Pakkoruotsi surujen etuoikeuksien kilpenä

[Hillevi Henanen]

Kiitos Sjons! Oikeassa olet, juuri tuon kuvan olen saanut tavaamalla hartaasti svenska yleä vuosikaudet ja henkilökohtaisen kontaktien kautta, ja tämä kymmenen käskyn sarja vahvisti käsitystäni.
Sitä vain mietin, että miten ihmeessä tuo kirjoitussarja yleensä julkaistiin, vai onko meneillään jonkin sortin siedätyshoito ruotsinkielisille tulevan varalle. Kommenttien määrä noissa 20 jutussa oli olematon normaaliin verrattuna.

Maahanmuuttajatkaan eivät suostu kotoutumaan ruotsiksi, vaikka heille kuinka kerrotaan ruotsin kielen suunnattomista eduista. Edes Oravaisten keskukseen viedyistä ei onnistuta saamaan lankaan kuin n. neljännes, eli murto-osan murto-osa maan koko määrästä. Nekin, jotka sitten oppivat ruotsia, hilpasevat rikastuttamaan nordenia. Maahanmuuttajia kun ei voi uhkailla niskoittelusta työluvan menetyksellä kuten Närpiön työn perässä tulleiden kohdalla voidaan tehdä.

Tämä katastrofi opetusministeriksi kuitenkin ehtii tehdä vielä paljon pahaa, ja korjaaminen vie pitkän ajan.

Toisaalta kauhistuttaa tuo ajatuskin kolmesta kielestä kaikille. Kolmesta lapsestani yhden kohdalla oli jo pakkoruotsi koitua kohtalokkaaksi, ja aivan viime metreillä hän sai AMK-tutkintonsa suoritetua, Englannin hän oppi jo ennen kouluikää.

[Uusi kielipolitiikka]

Eikö nyt pitäisi ryhtyä ajamaan selkeää, pohjoismaisen käytännön mukaista pääkielimallia, niin kuin nimimerkki Uusi kielipolitiikka on ehdottanut.

Tuo kai edellyttäisi perustuslain muutosta. En usko, että elän niin pitkään että ehtisin nähdä sen ihmeen.

Katsotaanpa ajatuskokeen omaisesti,

onnistuisiko pääkielimallin toteuttaminen ilman perustuslain muuttamista.

Periaatteessa ongelma ratkeaa jo käytettävissä olevilla reunaehdoilla.

Suomen sisäisessä laintulkinnassa suomi ja ruotsi ovat tasavertaisesti kohdeltuja kansalliskielipolitiikalla, mutta

Euroopan neuvostolle toimitettavassa raportoinnissa puhutaankin ruotsista termillä

Vähemmän käytetty kansalliskieli

Suomen kielestä voidaan vastaavasti puhua termillä

Koodi: Valitse kaikki

[code][quote]Huomattavasti enemmän käytetty kansalliskieli[/quote]

[/code]

Se, että ruotsin kielestä käytetään sen merkittävyyttä kuvaavaa ilmaisua,mutta suomen kielestä ei käytetä vastaavasti sen asemaa kuvaavaa termistöä, se on osa kielipolitiikan vinoutumista..

Mikä taho saataisiin ajamaan vinoutuman poistoa ja
johdonmukaista terminologiaa ?

Kun aletaan käyttää johdonmukaisesti terminologiaa, päästään myös lähemmäksi pääkielen olemassaolon tunnistamista ja tunnustamista.
Nyt suomen kielen pääkieliasema ei tunnusteta, vaikka

ruotsin tosiasiallinen vähemmistökieliasema raportoidaan Euroopan neuvostolle säännöllisesti, vaikka maan
sisäisessä lainsäädännössä ruotsi ei ole vähemmistökieli!

Kuten aiemmin mainittiin, tutkija Saukkonen esitti terminologian muuttamista siten, että

Suomi on ainoa koko maan laajuisesti virallinen kieli ja kansalliskieli
Ruotsi on vain alueellisesti virallinen, mutta edelleen kansalliskieli
Saamen kielet ovat alueellisesti virallisia ja kansalliskieliä

Saamen kielten aseman muuttaminen vaatisi perustuslain muuttamisen, mutta suomen säätäminen ainoaksi viralliseksi kieleksi eli pääkieleksi ei vaatisi kuin kielilain muuttamisen.

Kansalliskielethän jäisivät perustuslain 17 pykälään sellaisenaan, mutta "virallinen kieli" vaatisi täsmennyksen kielilakiin.

