Hesarin kolumnissa ollaan huolissaan poikavaltaisuudesta matikkaluokilla

[NRR]

Levy on jäänyt päälle: vaikka tytöt kansoittavat lukiot ja korkeakoulut, nin tytöistä ollaan huolissaan, nämä kun eivät pohjoismaissa innostu matikkaluokista kuten pojat.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005803944.html

Minusta todellinen ongelma on suomalaisen koulun kielipainotus. Opetusministeriö kaavailee nyt kaikille kolmea pakollista vierasta kieltä alakoulusta yliopistoon (en ru ja sa/ra/es).

Koulua on liian pitkään kehitetty tyttöjen ehdoilla ja ikivanhan virkamiesperinteen hengessä.

Matemaattisesti lahjakkaat tytöt ovat yleensä laaja-alaisesti lahjakkaita. Heitä kiehtoo arkkitehtuuri, mediataide, ympäristö- ja yhteiskuntakehitys, lääketiede, myös kielet. Pojat taas ovat usein ensisijassa kiinnostuneita tekniikasta. Kielet saattavat pojille olla äärimmäisen vaikeita. Moni mafyke-aineissa kiitettävät saanut poika menee ammattikouluun, koska ruotsi on kutonen eikä tartu päähän ja äidinkielikin vaatisi lisätukea. Sen sijaan moni tyttö menee kutosen matikalla lukioon, koska kielten numerot ovat kiitettäviä. Tämä vinouttaa koko koulutusta.

Kyllä, sukupuoli vaikuttaa sekä lahjakkuusprofiiliin että kiinnostuksenkohteisiin - keskimäärin. Tämä on realismia.

[NRR]

Suosituin kommentti:

HS: "Ammattien vahvaa eriytymistä sukupuolten kesken selitetään usein asenteilla, joita lapset imevät varhain ympäristöstä: kotona, päiväkodeissa ja kouluissa." 

Eikö juuri se, että opiskelu- ja uravalinnat ovat erityisen sukupuolittuneita juuri Norjan, Suomen ja Ruotsin kaltaisissa hypertasa-arvoisissa maissa (ja paljon vähemmän esim. Intiassa ja Kiinassa missä myös naiset suuntautuvat paljon teknisille ja matemaattisille aloille) todista juuri tuota ylläolevaa teoriaa vastaan? Vai tahdotaanko väittää että Intian ja Kiinan kaltaisissa maissa kodit, päiväkodit ja koulut ovat enemmän vapaita sukupuolten roolien tuputtamisesta, kuin Norjassa ja Suomessa? 

Naisethan ovat ainakin Suomessa enemmistönä päiväkodeissa ja koulujen opettajissa, joten naiset voivat sitten kysyä itse itseltään, miksi tuputtavat tytöille taideaineita ja pojille matematiikkaa. 

Vai voisiko sittenkin olla niin ettei kiinnostus teknisiin tai taideaineisiin sukupuolten mukaan olekaan yhteiskunnan "tuputtamisesta" kiinni, vaan että biologian kautta naiset vaan keskimäärin kokevat enemmän kiinnostusta sosiaalialaan (ihmisten parissa työskentelyyn) ja tunnepitoisiin taideaineisiin, ja pojat ovat luontaisesti kiinnostuneempia tekniikasta, kaavoista ja härveleistä? Tämä ei tietenkään istu feministiseen diskurssiin missä sukupuolilla ei voi olla mitään tällaisia biologistaustaisia eroja. 

Kiinan ja Intian kaltaisten maiden "paremman" tasa-arvon uravalinnoissa voi puolestaan selittää sillä että siellä ihmiset joutuvat oikeasti miettimään, mitä alaa kannattaa alkaa opiskella jotta saa myöhemmin elämässä turvattua oman, lastensa ja jopa vanhempiensa toimeentulon. Sikäläisillä ihmisillä ei ole yhtä vapaita käsiä alkaa opiskella omien mielihalujen mukaan etnofilologiaa tai taidehistoriaa yliopistolla, tietäen ettei niille aloille todennäköisesti työllisty. Siellä ei sosiaaliturva ole samalla tasolla kuin Pohjoismaissa.