perusteella uramuuttajat hakevat uusia mahdollisuuksia, jotain suurempaa.

”Moni puhuu siitä, että Ruotsin avoimuus houkuttaa. Haetaan positiivisempaa fiilistä ja jotain uutta.”

Kepsu kertoo, että ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Hankenista on muuttanut jo kokonainen porukka Tukholmaan. Siitä on tullut Hankenissa oikein ilmiö.

Muuttoliikkeet ovat aaltoja, jotka auraavat tietä seuraaville tulijoille, kun uudessa maassa on valmiiksi verkostoja ja tuttavuuksia. Silloin on helpompi lähteä.

Kepsu kertoo, että ruotsalaiset yritykset ovat jo alkaneet tietoisesti rekrytoida ihmisiä Suomesta. Paradoksaalisesti etenkin pääkaupunkiseudulta kotoisin olevien suomenruotsalaisten suomen kielen taidoilla on Ruotsin työmarkkinoilla kysyntää.
Mutta onhan tämä saatava suomenkielisten syyksi:
Iltapäivälehti Expressen julkaisi aiheesta vuonna 2016 useita artikkeleita. Jutussa, joka oli otsikoitu Viha ruotsia puhuvia kohtaan kasvaa Suomessa, ilmiölle etsittiin selitystä selvityksestä, jonka oli tehnyt Tukholman yliopisto. Siihen osallistui nelisensataa nuorta suomenruotsalaista. Heistä noin puolet kertoi kokeneensa identiteettinsä takia verbaalista tai fyysistä väkivaltaa.

Moni kertoi miettivänsä kaksi kertaa, puhuuko kadulla suomenruotsia vai onko viisaampaa olla kokonaan hiljaa.

Yli puolet haastatelluista oli sitä mieltä, että tilanne on pahentunut kymmenen viime vuoden aikana. Heidän mielestään perussuomalaisten ”pakkoruotsin” vastainen agenda on huonontanut ilmapiiriä.
He ovat siis taas uhreja! Pakkoruotsin kritiikki on vääryys!

Saukkonen on nyt Magman linjoilla, mutta nostaa esiin pakkoruotsista luopumisen:
Jutussa haastateltiin suomalaista politiikantutkijaa Pasi Saukkosta, joka on tutkinut muun muassa kansallista identiteettiä ja kielipolitiikkaa.

Saukkonen totesi, että keskustelu ruotsin kielen asemasta on saanut Suomessa yhä enemmän aggressiivisia ja kriittisiä sävyjä ja on hyvin huolestuttavaa, jos ihminen ei uskalla puhua äidinkieltään kadulla. Se johtaa siihen, että ruotsin kieli marginalisoituu Suomessa entistä enemmän. ”Valtion ja poliitikkojen on oltava yksiselitteisiä siinä, ettei uhkauksia ja häirintää suomenruotsalaisia kohtaan siedetä”, hän sanoi.

MISSÄ ollaan nyt, kaksi vuotta Expressenin jutun julkaisemisen jälkeen? Onko niin, että suomenruotsalaisia muuttaa Ruotsiin, koska ilmapiiri Suomessa on käynyt liian ahdistavaksi? Sitä on syytä kysyä jälleen Pasi Saukkoselta, joka toimii tätä nykyä Helsingin kaupungilla erikoistutkijana.

Saukkonen vastaa, että tuskin ahdas ilmapiiri on asiassa auttanutkaan.

Tosin, hän muistuttaa, maasta muuttaminen on aina useiden erilaisten syiden vyyhti.

Saukkosen havaintojen mukaan kieli-ilmapiiri oli vielä 1990-luvulla varsin rauhallinen. ”Kritiikki ruotsin kielen asemaa kohtaan vahvistui 2000-luvun alussa, kun kielilakia uusittiin”, hän kertoo.

Viranomaisten piti alkaa oma-aloitteisesti järjestää ja kantaa vastuu siitä, että suomenruotsalaiset voivat asioida ja saada palveluita omalla kielellään.

Vaikka muutokset eivät olleet suuria, asiaan­ kriittisesti suhtautuneet piirit aktivoituivat. Samoihin vuosiin 2000-luvun alkuun ajoittuu myös internetin yleistyminen yhteiskunnallisen keskustelun kanavana. Samanmieliset löysivät keskustelupalstoilta, sellaisilta kuin Suomi24, kokoontumispaikan.

Yhdistelmä tuotti kärjekkäitä ruotsin kielen vastaisia näkemyksiä, jotka saivat yhteiskunnallista näkyvyyttä ja kuuluvuutta.