Järjestely olisi linjassa Euroopan neuvostolle raportoitavan ruotsin kielen erityisaseman kanssa..onhan kyseessä tosiasiallinen

Vähemmän käytetty kansalliskieli.

Kuka tai mikä taho tätä asiaa alkaisi ajaa??

Halukkaita ei ole ainakaan puoluekentällä..

Entä Suomalaisuuden liitto ? Ei ketään hereillä?

Joka tapauksessa ajatus on nyt taas kerran esitetty!

Pääkielimallin toteuttaminen on siis mahdollinen ilman perustuslain 17. kielipykälän muutosta. Kielilakiin sen sijaan lisätään lause:

Suomen pääkieli on suomen kieli tai vaihtoehtoisesti

Suomen kieli on Suomen pääkieli.

[pentti]

Esitelkääpä asia Halla-aholle.

[TK]

Mielestäni on täysin mahdollista siirtyä pääkielimalliin kielipolitiikassa ja koululaitoksessa ilman, että perustuslakiin pitäisi tehdä muutoksia.

Tästä voisi jopa löytyä uusi väylä, uusi näkökulma kielipolitiikkaan pelkän pakkoruotsi pois -keskustelun rinnalle.

[Uusi kielipolitiikka]

Esitelkääpä asia Halla-aholle.

Halla-ahon linjaus menee pidemmälle eli ruotsin kielen kansalliskieliasema pitäisi hänen mielestään lakkauttaa.

Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.

Puolueessa poliittiset suunnittelijat laativat parhaillaan uutta puolueohjelmaa..
Sinne voisi tietysti laittaa pääkieliehdotuksen tiedoksi.
(Riikka Purra ja Sakari Puisto)

[Uusi kielipolitiikka]

Mielestäni on täysin mahdollista siirtyä pääkielimalliin kielipolitiikassa ja koululaitoksessa ilman, että perustuslakiin pitäisi tehdä muutoksia.

Tästä voisi jopa löytyä uusi väylä, uusi näkökulma kielipolitiikkaan pelkän pakkoruotsi pois -keskustelun rinnalle.

Tätä pakkoruotsia on nyt jauhettu ilman tulosta 30 vuotta, joten keskustelu tulee siirtää ruotsin kielen asemaan laajemmin.

Mitä perustuslaki todellisuudessa lupaa ja mitä se ei vaadi!

Toistaiseksi tulkinta on mennyt niin, että ruotsinkielisille taataan kaikki oikeudet ja ne taataan tulkitsemalla perustuslain kielipykälä 95% enemmistöä velvoittavaksi.

Pääkielimallissa ruotsinkielisten kohtuullisia oikeuksia ei kavenneta, vaan pääpaino on suomenkielisten yksilöiden velvollisuuksien keventämisessä.
Tämähän oli kansalaisaloitteeseen liittyvän ponnen idea, mutta kokoomus vesitti ponnen jättämällä kokeilulaissa virkamiesruotsin suomenkielisten velvollisuudeksi.

Suomessa on vallalla perustuslaintulkinta, jossa ruotsinkielisille taataan kielelliset oikeudet ja suomenkielisille asetetaan kielelliset velvollisuudet.
( Kielitaitolaki, kielitaitovaatimukset, virkamiesruotsi,pakkoruotsi)

Siksi sinänsä onnistunut ponsi vesitettiin kokeilulaissa!

viewtopic.php?t=2460

[SJONS]

Suomalaisuuden Liiton entinen puheenjohtaja on aloittanut viestiketjun Rkp Suomi 24 pakkoruotsi -sivustolla.

Hurrit hyökkäävät päälle, vaikka Tala kirjoittaa aivan asiallista tekstiä. Menkää nyt ihmeessä auttamaan ja kommentoikaa!!!

Rkp:n Suomi24 sivustolla näkyy selvästi hermostuneisuutta ja pelkoa, että jotakin tulee tapahtumaan lähivuosina. He eivät pysty enää vastustamaan muutosta, vaikka lappaisivat rahaa miten paljon. Puolueet ja kansaedusajaehdokkaat ottavat lahjuksia vastaan (lahjuksia, josta kerrotaan ihan avoimesti Jens Bergin sarjassa). Miksi kukaan ei kirjoita noista lahjuksista mediassa, kysyn vaan?

