Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 03.10.2018 19:45

Aika villiä menoa tiedemaailmassa:
Kolmihenkinen tutkijaryhmä on onnistunut saamaan läpi monissa humanististen alojen tiedejulkaisuissa päättömiä valetutkimuksia, tutkijat kertoivat tiistaina. Tutkijat sanovat uskovansa monien näissä lehdissä julkaistujen tutkimusten ajavan tekijöidensä omaa poliittista agendaa.

Huolestuneet akateemikot soluttautuivat ”vääryystieteiden” keskiöön vuodeksi pyrkiessään paljastamaan erityisesti yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden alalla tehtävää valheellista ja tarkoituksenhakuista tiedettä.

VIIMEKSI KULUNEEN puolentoista vuoden aikana he ovat tehtailleet näiden aihepiirien sisällä räikeän asenteellisia ja metodologialtaan kyseenalaisia ”tutkimuksia”.

Eräässä tutkimusraportissaan he esittivät, että miehiä pitäisi kouluttaa samalla tavoin kuin koiria raiskauskulttuurin kitkemiseksi. --- "Aika ajoin keksimme jonkin todella pöhkön tai epähumaanin idean ja katsoimme, kuinka pitkälle se kantaa." ---

Eräässä raportissa tutkijat sovittivat kappaleen Adolf Hitlerin ”Taisteluni”-teoksesta feministiseksi manifestiksi.

Joka ainoa [feikkiraportti] hyväksyttiin julkaistavaksi omien aihepiiriensä arvostettuimpiin tiedejulkaisuihin. Mitä hullumpi oli tutkijoiden johtopäätös, sitä suurempaa ylistystä tutkimus tuntui saavan julkaisujen arvioijilta.

”Vaikka meidän artikkelimme ovat kummallisia ja tahallisesti rikkinäisiä, on tärkeä ymmärtää, että ne sekoittuvat lähes täydellisesti muiden julkaisujen joukkoon”, kolmikko kirjoittaa.

”Pohjimmiltaan kyse on räikeästä korruptiosta. Poliittisesti vinoutunut tutkimus, joka perustuu hyvin kyseenalaisiin lähtökohtiin, legitimoidaan todistettavana tietona”, tutkijat kirjoittavat.

”Tutkimusten tulokset leviävät käärmeen tavoin kulttuuriimme, kun professorit, aktivistit, journalistit ja poliitikot viittaavaat tähän alati kasvavaan ideologisesti vinoutuneeseen ja harhaanjohtavaan tietoon totena.”
https://tekniikanmaailma.fi/hitlerin-ta ... lapi-meni/

Olen niin monta kertaa kohdannut tutkimuksia, joissa kaksikielisyysnäytelmä sanelee lähtökohdan ja loppupäätelmät, että vain korruptio ja vinoutumat tiedemaailman sisällä voivat ne selittää.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 517
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.10.2018 20:05

Pohjimmiltaan kyse on räikeästä korruptiosta. Poliittisesti vinoutunut tutkimus, joka perustuu”
Ainakin kielipoliittisen tutkimuksen osalta tämä pitää paikkansa.
Kun kielipolitiikan tutkimus perustuu suomenruotsalaisten säätiöiden rahoitukseen, tutkimuksen tulokset ovat suomenruotsalaisten edunvalvontakoneiston intressien mukaisia.

Kuten professori Rostila on todennut, Suomessa ei ole riippumatonta kielipolitiikan tutkimusta, monipuolisesta tutkimuksesta puhumattakaan.

Pasi Saukkonen toki yritti tehdä riippumatonta tutkimusta, mutta rahoitus loppui,kun suositukseksi tuli - kielipolitiikan uudistaminen..

"Jyväskylän porukka" sen sijaan saa koko ajan lisää suomenruotsalaisten rahoitusta, kun se tuottaa aloituksessa kuvattua korruptoitunutta tutkimusta..

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.10.2018 12:12

Hesari antoi eilisessä jutussaan ymmärtää, että kyse on lähinnä feministisen tutkimuksen ongelmista. Näin ei ole. Kyse on koko tieteen kentästä.

Tänään hesarissa palattiin aiheeseen: Tiede on ajautunut vakavaan kriisiin. Kireä kilpailu rahoituksesta on rapauttanut tutkimuksen laadun. 
Stanfordin yliopiston lääketieteen ja tilastotieteen professori John ­Ioannidis on arvioinut, että valtaosa tieteellisistä tutkimustuloksista on vääriä. Tähän tylyyn johtopäätökseen hän päätyi havaittuaan, kuinka tilastoanalyysejä käytetään tutkimuksissa järjestelmällisesti väärin.

SUURTA osaa tutkimuksista ei ole koskaan toistettu. Jos sitä yritetään, aiemmat aineistot ja menetelmät on saatettu kuvata niin ylimalkaisesti, ettei tutkimuksen toistaminen lopulta olekaan mahdollista. Joskus käy niin, etteivät edes tekijät pysty toistamaan omia tutkimuksiaan.

On pitkään ajateltu, että tutkimusten vertaisarviointi, jossa tieteellisten julkaisujen valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat julkaistavaksi lähetetyt artikkelit, turvaa tutkimuksen laadun. Käsitys on osoittautunut liian toiveikkaaksi. Vertais­arviointi ei pysty estämään tieteellistä vilppiä tai havaitsemaan selkeitä ongelmia tutkimuksessa.