Saukkonen luonnehtii verkkokirjoittelua ”terminologisesti kipakaksi”.

Joitakin vuosia sitten Saukkonen tutki Magman toimeksiannosta ruotsin kielen asemaan liittyvää kirjoittelua ja verkkokommentointia. Tutkimuksen perusteella julkaistiin raportti Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää?

Tutkimus osoitti, etteivät ruotsin kielen asemaa kriittisesti kommentoivat suomenkieliset ole yhtenäinen joukko. Osa hakee pontensa fennomaanisesta ja nationalistisesta aatepohjasta, jonka mukaan Suomessa puhutaan suomea.

Toisaalta varsinkin maan itäosissa esitettiin melko käytännönläheistä kritiikkiä ei-valinnaista ruotsin kielen opetusta kohtaan.

Saukkonen ymmärtää itäsuomalaisia, joille venäjän opinnot olisivat paljon ruotsia hyödyllisempiä.

Hän sanoo, että nykyinen ruotsin kielen opetuksen järjestelmä on jatkuvan arvostelun kohde. Siksi siitä olisi järkevä luopua ja alkaa keskustella muista vaihtoehdoista.

Toisaalta, hän sanoo, pakollisen kouluopetuksen poistaminen muuttaisi dramaattisesti koko kielipoliittista järjestelmää.

Ei ole myöskään lainkaan varmaa, että se hiljentäisi kaikkia suomenruotsalaisten tai ruotsin kielen arvostelijoita.


Aivan viime aikoina keskusteluilmapiiri tuntuu rauhoittuneen, Saukkonen sanoo, ja siihen on hänen mukaansa syynä Eurooppaan vuonna 2015 tullut pakolaisten aalto.

Voi olla, että ruotsin kielen kriitikoilla on nyt kiireellisempää tekemistä.

Tuhannen viestin tutkimusmateriaalista puolet oli lähtöisin vain kahdenkymmenen ihmisen näppäimistöltä.

On selvää, että näiden kahdenkymmenen aktiivin mielipiteet olivat saaneet keskustelussa yleisen mielipiteen painoarvon.
Tuon ehdotuksen unohtamiseksi jutussa palattiin häirintäteoriaan ja luvataan muuttaneiden palaavan:
SUOMENRUOTSALAISTEN kohtaamaa sanallista ja fyysistä häirintää on selvitetty myös Suomessa, kertoo Kaisa Kepsu. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 42 prosenttia vastaajista kertoi, että heitä oli joskus kohdeltu huonosti, kun he olivat puhuneet ruotsia.

Tämä tarkoittaa vähättelyä, pilkkaamista ja nimittelyä, jota ovat harrastaneet nuorille vieraat aikuiset.

Kepsun haastatteluaineistossa on selviä viitteitä siitä, että ahdas ilmapiiri saa suomenruotsalaiset etsimään Ruotsista avarampia oloja, niin että äidinkieltään ja identiteettiään ei tarvitse koko ajan nähdä ongelmana.

”Mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltään pidetään usein ratkaisevana tekijänä. Totta kai se vaikuttaa”, Kepsu sanoo.

Vaikka uusimpia lukuja vielä odotellaan Tilastokeskuksen tietokannoista, Kepsun näppituntuma on, ettei muuttoliike ole ainakaan vähentynyt vuodesta 2015.

Kuusi prosenttia on paljon, mutta tilanne ei ole Kepsun mielestä niin huono kuin se ensi näkemältä vaikuttaa.

”Eivät nämä ihmiset ole mihinkään hävinneet. He ovat edelleen suomenruotsalaisia, mutta he vain elävät nyt Ruotsissa.”

Kepsun tutkimus myös osoittaa, että noin puolet muuttajista palaa jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Hän kertoo, että muutamat pohjanmaalaiset kunnat järjestävät nykyään kesätapahtumia, joihin kutsutaan Ruotsiin muuttaneet entiset kuntalaiset. Muuttaneisiin pidetään aktiivisesti yhteyttä, ja heille kerrotaan, minkälaisia työ- ja asumismahdollisuuksia kunnassa nyt on tarjolla, jos paluu tuntuu ajankohtaiselta.

”Näitä ihmisiä ei ole menetetty. Suomenruotsalainen Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisia kulttuurialueita. On helppo muuttaa, ja on helppo tulla takaisin.”