[SJONS]

Tiedän omasta elämänkokemuksesta, että vain pieni oppikoulua käyneiden ryhmä suomenkielisiä luki ruotsia vuoteen 1968. Heistä koulutettiin virkamiehiä. Kaikki mitä peruskoululain jälkeen on tullut ei vaadi perustuslain muutosta!

Suomen kieli oli ennen ja on edelleen pääkieli. Kaksikielisyyshöpinä on Folktingetin aikaansaamaa samoin kuin ruotsinkielisten palvelujen vaatimus. Tuo kaikki on tahallaan synnytetty ja se voidaan samalla tavalla poistaa, kunhan "nuorisossa nousevassa" kasvaa riittävästi voimaa.

Rkp ja Folktinget tärisee hermostuneisuuttaan. Ruotsin kieli ei säily ilman suomenkielisten tukea!!! Miksi suomenkieliset tukevat pakkoruotsia?

Suomalaisuuden Liitto ja Perussuomalaiset ovat hyökkäyksen ja solvauksen kohteita, eli sieltä voi jatkaa painostamista. Ei tunnu missään, vaikka haukutaan ja solvataan. Surujen pelko kasvaa samassa suhteessa!

Hakkaa päälle Suomen poika.....!!!

[Uusi kielipolitiikka]

Suomalaisuuden Liiton entinen puheenjohtaja on aloittanut viestiketjun Rkp Suomi 24 pakkoruotsi -sivustolla.

Hurrit hyökkäävät päälle, vaikka Tala kirjoittaa aivan asiallista tekstiä. Menkää nyt ihmeessä auttamaan ja kommentoikaa!!!

Rkp:n Suomi24 sivustolla näkyy selvästi hermostuneisuutta ja pelkoa, että jotakin tulee tapahtumaan lähivuosina. He eivät pysty enää vastustamaan muutosta, vaikka lappaisivat rahaa miten paljon. Puolueet ja kansaedusajaehdokkaat ottavat lahjuksia vastaan (lahjuksia, josta kerrotaan ihan avoimesti Jens Bergin sarjassa). Miksi kukaan ei kirjoita noista lahjuksista mediassa, kysyn vaan?

Sensuuri toimii.

Nyt on rekisteröidyltä nimimerkiltäni estetty pääsy kokonaan Suomi24 keskusteluun. Mitään selitystä ei ole tullut.

Parannamme palvelua!
Suomi24 Keskustelut ovat tilapäisesti poissa käytöstä, voit kuitenkin käyttää Treffejä ja Postia normaalisti. Linkit palveluihin näet alla.

Samaan aikaan palstalle tulee kuitenkin koko ajan lisää kommentteja ilman rekisteröityä nimimerkkiä.

[Hillevi Henanen]

Suomi24 sivustolle kirjoittaminen on kuin hyeenalauman ruokkimista. Ruokaa kuluu ja tulos on pelkkää p...aa.
Toki olen sitäkin tehnyt - kaikkea pitää yrittää.

Lisäksi sensuuri siellä on sellaista, että vain osa asiallisistakin kirjoituksista menee läpi. Mitä enemmän vastaansanomatonta faktaa, sen varmemmin voi heittää hyvästit kommentilleen.

[SJONS]

Rkp Suomi24 pakkoruotsi -sivustolla voi kuitenkin aistia sen huolen, mikä suruilla on puserossa!

[Hillevi Henanen]

Olen nyt muutaman päivän seurannut tätä S24 sivustoa, ja on se masentavaa lukemista. Sopii vain toivoa, että sinne ovat kerääntyneet kaikki hörhöt, jotka eivät todellakaan edusta keskivertosuomenruotsalaista.

Oli toki ilo löytää sieltä omaakin tekstiäni jonkun muun kopioimana.

[Hillevi Henanen]

Rkp Suomi24 pakkoruotsi -sivustolla voi kuitenkin aistia sen huolen, mikä suruilla on puserossa!

Tämä huoli on jo pitkään näkynyt svenska ylen kommenteissa, ja tuo Jens Bergin artikkelisarja oli niin selkokielistä, että sitä ei edes paljon kommentoitu. Ei tainnut olla paljon lisättävää.

[SJONS]

Hyeenalauma kaipaa ravintoa ja sitä on heille annattava isolla kauhalla! Itse olen päättänyt ravita heitä! On aina mielenkiintoista huomata millaista palautetta heiltä tulee!!!

[Uusi kielipolitiikka]

Tiedän omasta elämänkokemuksesta, että vain pieni oppikoulua käyneiden ryhmä suomenkielisiä luki ruotsia vuoteen 1968. Heistä koulutettiin virkamiehiä. Kaikki mitä peruskoululain jälkeen on tullut ei vaadi perustuslain muutosta!