Vertaisarviointi tehdään usein kiireessä, jolloin tutkimuksessa olevat puutteet tai virheet saattavat jäädä huomaamatta. Arvioon saattavat hiipiä mukaan myös institutionaaliset, kansalliset, etniset, kulttuuriset ja sukupuoleen liittyvät asenteet ja stereotypiat.
Tämä ei ole uusi arvio. Muistan todennäköisyys-ja tilastomatematiikan luennoilta parin vuosikymmenen takaa professorin lausunnon, että esimerkiksi lääketieteellisestä tutkimuksesta suurin osa perustuu tilastolliseen virheeseen.
KUN tutkijoilta itseltään kysytään tieteen laadun heikkenemisen syitä, yksi tekijä nousee yli muiden: raha.
---
Kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta pakottaa tutkijoita julkaisemaan paljon ja nopeasti. Tämä ajaa tutkijoita jääviysasetelmiin ja johtaa helposti tutkimustulosten merkityksen liioitteluun.

--- Nykytilanteessa syntyy paine tehdä ”varmaa” tutkimusta, joka tuottaa runsaasti julkaisuja, jotta tutkija olisi taas kilpailukykyinen uutta rahoitusta hankkiessaan.

--- Rahoitushakemusten valmistelu on kaikkiaan suunnatonta ajanhaaskausta, joka vähentää varsinaiseen tutkimukseen käytettävissä olevia voimavaroja.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005854151.html

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.10.2018 15:03

Hesarin keskusteluun on tullut hyviä kommentteja. Tässä eräs kasvatustieteilijä kertoo suoraan:
Minulla on tutkinto filosofiasta ja kasvatustieteistä. Suuri osa ystävistäni on tutkijoita ja olen itsekin moneen otteeseen harkinnut tätä uraa.

Valitettavasti olen tullut siihen lopputulokseen, että tieteen tekemiseni olisi - halusin tai en - omien näkemyksieni ja arvojeni pukemista tieteen kaapuun. Minä valitsen aiheen, näkökulman ja lähteet. Tämän jälkeen jo valmiiksi vinoutuneeseen lähtökohtaan nojaten teen omat tulkintani ja päätelmäni. Koen, että on suoraselkäisempää kirjoittaa omana itsenäni, eikä jonain mukaobjektiivisena tieteentekijänä.

Niin... ja ajattelen myös, että ihmiskunta ei todellakaan tarvitse lisää tällaista "tietoa", vaan ymmärrystä käyttää kohtuullisella tavalla sitä tietoa, joka meillä jo on. Tiedämme valtavasti, mutta käyttäydymme ikään kuin emme tietäisi yhtään mitään.

Turkimusta on toki monenlaista, tämä kommentti liittyy siis ennen muuta ihmis- ja yhteiskuntatieisiin.
Juuri tämön takia sloganit "kaikki oppivat", "lisää kieliä" ja "ruotsi ei ole poissa mistään" tai "ruotsin pskollisuus on osa suomalaista yleissivistystä" voidaan muka tieteellistää kasvatustieteen opinnäytteillä. Tai poliisien suurin ongelma on negatiivinen asenne pakkoruotsiin. Jne.

Hillevi Henanen
Viestit: 1144
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.10.2018 11:21

Vuosiin eivät ole finska ylen uutiset kiinnostaneet, mutta nyt se yllättää positiivisesti kerran toisensa jälkeen.

https://yle.fi/uutiset/3-10448686
Tutkimuksia rahoitetaan enenevästi yksityisellä rahalla. Ellei heittäydy niin vainoharhaiseksI, että epäilee itse tutkimusten tuloksia niin ohjaako rahoitus tutkimusten fokusta? Voiko enää sanoa, että tiede on luotettavaa? Tiede korjaa itse itsensä = rahoitus korjaa tiedettä? Hs, Mielipide Atte Korhola, ympäristömuutoksen prof.

rationalisti
Viestit: 174
Liittynyt: 11.02.2013 10:46

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja rationalisti » 10.10.2018 21:22

Tämä ei tule yllätyksenä. Nk. sukupuolentutkimuksen ympärille kerääntyneen tieteeksi naamioidun ideologian luonne paljastui melkoisen hyvin norjalaisessa dokumentissa nimeltä Aivopesu (Hjernevask). Näiltä pseudotieteilijöiltä kyseltiin asioita, jotka sitten esiteltiin oikeille tiedemiehille esim. neurologeille, biologeille jne. ja heidän tutkimukseen perustuva tieto oli täysin päinvastaista kuin mitä puhtaasti teoreettiselta pohjalta toimivilla sukupuolen 'tutkijoilla'. Nämä hölynpölyksi paljastuneet jutut ovat kuitenkin vieläkin kovassa suosiossa oikein ajattelevien leireissä ja niitä näkyy toistettavan aika ajoin suomalaisten 'tutkijoiden' antaessa tietoa median juttuihin. Tämän todennäköisesti koko läntisen sivilisaation rapauttavan syövän keskiössä on intersektionaalinen feminismi, mistä ainakin osin monet nykypäivän haitalliset ilmiöt ovat lähtöisin. Uhriutumis- ja loukkaantumiskulttuuri, rotu- ja transhysteria, #metoo, poliittisen korrektiuden ylilyönnit jne.