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.11.2018 09:55

Jos joku haluaa muistella tuota Expressenin vuosien takaista "laatujuttua" (2016), johon tämä hesarin juttu perustuu, niin iltalehdessä sitä aikanaan kuvattiin hyvin:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20160 ... 8_ul.shtml

Vielä vanhempaa kamaa on tuo Saukkosen keskusteluanalyysi, se on vuodelta 2011:
Sees kirjoitti:
26.10.2012 17:13
2011 dosentti Pasi Saukkonen analysoi Magman (ruotsinkielisten oma ajatushautomo) toimeksiannosta tätä suomalaista kielidebattia. Hän sanoi avoimesti, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista. Saukkonen painottaa, että suuri osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.

Erityisesti Saukkosella on sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: ”Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys.”
Mitenkä hesarin toimittaja on saanut kaikesta niin toisenlaista?

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 982
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.11.2018 19:11

Suomenruotsalaisten muuttoaalto voi olla kohtalonkysymys koko maalle.
Miten niin ? Suomenkielisiä muutti Ruotsiin 60-luvulla yli puoli miljoonaa eikä kukaan puhunut mitään Suomen kohtalonkysymyksestä..

https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-ark ... kkavieraat

Paljonko suomalaisia tapatettiin Ruotsin kuninkaiden hyökkäyssodissa?

Mikä on maan tai kansan kohtalonkysymys??



Paljonko miehiä tai maa-alueita menetettiin sodissa?
Kohtalonkysymys..ei ollut edes se.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 982
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.11.2018 19:16

Viha ruotsia puhuvia kohtaan kasvaa
Ei suinkaan, vaan viha poliittista eliittiä kohtaan, joka ei kuuntele suomenkielisten toiveita, ei kunnioita suomenkielisten intressejä, vaan ajaa ruotsin kielen poliittista privilegioasemaa.

Kyllä tässä on kysymys nimenomaan "punching up" ilmiöstä, ei mistään vihasta tavallista kansalaista kohtaan.
Punching up is a term for deploying powerful techniques of criticism and rhetoric to critique and dismantle power structures, rather than to harm people ...
Viimeksi muokannut Uusi kielipolitiikka, 03.11.2018 19:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 982
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.11.2018 19:21

pakollisen kouluopetuksen poistaminen muuttaisi dramaattisesti koko kielipoliittista järjestelmää.
Järjestelmä pitääkin uudistaa, koska se ei ota huomioon 95%n intressejä, vaan käsittelee enemmistöä kielipolitiikan objektina, kun taas 5% vähemmistö on kielipolitiikan subjekti, jonka tarpeet, tunteet ja erityisasema ovat koko nykyisen kielipolitiikan perustana!

Enemmistö sitten väkisin sopeutetaan vähemmistön tunteisiin, tarpeisiin ja erityisasemaan. Jos enemmistö ei politiikasta huolimatta sopeudu kohtuuttomaan asetelmaan, enemmistöä syyllistetään ja solvataan ns. eliitin jatkuvalla propagandakampanjalla. Lukekaa ruotsia, juntit!

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 982
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.11.2018 19:31

Voi olla, että ruotsin kielen kriitikoilla on nyt kiireellisempää tekemistä.
Ruotsin kielen ylikorostetun aseman ja äärimmäisen velvoittavuuden uupumattomana kriitikkona totean, että tosiaan on ollut kiireellisempiä asioita, mutta ei niillä ole mitään tekemistä 2015 maailmantapahtumien kanssa :lol:

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 982
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.11.2018 19:33

Ei ole myöskään lainkaan varmaa, että se hiljentäisi kaikkia suomenruotsalaisten tai ruotsin kielen arvostelijoita.
Pitäisikö meidät sitten tosiaan - hiljentää?

Kuulostaa kovin saudiarabialaiselta..

Saukkonen on fiksu mies, mutta sanavalintojen suhteen kannattaisi hieman "ajatella ensteks".. :lol:

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 982
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Suomenruotsalaisten muutto ruotsiin muka Suomen "ankean" ilmapiirin syytä

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.11.2018 19:39

Ei ole myöskään lainkaan varmaa, että se hiljentäisi kaikkia suomenruotsalaisten tai ruotsin kielen arvostelijoita.
99% kansasta ei ole kiinnostunut ruotsin kielestä, ei hyvässä eikä pahassa, sen jälkeen kun sen velvoittavuus on loppunut..

Siinä mielessä muutama potentiaalinen kriitikko ei pakkoruotsista luopumisen jälkeen enää yleiseen mielipiteeseen tai ilmapiiriin mitenkään vaikuta..

Vastaa Viestiin