Ylioppilastutkintolaki käsittelyyn syksyllä?
Lähetetty: 12.09.2018 04:54
Ylioppilastutkinnon uudistus oli kesän ajan lausuntokierroksella. Mikähän on tilanne nyt?
Keskeisintä uudistuksessa on kielten osuuden vahvistaminen - kun edellinen uudistus 2005 nimenomaan yritti saada liian kielipainotteista ylioppilaskoetta reilummaksi muunlaista osaamista kohtaan. Tällä kertaa uudistuksen tavoitteena oli "lisää kieliä" tai kuten hesari asian ilmaisi: "Uudistuksen ajatellaan uudella tavalla innostavan lyhyen vieraan kielen opintoihin ja ylioppilastutkintoon. Englannin jyrätessä pienemmät kielet eli ranska, espanja, saksa ja venäjä, ovat jo pitkään kuihtuneet." Ääneen ei sanota, että myös ruotsin asema, sen todellisen kieltensyöjän asema, vahvistuu.
Tässä ehdotus aiemman neljän kokeen minimiin, jossa äidinkieli pakollinen.
Korkeakoulut valitsevat opiskelijansa vastedes yhä enemmän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella ja painottavat eri aineita halunsa mukaan. Lukiolaisen on pohdittava alusta lähtien, mihin tähtää ja mitä kannattaa opiskella. Tämä uudistus ei ole mitenkään vähäpätöinen juttu.
RKP onnistui Kokoomuksen tuella hävittämään sinisten kielikokeilun (josta nyt sitten ollaan täysin vaiti), mutta siniset eivät ilmeisesti pysty hallituksen sisältäkään vaikuttamaan mitenkään lukio- ja ylioppilastutkintolakiin.
Keskeisintä uudistuksessa on kielten osuuden vahvistaminen - kun edellinen uudistus 2005 nimenomaan yritti saada liian kielipainotteista ylioppilaskoetta reilummaksi muunlaista osaamista kohtaan. Tällä kertaa uudistuksen tavoitteena oli "lisää kieliä" tai kuten hesari asian ilmaisi: "Uudistuksen ajatellaan uudella tavalla innostavan lyhyen vieraan kielen opintoihin ja ylioppilastutkintoon. Englannin jyrätessä pienemmät kielet eli ranska, espanja, saksa ja venäjä, ovat jo pitkään kuihtuneet." Ääneen ei sanota, että myös ruotsin asema, sen todellisen kieltensyöjän asema, vahvistuu.
Tässä ehdotus aiemman neljän kokeen minimiin, jossa äidinkieli pakollinen.
Ylioppilastutkintolain on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden lukiolain kanssa 1.8.2019. Muutokset tulisivat voimaan osin 2021, osin 2023 (opetussuunnitelmaan sidoksissa olevat muutokset). Menee herkästi kymmenen vuotta ja yli ennen seuraavia muutoksia.Esityksen mukaan tutkinnon rakennetta muutettaisi siten, että tutkintoon osallistuvan olisi suoritettava
- äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä
- kolme koetta tai koeparia seuraavista:
1) matematiikka,
2) toinen kotimainen kieli,
3) vieras kieli,
4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.
Korkeakoulut valitsevat opiskelijansa vastedes yhä enemmän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella ja painottavat eri aineita halunsa mukaan. Lukiolaisen on pohdittava alusta lähtien, mihin tähtää ja mitä kannattaa opiskella. Tämä uudistus ei ole mitenkään vähäpätöinen juttu.
RKP onnistui Kokoomuksen tuella hävittämään sinisten kielikokeilun (josta nyt sitten ollaan täysin vaiti), mutta siniset eivät ilmeisesti pysty hallituksen sisältäkään vaikuttamaan mitenkään lukio- ja ylioppilastutkintolakiin.