Lisäksi vastaavanlainen huijaus onnistuisi todennäköisesti paljon kunniotetuimmillakin tieteen aloilla. Vertaisarviointi ei ota kantaa siihen, onko tutkimus oikeassa vai väärässä. Vertaisarvioinnissa käydään läpi tutkimuksen metodologiaa ja onko siinä mitään silmäänpistäviä virheitä (näin ainakin kultaisella 00-luvulla). Aina edes tutkimuksessa käytetty data ei ole vertaisarvioijien käytettävissä ja silloin kun se on, sitä ei yleensä pysty vahvistamaan riippumattomasta lähteestä tekemättä itse yhtä laajaa tiedon keräämistä. Jos tulos on tarpeeksi merkittävä, sen suuntaista tutkimusta alkaa tehdä muutkin ja viimeistään siinä vaiheessa paljastuu, oliko alkuperäisessä tutkimuksessa totuuden jyvänen mukana. Ongelmahan tietysti on silloin, kun pitäisi arvioida sukupuolentutkimuksen kaltaisen 'tieteen' metodologiaa, sillä sellaista ei ole olemassakaan. Tuolla on ihan hyväksyttävä tutkimusmetodi suurinpiirtein "mitä funtsin asiasta X näin nais-/tähtiolentonäkökulmasta katsottuna".

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 11.10.2018 05:54

Jännä juttu, rationalisti, mutta edes googlaamisen jälkeen en voi väittää tietäväni, mitä on intersektionaalinen feminismi - ja minä olen sentään aina pitänyt itseäni feministinä. USA:ssa on selvästi tapahtunut jotain, mikä on kääntänyt vanhat arvot päälaelleen ja liberaalius, feminismi tai ihmisoikeustyö ovat nyt pahamaineisia nimikkeitä. Aikoja ja tapoja!

Mutta erityisesti humanistisen tai yhteiskunnallisesti vaikuttaviin teemoihin liittyvän luonnontieteellisen tutkimuksen kohdalla tunnistan tuon yllä lainaamani mielipidekirjoittajan kaavan: "valitsen aiheen, näkökulman ja lähteet, tämän jälkeen jo valmiiksi vinoutuneeseen lähtökohtaan nojaten teen omat tulkintani ja päätelmäni". Toisaalta useimpien kohdalla koko valintapolkua ei edes käy läpi itse, vaan se käydään yhdessä ohjaavan professorin kanssa ja senhetkisiä poliittisia tavoitteita, rahoittajia ja vertaispainetta kuunnellen.

Mitä enemmän meillä tehdään opinnäytteitä, sitä enemmän näkyy tulevan mukatiedettä. Olisi kenties terveellisempää keskittyä opinnäytteissä koko mukatieteellisen prosessin kritisointiin.

rationalisti
Viestit: 174
Liittynyt: 11.02.2013 10:46

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja rationalisti » 11.10.2018 10:40

NRR kirjoitti:
11.10.2018 05:54
Jännä juttu, rationalisti, mutta edes googlaamisen jälkeen en voi väittää tietäväni, mitä on intersektionaalinen feminismi - ja minä olen sentään aina pitänyt itseäni feministinä. USA:ssa on selvästi tapahtunut jotain, mikä on kääntänyt vanhat arvot päälaelleen ja liberaalius, feminismi tai ihmisoikeustyö ovat nyt pahamaineisia nimikkeitä. Aikoja ja tapoja!
En tietenkään voi tietää, mutta epäilen sinun olevan feministi samaan tapaan kuin yhä enemmistö suomalaisista on luterilaisia. "Harras" feministi olisi tietoinen nykyfeminismin tärkeimmistä asioista, kun taas tapafeministi on kuullut sen tarkoittavan tasa-arvoa ja pitää sitä hyvänä ideana. Karkeasti ottaen tähän astisen feminismin voi jakaa kolmeen aaltoon:

Ensimmäisen aallon feminismi (~1900): Naisille äänioikeus ja mahdollisuus osallistua politiikkaan.

Toisen aallon feminismi (~1960): Korostetaan naisten toimijuutta; mm. yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työelämään.

Kolmannen aallon (intersektionaalinen) feminismi (~1990 -> nykyhetki): Opeteltua mielisairautta.

Nykyinen feminismi on aivan liian suuri aihe käydä tässä läpi, mutta koetan tiivistää parhaat palat. Toisen aallon feminismi korosti naisia itsenäisinä ja vapaina toimijoina. Kolmannen aallon mukaan tämä on väärin sillä jokainen nainen on aina ja kaikkialla patriarkaatin sortama ja naiset, jotka eivät tiedosta tätä, ovat feminismin ja siten myös naisten vihollisia ja kärsivät sisäistetystä naisvihasta (internalized misogyny). Muun muassa matematiikka ja yleisemmin koko tiede pitää purkaa alas ja aloittaa alusta, sillä ne ovat valkoisen miehen valheellisia konstruktioita. Todellinen feministi ei saa koskaan antautua väittelyyn ei-feministin kanssa, koska väittely pohjautuu logiikkaan, joka myös on yksi patriarkaatin ilkeistä salajuonista. Kolmannen aallon syntymistä on hienosti käsitellyt toisen aallon feministiaktivisti, tutkija ja kirjailija Christina Hoff Sommers, joka oli epäuskoisena paikalla, kun tätä hulluutta kyhättiin kokoon akateemisissa piireissä 90-luvulla.

Tämä hulluus on näkyvimmillään USA:ssa, mutta se on rantautunut meille tänne Suomeen, jos tietää mitä ja mistä etsiä. Se on feministisessä puolueessa, Nyt-liitteen sivuilla, naistutkimuksen laitoksella, yhdenvertaisvaltuutetun vuosikertomuksessa, facebookin rennossa feministiryhmässä (suosittelen tutustumista ja sitten hieman reflektiota - mitä on sitten se ei-rento feminismi?) ja peruskoululaisille jaettavassa Miksi kaikkien pitää olla feministejä kirjassa. Yksi feministien repivimmistä sisäisistä riidoista tällä hetkellä keskittyy miesvihaajafeministien, pieni mutta aina tärkeässä asemassa ollut feministien alaryhmä, ja intersektionaalien ympärille. Toinen riidan osapuolista on sitä mieltä, että sukupuoli on pelkkä ilmoitusasia ja voi muuttua määräämättömiä kertoja päivittäin ja toisen osapuolen mielestä ainoastaan naiseksi syntyneet voivat olla naisia. Epäilemättä intersektionaalinen feminismi on tärkeä syy miksi muutama vuosi takaperin vain 7% briteistä koki itsensä feministiksi.

