Talouselämässä Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja ja Väistö kirjoituttavat pakkoruotsin historian uusiksi
Lähetetty: 31.08.2018 19:23
Talouselämässä Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja ja Väistö kirjoituttavat pakkoruotsin historian uusiksi, sellainen herttaisen nostalginen satu:
https://www.talouselama.fi/uutiset/kuka ... itter:ed9925.8.2018 13:00
POLITIIKKA
”Ehkä tämä ruotsin kielen pakollisuus on minun isoisäni syytä”, sanoo Konstsamfundetin uusi toimitusjohtaja Stefan Björkman.
Emäntä Greta Björkman katsoi verhon takaa pihalle ja tuhahti. ”Siellä ne miehet taas jaarittelevat - där pratar de igen.”
Elettiin 1950-lukua ja seppä Valter Björkmanin vieraaksi oli tullut kanta-asiakas: naapurissa asuva Vironperän isäntä, opetusministeri Johannes Virolainen. Mistä he ruotsiksi puhuivat? Ehkä siitä, pitäisikö kaikkien koululaisten opiskella ruotsia.
Kohtaus on kuviteltu, muttei kaukana tapahtuneesta.
Konstsamfundetin uuden toimitusjohtajan Stefan Björkmanin isoisällä on saattanut olla jonkinlainen rooli siinä, kuinka ruotsin kielestä tuli pakollinen oppiaine vuoden 1968 peruskoulu-uudistuksessa.
Valter Björkman piti sepän pajaa Porkkalassa, mutta joutui lähtemään sieltä evakkoon, kun alue vuokrattiin vuoden 1944 rauhansopimuksessa venäläisille.
Björkman rakensi uuden talon ja pajan Lohjan Virkkalaan. Naapuriin muutti vuonna 1952 Karjalan evakko, maalaisliiton poliitikko Johannes Virolainen.
”Virolainen oli isoisän kanta-asiakas. Virolainen kävi jututtamassa häntä, kun halusi kuulla, mitä tavallinen kansanmies ajattelee. Hän puhui aina isoisän kanssa ruotsia. He puhuivat siitä millaista Suomea pitäisi tehdä”, Björkman sanoo.
Sen verran usein Virolainen kävi kylässä, että Stefan Björkmanin isoäiti ei ollut keskusteluista kovin innostunut, koska ammattimiehen aika kului tyhjän puhumiseen.
Virolaisesta tuli opetusministerivuonna 1953. Opetusministeri hän oli myös vuonna 1968, kun peruskoulu-uudistuksessa Suomeen tuli ”pakkoruotsi”. Ehkäpä keskustelut toisen evakon, kyläseppä Björkmanin kanssa vaikuttivat päätökseen.
”Jos haluaa pikkaisen leikitellä, niin ehkä tämä ruotsin kielen pakollisuus on sitten minun isoisäni syytä”, Björkman sanoo.
Sekin varmasti vaikutti, että Virolainen oli kotoisin Viipurin läheltä.
”Viipuri oli nelikielinen kaupunki. Siellä puhuttiin suomea, venäjää, saksaa ja ruotsia. Ehkä se Viipuri on enemmän se, mihin olemme menossa kuin yksikielinen maa. Siinä mielessä en ole niin huolestunut ruotsin kielen asemasta”, Björkman sanoo.
Kieliratkaisua on tutkinut väitöskirjassaan Janne Väistö. Kanava-lehdessä hän kuvasi ratkaisua monen asian summaksi. Maalaisliitto halusi hallitukseen mukaan Rkp:n, joka keksi ajaa ruotsin opetusta kaikille. Presidentinvaaleissa Urho Kekkonen ja muut ehdokkaat kääntyivät ruotsin kannalle, samoin teki oppositiopuolue kokoomus.
Virolainenkin oli ratkaiseva: hän käänsi maalaisliiton ruotsin opetuksen kannalle. Virolainen sai myös ministerivaliokunnan sekä hallituksen ruotsin kielen puolelle.
Kyse oli myös turvallisuuspolitiikasta. Ruotsin kielen toivottiin sitovan Suomen vahvemmin Pohjoismaihin ja länteen kylmän sodan aikana.