Kieliverkosto - kielten ammattilaisten tapa viestiä ja vahvistaa nykyparadigmaansa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Kieliverkosto - kielten ammattilaisten tapa viestiä ja vahvistaa nykyparadigmaansa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.10.2018 18:55

Kävin läpi Kieliverkosto-lehden tänä vuonna julkaistut numerot:
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journal ... -julkaisut

Lokakuu
Nationalismi ja suomen kielen asema

Pirkko Nuolijärvi

"Missä vaiheessa taistelu oman kielen puolesta sitten saa negatiivisia painotuksia? Siinä vaiheessa, kun oikeuksia saaneet alkavat enemmistönä suorastaan halveksia muita kieliä ja kulttuureja sekä rajoittaa niiden käyttöä. Näin Suomessa tapahtui esimerkiksi 1930-luvulla, kun suomenkieliset kieliaktivistit pyrkivät kaventamaan ruotsin kielen asemaa ja ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia yhteiskunnassa."
Syyskuu
Toisen kotimaisen valinnaistamiskeskustelun pitkä historia ja lyhyt toteutus

"Tässä kolumnissa keskustellaan ruotsista kouluaineena käyttäen esimerkkinä Juha Sipilän hallituksen kärkihanketta kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Kärkihankkeen yksi osa oli toisen kotimaisen kielen valinnaistamiskokeilu. Kirjoitus perustuu kirjoittajan puheenvuoroon SuomiAreenassa 2018." [RKP:n tilaisuus]
Kesäkuu
Useita artikkeleita

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – kesäkuu 2018

Varhennetun kieltenopetuksen äärellä

Varhennettua kieltenopetusta vai kaksikielistä toimintaa?

Varhaisen kieltenopetuksen puurot ja vellit
Vuosi kärkihanketta takana

“Absolut ingen rädsla utan nyfikenhet” Tidigareläggning av finska – Case Nykarleby

Kaksikielistä varhaiskasvatusta – på finska och svenska!

Kieliystävät-toiminta Vaasan varhaiskasvatuksessa – Språkvännernas verksamhet inom småbarnspedagogiken i Vasa
Toukokuu
Saako monikielisessä koulussa puhua ruotsia? Får man prata finska i den flerspråkiga skolan?

Maria Ahlholm

"Suomen ja ruotsin sekoittumisen välttämiseksi on nähty vaivaa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Nyt monikielisyys myllertää koulujen kielikäytänteet uudenlaisiksi. Artikkelissa kysytään, purkaako koulun monikielistyminen raja-aidan myös kahden virallisen kielen väliltä. Toinen vaihtoehto on ajautua kaksinaisjärjestelmään, jossa viralliset enemmistökielet suomi ja ruotsi pidetään erillään toisistaan, samalla kun uudet vähemmistökielet asettuvat koulun käytänteisiin limittäin kulloisenkin opetuskielen kanssa.
---
Kaksikielinen, suomen ja ruotsin – mahdollisesti myös suomen ja venäjän – systemaattisesti limittävä koulu olisi paras ajateltavissa oleva jatko monikielisen suomalaisen koulun seuraavaksi luvuksi. Jos entistä suurempi osa kantaväestön suomenkielisiä oppilaita opiskelisi osan oppiaineista ruotsiksi ja päinvastoin, pääsisi kielitietoisten ainepedagogiikkojen kehittäminen aivan uuteen nousuun. Kielitietoisesta aineenopetuksesta ja limittäiskielisistä pedagogisista metodeista tulisi tällöin kaikkien opettajien vakavan kehittämisen paikka, eikä kehittämistyö jäisi kieltenopettajien piirien sisäiseksi toiminnaksi. Kaikkien tiedonalojen yhdessä kehittämästä kaksikielisestä koulusta olisi hyötyä kaikenkielisten oppilaiden oppimiselle, kun kaksikielisyyden salliva pedagogiikka loisi tilan oppijan äidinkielen ja opiskelukielen väliselle vuorovaikutukselle kaikissa aineissa."
Huhtikuu
Koko lehden teema monikielisyydessä:

"Kielenkäytössä on nyt pinnalla moni-, sillä tätä etuliitettä näkee monessa eri yhteydessä kuvaamassa jonkin asian moninaisuutta, monipuolisuutta tai moniarvoisuutta. Esimerkiksi tämän lehden artikkeleissa mainitaan ainakin monikielisyys, monikieliset opetuskäytänteet, monilukutaito, monilukutaidon pedagogiikka, monikulttuurisuus, monimateriaalisuus, monimediaisuus, moniammatilliset tiimit, monisuorittaminen, monipuolinen tekniikka ja monipuolinen mediataito. Mitä moni-etuliite kertoo kulttuurista ja yhteiskunnasta, jossa elämme? Onko se moniarvoisempi vai ei? Vaaditaanko yksilöiltä enemmän vai hahmotammeko todellisuutta vain jotenkin eri tavalla kuin aiemmin? Kyse on ehkä ainakin siitä, että työelämän, yhteiskunnan ja sitä kautta koulutuksen tarpeet muuttuvat. Moninaistuvat." [Muttei sanaakaan kielivapaudesta]
Maaliskuu
Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa

Taina Juurakko-Paavola & Anne-Maj Åberg

"Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle.
---
Kyselyn tulosten mukaan vakava lukihäiriö [nykyisin puhutaan esim. lukivaikeudesta] oikeuttaa vapautukseen useimmissa ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa vain harvoin. --- Korkeakouluille voisi suositella samantapaisten käytänteiden luomista kuin jo on käytössä ylioppilastutkinnon kokeissa (Ylioppilastutkintolautakunta 2016), joissa kokelailla on mahdollisuus hakea erilaisia erityisjärjestelyitä esimerkiksi lukihäiriön takia sen sijaan, että heidät vapautettaisiin --- Jos vapautusperusteena käytettäisiin sitä, että opiskelija ei korkeakoulussa suoritettavien ruotsin opintojen alkuvaiheessa ole tasolla B1, suurin osa korkeakouluopiskelijoista pitäisi vapauttaa. Siksi heikkoa lähtötasoa ei voida suositella tällaiseksi yhteiseksi vapautusperusteeksi. Sen sijaan esimerkiksi aikaisempien opintojen kokonaan puuttumista voisi pitää tällaisena vapautusperusteena."
Näin jo selailemalla minulle tuli selväksi, millä tavoin kielten ammattilaisten ote ja yhteinen viestintä on vaihtoehdotonta, värittynyttä ja vailla kriittistä keskustelua.