Olen hieman kysellyt lähipiirissä tästä tutkimusuutisesta ja lähes yksimielisesti reaktio on ollut huvittuneisuus. Omalla kohdallani reaktio oli yllätyksetön surullisuus. Olin jo valmiiksi tietoinen sukupuolen tutkimuksen ja sen kanssa läheisesti sidonnaisten alojen tutkimuksen tilasta. Hälyttävä aspekti tuntuu menevän ihmisiltä ohi; tahallaan mahdollisimman absurdit tutkimukset ovat täysin erottamattomia niistä tutkimuksista, mitä tuhannet ihmiset vääntävät ihan tosissaan ja mitä he puolestaan saarnaavat sadoille tuhansille (miljoonille?) huomisen vaikuttajille ja päättäjille. Tahtotila olisi monissa yliopistoissa laittaa asiaan liittyvä opintokokonaisuus pakolliseksi kaikille opiskelijoille, mihin ei tietääkseni ole vielä taivuttu.

Olet pakkoruotsin parissa usein pitänyt poikasi puolta. Vallitsevan feministiparadigman mukaan (oletettavasti) valkoihoinen, heteroseksuaalinen poikasi on etuoikeutettujen kuningas ja muiden riistäjä, yksiselitteisesti paha ihminen. Koska sinä puolustat häntä, se tekee myös sinusta pahan ihmisen. Ainoita tilannetta parantavia seikkoja ovat muun rotuisuus tai seksuaalivähemmistöasema, mutta esimerkiksi tavallinen valkoihoinen homo kuuluu vielä hyvin vahvasti riistäjä-luokkaan. Voi ehkä kuulostaa vitsiltä, mutta se on ainoastaan sitä terveiden ihmisten parissa. En ole tutkinut enkä pohtinut asiaa tarpeeksi, mutta kallistun varovaisesti ensimmäisen ja toisen aallon tavoitteiden kannalle. Jos kuitenkin ensimmäinen ja toinen aalto väistämättä johtavat kolmanteen, olisin valmis riistämään naisten äänioikeuden ja määräämään kaikille naispuolisille henkilöille aikuisia myöten miespuolisen huoltajan vaikka heti ja jatkossa naisten aseman parantamisesta puhuttaisiin miesporukalla suljettujen ovien takana.

Tämän ajan hengellä ja pakkoruotsilla on myös mielenkiintoinen yhteys. Jos pojat olisivat selkeästi tyttöjä lahjakkaampia kielissä ja valtaosa pakkoruotsin kanssa pahoissa vaikeuksissa olevista olisi tyttöjä, voitko kuvitella Rkp:n saavan kaikki tavoitteensa näin helposti läpi? Minä ainakaan en voi.

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 11.10.2018 11:16

rationalisti kirjoitti:
11.10.2018 10:40
--- En ole tutkinut enkä pohtinut asiaa tarpeeksi, mutta kallistun varovaisesti ensimmäisen ja toisen aallon tavoitteiden kannalle. Jos kuitenkin ensimmäinen ja toinen aalto väistämättä johtavat kolmanteen, olisin valmis riistämään naisten äänioikeuden ja määräämään kaikille naispuolisille henkilöille aikuisia myöten miespuolisen huoltajan vaikka heti ja jatkossa naisten aseman parantamisesta puhuttaisiin miesporukalla suljettujen ovien takana.
Okei, huumori sallitaan ja jaottelussasi näytän olevan tuon toisen aallon feministi. Kolmannen aallon aikaan olin jo siirtynyt muihin hommiin ;)
rationalisti kirjoitti:
11.10.2018 10:40
Tämän ajan hengellä ja pakkoruotsilla on myös mielenkiintoinen yhteys. Jos pojat olisivat selkeästi tyttöjä lahjakkaampia kielissä ja valtaosa pakkoruotsin kanssa pahoissa vaikeuksissa olevista olisi tyttöjä, voitko kuvitella Rkp:n saavan kaikki tavoitteensa näin helposti läpi? Minä ainakaan en voi.
Olen täsmälleen samaa mieltä! Tässä kohtaa olenkin monta kertaa ihmetellyt, miten olen päätynyt feminismistä puolustamaan miesten oikeuksia.

Nähdäkseni "ensimmäisen ja toisen aallon" feministinen liike syntyi, kun huomattiin, että jokaisessa puolueessa oli "tärkeämpiä" asioita kuin naisten asema. Feminismi ei koskaan sanana voittanut ihmisiä puolelleen, mutta koska hyvin toimeentuleviin perheisiin syntyi tyttöjä, perheet halusivat lapsilleen samat mahdollisuudet ja huomaamattaan kasvattivat itsestään ja lapsistaan tasa-arvon kannattajia. Nyt syrjäytyvät erityisesti vähemmän vahvoilla olevien perheiden pojat, mutta poikien syrjiminen on jo sillä asteella, että muissakin perheissä olisi valmiutta asettua poikiensa tueksi turhia kieliopintoja vastaan. Siihen täytyisi vain päästä ilman, että leimautuu "sivistysvastaiseksi" ja ties miksi.

