vapaakielivalinta.fi

NRR kirjoitti: ↑22.09.2013 14:36 Insinöörien pakkoruotsi pois (19.8.2013 Helsingin insinöörit, vakiotoimittaja, juttu poistunut netistä)

"--- Opetuksessa on aina painotettu matemaattisia perustataitoja sekä tekniikkaa ja sen ajankohtaisia sovelluksia suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. --- Ammattikorkeakoulut korvasivat 1990-luvulla teknilliset oppilaitokset ja opistoinsinöörien koulutusohjelmat päättyivät. --- Kallista työvoimavaltaista lähiopetusta korvattiin yleisesti itseopiskelulla, niin että nykyiset ammattikorkeakouluinsinöörit saavat vähemmän opetusta kuin teknikot aikoinaan. Jotain ammattikorkeakoulu-uudistus toi sentään lisääkin. Insinöörikoulutukseen tuli kaikille pakollinen ruotsin kieli, jota ei voi korvata millään muulla kielellä tai ammattiaineella. ---
Ammattikorkeakoulujen pakkoruotsi, suomalaisten poliitikkojen päättämä koulutus- ja kielipoliittinen linjaus, syntyi kotimaisen kielivähemmistön ajamien poliittisten lehmänkauppojen sanelemana, ei insinöörien ammatillisten tarpeiden edellyttämänä. Insinöörit tarvitsisivat pakolla opetetun ja huonosti opitun ruotsin asemesta monipuolisempaa kielitaitoa. ---
Harva insinööri hakeutuu kaksikielisen kunnan tai valtion virkaan, jossa ruotsia yhä muodollisesti vaaditaan ja vielä harvempi noissakaan tehtävissä ruotsia aidosti tarvitsee. Insinöörin pakkoruotsi on kielipoliittinen symboli, joka tulee kalliina rasitteena lopettaa mitä pikimmiten.

Grahn-Laasonen myöntää, että huoli luonnontieteiden suosion romahtamisesta on aiheellinen, mutta hän ei usko pakollisuuden lisäämisen ratkaisevan ongelmaa. Sen sijaan huomiota pitäisi kiinnittää oppimisen tapoihin, opetusmetodeihin ja oppimisympäristöihin.

Pakkoruotsi-keskustelu ei ole vienyt tamperelaisopiskelijoilta halua opiskella toista kotimaista kieltä.

– Monet pitävät ruotsia miellyttävänä ja mukavana opiskella, mutta siitä ei koettu olevan mitään konkreettista hyötyä työelämässä, sanoo tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatiota tutkinut Tiina Knight.

Knightin aikuiskasvatuksen pro gradu -tutkielma ”Pelkkää pakkoruotsia?” hyväksyttiin elokuussa Tampereen yliopistossa.

Teekkarit kielteisimpiä

Tampereen teknillisen yliopiston teekkarit suhtautuivat kielteisimmin ruotsin opiskeluun. Tulos oli odotettu sikäli, että miehet ja tekniset alat ovat aiemminkin tiedetty kriittisiksi. Tällä kertaa vastaajajoukon miesvaltaisuus ei selittänyt tulosta, sillä teekkarivastaajien joukossa oli tasaisesti molempia sukupuolia. Myös teekkarinaiset suhtautuvat muita kielteisemmin ruotsin opiskeluun.

http://aikalainen.uta.fi/2013/12/02/pak ... kelijoita/

Johtamiskorkeakoulun opiskelijat myönteisimpiä

Johtamiskorkeakoulun opiskelijat suhtautuivat kyselyn mukaan kaikkein myönteisimmin ruotsin opiskeluun. Tiina Knight sanoo, että nämä vastaajat suuntautuvat virkoihin, joissa ruotsia tarvitaan. Työelämän tarpeet eivät kuitenkaan selitä kaikkea, sillä näillä opiskelijoilla oli korkea opiskelumotivaatio kaikilla muillakin ulottuvuuksilla.

– Siellä [johtamiskorkeakoulussa] on aika hyvin brändätty se ruotsin opiskelu. Siellä yleinen asenneilmapiiri on myönteisempi ruotsin opiskelua kohtaan, Knight sanoo.