Suomen kieli oli ennen ja on edelleen pääkieli. Kaksikielisyyshöpinä on Folktingetin aikaansaamaa samoin kuin ruotsinkielisten palvelujen vaatimus. Tuo kaikki on tahallaan synnytetty ja se voidaan samalla tavalla poistaa, kunhan "nuorisossa nousevassa" kasvaa riittävästi voimaa.

Rkp ja Folktinget tärisee hermostuneisuuttaan. Ruotsin kieli ei säily ilman suomenkielisten tukea!!! Miksi suomenkieliset tukevat pakkoruotsia?

Kahden kansalliskielen Suomi ei enää itsestäänselvyys
2. kesäkuuta 2017

Ruotsin kielen asema Suomessa jakaa mielipiteitä. Tämä selviää ajatushautomo Magman Suomi/Nyt-kyselystä, jossa on kartoitettu suomalaisten mielipiteitä kansanvallasta, yhteiskunnasta ja turvallisuudesta.

Sami Borg esitteli Magman tilaisuudessa tekemäänsä raporttia ”Suomi/Nyt”, jossa käsitellään suomalaisten demokratiakäsityksiä. Tutkimuksesta käy ilmi, että naiset ovat yleisesti ottaen miehiä suvaitsevampia, ja mitä korkeampi koulutus vastaajilla on, sitä suvaitsevampia he ovat.

Erimielisyyksiä herättävät varsinkin vähemmistöjen asema sekä kahden kansalliskielen status Suomessa. 38 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, etteivät vähemmistöt tarvitse erikoiskohtelua.

– Sukupuolierot näkyvät myös tässä. Ja mitä pienempi koulutus, sitä vähemmän vastaajat olivat sitä mieltä, että vähemmistöt tarvitsevat erityiskohtelua, Sami Borg sanoi.

Kysymyksen sanamuotoilu ”vähemmistöt eivät tarvitse erityiskohtelua” herätti kuitenkin kritiikkiä julkistamistilaisuudessa. Tutkija Kjell Herberts kommentoi juuri tätä.

– Jos kysymys sen sijaan olisi ollut ”vähemmistöt tarvitsevat erikoiskohtelua”, lopputulos ei olisi ollut nykyisen peilikuva. On myös tärkeää miettiä, miten vähemmistö tai erityiskohtelu määritellään, Herberts sanoi.

Kjell Herbertsin mukaan viime vuosina on kuitenkin tapahtunut paljon ja ruotsin kieleen suhtaudutaan negatiivisemmin. Hän puhui jaetusta kansakunnasta.

– Aika moni ei pidä itsestäänselvyytenä sitä, että Suomi on kahden kansalliskielen maa, Herberts sanoi.

Nuoret suhtautuvat nuivemmin ruotsin kieleen

Alle 25-vuotiaista yli puolet katsoo,
ettei Suomessa tarvita kahta kansalliskieltä.

Kysymyksessä näkyi kuitenkin selviä puoluekannatuseroja. Perussuomalaisista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Suomessa tarvita kahta kansalliskieltä.

– Mitä nuorempi vastaaja, sitä nuivemmin suhtaudutaan kaksikielisyyteen. Tämä tarkoittaa, että ajan myötä kysymykseen tulee lisää painetta. Voidaan miettiä, miten tämä vaikuttaa 10–20 vuoden päästä, Sami Borg sanoi.

Kjell Herberts sanoi, että hän sekä on että ei ole huolissaan nuorten suhtautumisesta ruotsin kieleen.

– Monet hyväksyvät ruotsin kielen, mutta monikulttuurisessa perspektiivissä ruotsi ei välttämättä mahdu mukaan omana osana.

Silti selvä enemmistö on sitä mieltä, että kielivähemmistöjen palvelut pitää säilyttää nykyisellä tasolla.

– Voisi ajatella, että tässä tiettyä ristiriitaa, Sami Borg totesi.

Kjell Herberts kuitenkin huomautti, että pitää myös miettiä mitä kysymys tarkoittaa.

– Mikä nykyinen taso on? Miten se tulkitaan?

Taloustutkimus Oy kokosi 7.2.–8.3.2017 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 18–79-vuotiaista suomalaisista. Kyselyt tehtiin puhelinhaastatteluina.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
https://www.addeto.com/2017/06/02/fi-FI ... s-36532937