Kokoomuksen ja demareiden liturginen pakkoruotsimyönteisyys on käsittämätöntä - ja vastoin heidän äänestäjiensä näkemystä. Jollei media olisi niin hiljaa asiasta, tämä vaikuttaisi myös äänestyskäyttäytymiseen.

Iso osa propakkovannottelusta käydään meillä ruotsiksi. Suomenkielistä mediaa lukevat eivät tiedä mitään jatkuvista vannotteluista ja lupauksista, joita poliitikot ruotsinkielisille toistelevat. Yllätys oli se, että pari päivää sitten Rinne antoi HBL:lle haastattelun, jossa hän vakuutti, ettei maahanmuuttavien pakolaisten auttamiselle ole kattoa (https://www.hbl.fi/artikel/rinne-det-fi ... lyktingar/). Minä, joka olen aina pitänyt itseäni myös maahanmuuttajamyönteisenä, henkäisin ja odotin, että asiaa käydään läpi myös suomenkielisessä mediassa. No ei mitään. - Käsittämättömällä tavalla meille on siirretty amerikkalainen outo vastakkainasettelu mukademokraattien ja mukakonservatiivien välillä (oikeasti en tiedä, mitä nuo ryhmät siellä todellisuudessa ovat), mutta osin se peittyy siten, että ruotsinkielisellä puolella puhutaan yhtä ja suomenkielisellä puolella vaietaan.

Pakkoruotsikysymys kytkeytyy mielestäni koulutuksen uudustamiseen ja vieraiden kielten painoarvon järjettömään nostamiseen. Tästä hyötyvät nimenomaan eliitin lapset, kyse on yksityiskoulujen tuomisesta yhteisen peruskoulun sisään tekemällä opinnoista liian kielipainotteisia kaikille. Kielten tuntimääriä nostetaan kaiken aikaa ja opettajia palkataan lisää. Kieliä varhaistetaan. Kolmas pakollinen vieras kieli alakoulusta yliopistoon on vain ajan kysymys. Tästä ei ole mediassa muuta kuin innostuneiden "nais"toimittajien ja "nais"opettajien näkemyksiä.

Esko Valtaoja avasi omalta osaltaan upealla kolumnillaan tietä myös miesvaltaisten alojen asiantuntijoiden ottaa kantaa näihin asioihin. Voisiko toivoa lisää?

Tässä Valtaojalta Turun Sanomien kolumnissa 27.12.2017 kaikki oleellinen kritiikki vasta ilmestynyttä kansallisen kielistrategian uutta versiota kohtaan (selvitys Suomen kielivarannosta 2017):
Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta.

--- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon.

Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä?

Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

Turun yliopiston vararehtori --- Pyykkö --- Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta.

Keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [virkaruotsin lisäksi]. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata
. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.


--- kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Googlehan jo lupailee tällaisia kauppoihin. Kukaan ei voi oppia kaikkia kieliä, mutta parinkymmenen vuoden sisään meillä kaikilla on kyky kommunikoida kaikilla kielillä.
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... ito?sivu=1

rationalisti
Viestit: 174
Liittynyt: 11.02.2013 10:46

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja rationalisti » 11.10.2018 14:20

NRR kirjoitti:
11.10.2018 11:16
Okei, huumori sallitaan ja jaottelussasi näytän olevan tuon toisen aallon feministi. Kolmannen aallon aikaan olin jo siirtynyt muihin hommiin
Valitettavasti vitsailen vain osaksi. Kolmannen aallon feminismillä on pieni, mutta aktiivinen kannattajajoukko. Pieni osa aktiiveja riittää vetämään perässään hiljaista enemmistöä varsinkin kun se vähemmistö on hyvin edustettuna eliitin parissa. Esimerkiksi meillä ei pakkoruotsi ainoastaan porskuta eteen päin vaan jopa vahvistuu reilun enemmistön vastustuksesta huolimatta. Vaikka kolmannen aallon feminismille on alkanut nousta vastavoimia, pelkään aidosti miltä maailma näyttää 20 vuoden kuluttua.
NRR kirjoitti:
11.10.2018 11:16
Pakkoruotsikysymys kytkeytyy mielestäni koulutuksen uudustamiseen ja vieraiden kielten painoarvon järjettömään nostamiseen. Tästä hyötyvät nimenomaan eliitin lapset, kyse on yksityiskoulujen tuomisesta yhteisen peruskoulun sisään tekemällä opinnoista liian kielipainotteisia kaikille. Kielten tuntimääriä nostetaan kaiken aikaa ja opettajia palkataan lisää. Kieliä varhaistetaan. Kolmas pakollinen vieras kieli alakoulusta yliopistoon on vain ajan kysymys. Tästä ei ole mediassa muuta kuin innostuneiden "nais"toimittajien ja "nais"opettajien näkemyksiä.
Silloin aikanaan ruotsin poistuminen pakollisena yo-kirjoituksista tuntui voitolta. Vasta näin jälkiviisaana pystyy näkemään, ettei se sitä ollut. Kirjoituspakko oli enemmän kuin surut olivat valmiita häviämään. Koska aikaa ei voi kääntää takaisin päin, he haluavat nyt käytännössä päätyä samaan tilanteeseen, mikä onnistuu helpoiten ruotsivapaita kirjoituksia vaikeuttamalla. Mikään hinta ei ole liian suuri heidän tavoitteidensa saavuttamiseen ja miksi olisikaan, kun hinnan maksaa kuitenkin enemmistö.

