Varjoissa pakkoruotsin varhaistusta ja tiukennusta alettiin valmistella jo 2009! Minulle prosessi näyttäytyi vasta vuotta myöhemmin. Kertaan tässä näkemäni varhaistuksen vaiheet:
1. Keväällä 2010, toukokuussa muistaakseni, Folktinget kutsui Ahtisaaren johtamaan ryhmää, johon kutsuttaisiin jäseniä kustakin Folktingetissä istuvasta puolueesta sekö muita keskeisiä vaikuttajia. Folktingetin sivuilla iloittiin vaikutusvaltaisesta tukijasta, jollaista tarvittiin juuri siinä tilanteessa. Ahtisaaren vetämän ryhmän tehtävänä olisi luoda strategia kahdelle kansalliskielelle tulevaa hallitusohjelmaa varten. Strategian oli määrä valmistua sopivasti ennen eduskuntavaaleja (elettiin vuotta ennen vaaleja!).
Hyvin valittu ryhmä kontakteineen...Martti Ahtisaari, president
Pekka Haavisto, riksdagsledamot, De gröna
Anna-Maja Henriksson, riksdagsledamot, styrelseordförande, Svenska Finlands folkting
Antti Isotalus, stadsdirektör, Karleby
Gunnar Jansson, lagtingsledamot, Ålands lagting
Miapetra Kumpula, riksdagsledamot, Socialdemokraterna
Seppo Kääriäinen, riksdagsledamot, förste vice talman, Centern
Timo Lankinen, generaldirektör, Utbildningsstyrelsen
Annika Lapintie, riksdagsledamot, Vänsterförbundet
Aki Lindén, verkställande direktör, Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt
Jukka Lindstedt, rådgivare, Presidentens kansli
Marjo Matikainen-Kallström, riksdagsledamot, Samlingspartiet
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, verkställande direktör, Finlands Kommunförbund
Pirkko Nuolijärvi, direktör, Forskningscentralen för de inhemska språken
Sari Palm, riksdagsledamot, Kristdemokraterna
Rauno Saari, överdirektör, ordförande, Delegationen för språkärenden
Raimo Sailas, statssekreterare, Finansministeriet
Kimmo Sasi, riksdagsledamot, ordförande, Riksdagens grundlagsutskott
Krister Ståhlberg, professor, tidigare direktör, Svenska kulturfonden
Paulina Tallroth, regeringsråd, Justitieministeriet
Ulla-Maj Wideroos, riksdagsledamot, Svenska folkpartiet
Sekreterare:
Markus Österlund, programchef, Svenska Finlands folkting
Folktingetin (suomenruotsalaiset kansankäräjät) asettama "Ahtisaariryhmä" piti vakavana ongelmana sitä, että ruotsin taidot ovat heikentyneet ja ehdotti siksi useita konkreettisia toimia. Ryhmän mukaan muun muassa ruotsin opinnot tulisi aloittaa viimeistään 6. vuosiluokalla.
2. Lankisen työryhmä 2010: varhaistetaan
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen työryhmä esitti 2010 opetusministeri Virkkuselle peruskoulun tuntijaon, jossa pakkoruotsi oli varhaistettu kuudennelle luokalle.
Tähän esitykseen liittyi sellainen hauska episodi, että Lankinen kävi kertomassa ruotsin varhaistamisesta ensin folktingetille (ja samalla pahoitteli, että ilmapiiri ei salli ruotsin varhaistamista viidennelle) ja vasta pari päivää myöhemmin asia kerrottiin suomenkieliselle medialle. Tästä tuli sanomista. Olenkin kirjannut ylös ruotsinkielisessä mediassa olleen puolustelun:
Mutta tämä esitys kuitenkin raukeni, kun se jätettiin yli vaalien.Mitä väliä sillä on, kelle asia kerrotaan ensimmäiseksi, yhtä hyvin ruotsinkielisille.. Jonkun on kuultava asiasta ensin, onko sillä jotain väliä kuuleeko ensin folktinget vai suomenkieliset? Kaksikielisyys kuuluu "finländska"-identiteettiin, sitä tulisi tarjota kaikille lapisille luontevana ja itsestään selvänä osana arkipäivää niin aikaisin kuin mahdollista. (Varför berättas det här för Folktinget.. Någon måste väl få höra det först, spelar det någon roll om det är Folktinget eller de finskspråkiga? --- Tvåspråkigheten ingår i vår finländska identitet och kultur, och skall erbjudas varje barn som en naturlig och självklar del i vardagen och så tidigt i livet som möjligt.)
3. Jyrki Katainen otti RKP:n vaatimuksesta Ahtisaariryhmän esityksen ruotsin vahvistamiseksi hallitusohjelmansa kielipoliittiseksi osioksi, vaikka vaalikonevastausten mukaan eduskuntaan 2011 valituista yli puolet olisi lähtenyt purkamaan pakkoruotsia.
Tästö alkoi pakkoruotsittajien kissanpäivät.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä 2012: ei varhaisteta
Vaalien jälkeen muodostettiin opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laatimaan uutta tuntijakoa. Ryhmä luovutti esityksensä perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi 24.2.2012 opetusministeri Gustafsonille. Pakkoruotsin tämä tuntijako jätti yläkouluun eli alkamaan seitsemänneltä luokalta kuten aiemminkin.
3: RKP: varhaistetaan
Mikaela Nylander ilmoitti jo saman illan ruotsinkielisissä uutisissa, että ruotsin aikaistamisesta luopuminen on pettymys ja Ahtisaari-paperi jäi nyt vaille vaikutusta, joten tätä suomenkielisten lasten ruotsin varhaistamista ja vahvistamista lähdetään vielä hakemaan hallituksen suljettujen ovien takana. Hän muistutti, että nyt asia ratkaistaan hallituksen sisällä, joten siellä keskustellaan, mitä kieltenopetukselta oikein halutaan.
4. Kataisen hallitus päivää ennen juhannusta 2012: varhaistetaan
Pakkoruotsin lopullinen varhaistaminen tapahtui juhannusta edeltävänä päivänä 2012. Juhannuksen jälkeen hiljentyneessä suomalaisessa mediassa oli muutama pieni uutinen uudesta tuntijaosta. Ruotsin varhaistaminen oli piilotettu muun tekstin sekaan.
5. RKP riemuitsee: menestys RKP:n nykyisille ja aiemmille johtajille
Oli yksi media, jossa pakkoruotsin varhaistaminen nousi ykkösaiheeksi. HBL sanoi suoraan: "Uutta tuntijakoa voi kuvata RKP entisen ja nykyisen johdon menestykseksi! Wallinin mukaan heidän suurin tavoitteensa oli vahvistaa ja parantaa kieltenopetusta maassamme. Se tapahtuu nyt jopa B1-kielen aikaistamisena ---" (alkup. "Den nya timfördelningen beskrivs som en framgång av Svenska folkpartiets nuvarande och tidigare ledare." Wallin: "Vår största målsättning var att stärka och förbättra språkundervisningen i vårt land. Det sker nu i och med en tidigareläggning av B1-språket ---")
Ja tällä "lisää kieliä"-linjalla on jatkettu siitä lähtien.