Surut ovat erittäin hyviä ujuttamaan tavoitteitaan epäsuorasti. Siksi meillä korostetaan niin paljon kielten asemaa, koska se hinaa ylös mukanaan ainoan pakollisen kielen statusta myös. Hyvä esimerkki tästä epäsuorasta vaikutuksesta oli Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeuksien yhdistäminen Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. 450 ruotsinkielistä pyhtääläistä teki koko 900 000 ihmisen piiristä kaksikielisen. Pyhtäältä on matkaa Helsinkiin 100 km ja Kuopioon 300 km, mutta silti Pyhtään yhdistäminen Helsingin piiriin ei käynyt suruille. Nyt kun koulutus kohtaa koko ajan uusia leikkauksia, on yksi osa-alue, mihin ollaan valmiita satsaamaan aina vaan lisää ja se kohde ei tällä palstalla yllätä ketään.

https://www.savonsanomat.fi/savo/Ruotsi ... kia/498543

lpo
Viestit: 83
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 11.10.2018 15:45

rationalisti kirjoitti:
11.10.2018 14:20
Silloin aikanaan ruotsin poistuminen pakollisena yo-kirjoituksista tuntui voitolta. Vasta näin jälkiviisaana pystyy näkemään, ettei se sitä ollut. Kirjoituspakko oli enemmän kuin surut olivat valmiita häviämään. Koska aikaa ei voi kääntää takaisin päin, he haluavat nyt käytännössä päätyä samaan tilanteeseen, mikä onnistuu helpoiten ruotsivapaita kirjoituksia vaikeuttamalla. Mikään hinta ei ole liian suuri heidän tavoitteidensa saavuttamiseen ja miksi olisikaan, kun hinnan maksaa kuitenkin enemmistö.
Ruotsin kirjoituspakon poisto oli äärimmäisen tärkeä voitto ja ilman sitä Suomen tilanne tuskin olisi parempi.

Pelataanpas ajatusleikkiä, missä tätä ei olisi tapahtunut ja kaikki ylioppilaat olisivat joutuneet kirjoittamaan ruotsin tähänkin asti: Äärimmilleen kärjistettynä tämä tarkoittaisi, että kaikki ne, jotka nyt ovat jättäneet ruotsin kirjoittamatta vuoden 2005 jälkeen, olisivat jääneet valmistumatta ylioppilaiksi. Tämä olisi sekä vaikeuttanut yritysten rekrytointia, että aiheuttanut valtiolle entistä enemmän vaikeuksia selviytyä viime lamasta. Pakkoruotsin vaatimus aiheuttaa edelleen suoria taloudellisia tappioita valtiolle virkamiesruotsin kautta, mutta korruptiorahassa rypevät poliitikot eivät tätä suostu edelleenkään tunnustamaan.

Tässä vyyhdissä olisi kyllä aihetta jonkin taloustieteilijän tutkimukselle. Rahoituksen saanti tosin voi olla melko kiven alla juurikin siksi, että voi olla vaikeaa löytää säätiötä, mikä tällaista suostuisi rahoittamaan. Valtio siihen ei ainakaan ryhdy.

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.10.2018 06:12

Mille tahansa puolueettomalle tutkimukselle olisi tilausta: Miksi faktat ohitetaan ja diipadaapaa suolletaan muka siwistyksenä?

Malli, jota nyt ehdotetaan ylioppilaskirjoituksiin on minusta hyvä esimerkki oikeistolaisesta koulutuspolitiikasta, jota vasemmistokin hellii:
- neljä ainetta vähintään, jos kirjoitat pakkoruotsin, muuten
- viisi ainetta vähintään.


Tämä malli vaikeuttaa ammattiväylää kirjoituksiin tulevien, poikien, dysleksikkojen ja maahanmuuttotaustaisten yo-kirjoituksia. (Toki ammattiväylää tulevia on jo karsittu pakkoruotsilla jo tähänkin asti monessa paikassa tarjoamalla heille vain ruotsinopintoja.)

Tätä viiden kokeen mallia ehdotti RKP jo 2005 pelastaakseen ruotsin pakollisuuden. Silloin ei onnistunut, mutta nyt kokoomuslainen opetusministeri on toteuttamassa RKP:n toiveita tavalla, jossa RKP ei joudu edes julkisesti vaatimaan mitään.

RKP:n viiden kirjoitettavan aineen vaatimusta vuonna 2004 kommentoi silloin opetusministeri Haatainen näin:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. Nythän on niin, että jos näistä pakollisista aineista yhdenkin reputtaa, niin lakkia ei silloin saa, reputtaa koko tutkinnon, jos sen sijaan vapaaehtoisista aineista reputtaa jonkun, saa lakin ja voi myöhemmin sitten petrata tuloksia."

"Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. Sen sijaan päivälukioon peruskoulusta suoraan tulevien osalta viiden kuuden aineen kirjoittaminen on sääntö, hyvin yleistä. Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta."

"Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan."
Kaikki kohdat ovat edelleen ajankohtaisia, mutta ei ole enää ketään rohkeaa niitä lausumassa. Ei myöskään/varsinkaan vasemmistossa. Tässä vanhan vasemmistolaisuuden pakkoruotsiperusteet parin vuoden takaisesta keskustelusta teemalla "Eliitti vastustaa pakkoruotsia, joka sitoo meidät hyvinvointivaltioiden Pohjolaan":
Ruotsin kieli on muka oleellinen osa suomalaisuuden historiaa
1) Suomalaisuus luotiin 1800-luvulla ruotsin kielellä ja ruotsin osaaminen sitoo meidät omaan historiaamme.

Ilman ruotsinopintoja emme muka ole kulttuurisesti rikas, yhtenäinen kansa
2) Meillä on kuitenkin aika suuri ruotsinkielinen vähemmistö. Näen rikkautena ja monipuolisuutena sen, että meillä on kaksi eri kielialuetta, mutta pakkoruotsin/pakkosuomen kautta voimme kuitenkin ymmärtää toisiamme ja olla yhtenäinen kansa.

Ruotsin kieli muka kantaa pohjoismaisen hyvinvointiajattelun filosofiaa
3) Kieli ei ole vain sanoja ja kielioppia, vaan se on myös se filosofia, joka sen kielen takana on. Kun ilmeisesti kuitenkin haluamme mieltää itsemme osaksi pohjoismaita, pääsemme käsiksi pohjoismaiden olemukseen parhaiten ruotsin opiskelun kautta.

Muka "taannutaan molottamaan" vain englantia ilman pakkoruotsia
4) Ruotsi on edelleen meille tärkeä kumppani, enkä haluaisi suomalaisten täysin taantuvan sille junttiasteelle, että molotamme pelkkää englantia ruotsissakin.

Valinnaisuus ei muka todistetusti saa lukemaan kieliä
5) Ei ole juuri näyttöä siitä, että poistamalla ruotsin kielen pakollisuus koulusta, opiskelijat saataisiin lukemaan muita kieliä. [NRR: Seuraavassa virheargumentti, ruotsin opintoja ei vähennetty, ei tehty tilaa muille kielille.] Kun ruotsin kieli poistettiin ylioppilaskirjoituksista pakollisena, ei muiden kielten kirjoittaminen lisääntynyt. Tosin en kannata tuota pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa, koska se voi olla kohtuutonta niille, joilla on vaikeuksia sen kanssa.

Perustuslaki - muuten muka viroista tulee paremman väen yksinoikeus
6) Tärkein perusteluni ruotsinopiskelulle on Suomen perustuslaki, joka määrää, että ihmisellä on oikeus äidinkielisiin valtionpalveluihin suomen- tai ruotsinkielellä. Jos osa koulukkaista ei opi yhtään ruotsia, he ovat automaattisesti ulkona julkisiin palveluihin liittyvistä tehtävistä.
Joko muutetaan perustuslaki - ja herätetään melkoisesti huomiota taka-askeleella - tai opiskellaan kaikki ruotsia, tai tehdään viroista paremman väen yksinoikeus.

Angloamerikkalaista kulttuurihegemoniaa vastaan
7) Veikkaan, että tässä pakkoruotsikeskustelussa on kyse paljolti angloamerikkalaisen kulttuurin hegemoniasta suomessakin, jonka myötä täällä kuvitellaan, että ei tarvitse opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia. Kuitenkin yleissivistykseen tähtäävän koululaitoksen tuotteista tulisi varsin kapeakatseisia, jos he eivät näkisi muuta kuin englanninkielisen maailman.
---
Lukiota kehitetään nyt tyttöjen ja koulutettujen kotien ehdoilla ja eduksi. Kuka vie?

NRR
Viestit: 7520
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Onkohan tämä totta vai huumoria: Tutkijat saivat feikkinsä läpi tiedemaailmassa

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.10.2018 08:55

Lainaan nyt itseäni viime kesältä...

Olen ihmeissäni kuunnellut pakkoa myötäilevien leidien juttuja:

Esimerkki 1. Autopilotti

Tapasin umpisuomenkielisellä seudulla akateemisen leidin, joka valitteluuni pakkoruotsin hankaluudesta alkoi puhua, että hänestä ruotsi pitäisi aloittaa jo neljänneltä luokalta, kun se tuntuu olevan niin hankalaa kaikille...

Kun kysyin häneltä, mihin hän olisi ruotsia tarvinnut, hän myönsi, ettei mihinkään. Kun kysyin, voiko meillä olla neloselta yliopistoon pakollinen kieli, jota suurin osa ei tarvitse mihinkään, hän mietti ääneen, että onhan se niinkin, se ruotsi taitaa olla vain jäänne Ruotsin vallan ajalta...

Me ihmiset olemme niin liikuttavia. Me tiedämme, mitä muka kuuluu vastata - tässä leidin autopilotti lähetti heti pakkoruotsiteeman kuultuaan varhaistusliturgiaa. Kun vastapuoli ei vastannutkaan liturgialla, autopilotti antoi luvan sanoa sen, mitä hiljaisesti ajattelee. Seuraavalla kerralla teemaan törmätessään hän luultavasti käy samat vaiheet läpi - vai olisiko lyhyt keskustelumme saanut hänet luottamaan siihen, ettei liturgiaa tässä teemassa enää tarvita.

Suuri osa ihmisistä seilannee autopilotilla läpi elämän.

Esimerkki 2. Paremmaksi ihmiseksi ruotsintaidolla?

"Itse olen sitä mieltä, että Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa vaikka pienin askelin jo eskarissa. Itse olen aivan onnettoman pas...surkea kielissä vaikka aina olisin halunnut osata kunnolla kieliä. Englanti menee miten menee ja Ruotsia en osaa sitäkään vertaa. Jos lapset oppisivat kieliä jo ihan pienestä asti niin se ei sit tulisi uutena siinä iässä kun kaikki muukin pännii."

Niin tätähän folktinget-verkosto myy pakon varhaistamisen perusteena. Kuitenkin tältäkin kirjoittajalta tekisi mieli kysyä
- johtuuko se, että hän on pas...surkea kielissä todella vain siitä, ettei hän ole saanut aloittaa riittävän ajoissa vai olisiko muita omaan oppimisprofiiliin liittyviä syitä
- jos hänellä on mahtava motivaatio (olisin aina halunnut osata kunnolla), mikä estää lukemasta kieliä nyt - eivät ne aiemminkaan opitut kielet olisi säilyneet aktiivisina ilman jatkuvava ylläpitotyötä
- miten hänen kielitaitoaan parantaa se, että kaikkien muiden lapsilla on pakkoruotsia jo eskarissa riippumatta näiden todellisista kielitarpeista tai taitoprofiileista

Ikään kuin kirjoittaja ei ollenkaan tarvitsisi kieliä vaan niillä on hänelle jokin muu merkitys, ilmeisesti hän kokisi olevansa muitten silmissä jotenkin parempi ihminen, jos hän voisi kertoa osaavansa sujuvaa ruotsia vaikkei sitä ikinä tarvitse.

Miksi niin moni näyttää kaipaavan kielitaidon tuomaa ihailua (keneltä?), muttei harmittele jonkin muun, paljon tarpeellisemman taidon jääneen hankkimatta?

Mahdollinen selitys (annetaan humanisteille mahdollisuus itse diagnosoida ongelmansa ;))

Näen taustalla vanhan sivistyskäsityksemme, ns. oppinut väki on meillä aina painottanut kieliä ja erityisesti ruotsia - kyse on vanhan oppikoulun painotuksista.
Aikanaan "sivistyksellä" tarkoitettiin nimenomaan klassista sivistystä, johon kuului antiikin roomalaisten ja etenkin kreikkalaisten klassikkoteosten tunteminen. Klassinen sivistys vaati aikamoista paneutumista, sillä siihen kuului myös latinan ja klassisen kreikan opiskelua: kaksi kuollutta kieltä, joista ei ole mitään käytännön hyötyä. Opiskelijalla piti siis olla mahdollisuus lukea suhteellisen hyödyttömiä aineita vuosikaudet, mikä vaati opiskelijalta tai hänen vanhemmiltaan merkittävää rahallista panostusta.

Vain suhteellisen rikkailla oli siis varaa klassiseen sivistykseen. Näin ollen sivistyksen osoittaminen oli samalla merkki siitä, että kuuluu rikkaaseen yläluokkaan, jonka ei tarvitse välittää koulutuksensa hyödyllisyydestä. Yleissivistys oli siis huomiota herättävää ajan haaskaamista, kerskakulutusta.---

1800-luvulla --- Yleissivistyksen sisältö muuttui, mutta edelleen se palveli yläluokan kulttuurihegemoniaa: porvaristo, joilla oli varaa kouluttaa lapsiaan, nautti korkeasta statuksesta. Alaluokan matala sivistys riitti todisteeksi heidän alaluokkaisuudestaan. Siksi 1900-luvulla oli suuria pyrkimyksiä lisätä koulutustasoa myös työväestön keskuudessa. Tämän monet näkivät mahdollisuutena sosiaaliseen nousuun. Työväenopistoja ja -lehtiä perustettiin ja yhä useampi työläisperheen lapsi kävi koulua yhä pidempään. ---

Tämän jälkeen mikään ei olekaan suuresti muuttunut. Porvariston kulttuurinen hegemonia pitää yhä pintansa: edelleen "yleissivistys" on yksi tärkeä mittari, jolla ihmisen sosiaalista asemaa mitataan. Tämän valossa lähiaikoina käyty keskustelu lukion uudistamisesta vaikuttaa hieman pahaenteisemmältä. Poliitikot ja muut eliitin jäsenet yhteen ääneen vastustivat valinnaisuuden lisäämistä, sillä se "vähentäisi lukion yleissivistävyyttä". ---

--- väitän yleissivistyksestä paasaavien pelaavan signalointipeliä. Lyhyesti sanottuna signalointipelissä yritän välittää itsestäni jonkinlaista tietoa, mutta voin tehdä sen vain tietynlaisten viestien kautta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa puhuja haluaa viestittää "olen fiksu" ja "kuulun yläluokkaan". Kumpaakaan näistä asioista ei voi sanoa suoraan ääneen, sillä se olisi törkeää itsekehua, joten puhujan tiedostamattoman mielen pitää keksiä sovelias viesti, joka välittää saman sisällön. Yleissivistyksen puolustaminen on aika hyvä viesti tähän tarkoitukseen. Korostan vielä, että koko prosessi on tiedostamaton; yleissivistyksen puolustajat ovat tietoisessa mielessään varmasti aivan vilpittömiä kokiessaan asian itsessään tärkeäksi.
Teksti blogista "Peruskoulupesula"

Vielä parempi, jos "signalointipelin" sivutuotteena syrjäytetään muutenkin kovassa kilpailussa vähemmän koulutettujen perheiden lapsia, maahanmuuttajia jne.

Koulutus näyttää kaikkialla palvelevan erityisesti koulutettujen vanhempien lasten menestystä. Monessa Euroopan maassa on vielä rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa jo kymmenvuotiaiden koulutuksellinen tulevaisuus lukitaan karsivilla valinnoilla, omat koulunsa tuleville akateemisille ja tuleville duunareille. Tilanteemme ei ole poikkeuksellisen huono, mutta meillä on poikkeuksellinen kielitilanne (5% > 95%). EU ei ole kiinnostunut koulutuksellisista ihmisoikeuksista vaan työvoiman liikkuvuudesta ja huippujen keräämisestä Euroopan huippuyliopistoihin. Tässä on pitkä tie edessä.

Vastaa Viestiin