Berg 2018: Kymmenosainen radiosarja suomenruotsalaisten "kohtalonkysymyksistä"

[Hillevi Henanen]

Kyseinen kirjoitus on saanut peräti yhden uhriutumiskommentin peräänsä, ja sekin reippaasti asian vierestä.

[NRR]

Kyseinen kirjoitus on saanut peräti yhden uhriutumiskommentin peräänsä, ja sekin reippaasti asian vierestä.

Toisaalla joku yrittää puhua meille "järkeä":

- "Me RKP:ssa haluamme, että jokaisella meistä olisi oikeus itse päättää elämästämme, siitä millaista polkua haluamme kulkea."
anna-maja-henrikssonin-arvopuhe-suomiareenalla

- Tämä on siis sama puolue, jolle tärkein asia politiikassa on pakottaa suomenkieliset opiskelemaan pakkoruotsia ilman vaihtoehtoja jokaisella kouluasteella ala-asteelta aina yliopistoon asti. Missä on siis suomenkielisten oikeus päättää itse elämästään ja siitä, millaista polkua haluaa kulkea?

- Juuri pakkoruotsilla mahdollistetaan tämä, jos joku ei opiskelisi ruotsia koska se ei joskus lapsena/nuorena kiinnostaisi niin mitä ko. henkilö siinä vaiheessa tekisi jos hän haluaisi vaikka ruotsinkieliseen kuntaan töihin tai valtion virkaan, missä tarvitaan ruotsin kielen taitoa?

- Me olemme osa EU:n laajuista yhteistä työssäkäyntialuetta. --- Valtion virkojen ruotsipakko ei liity mitenkään kielitaitoon, vaan on osa ruotsinkielisiä suosivaa järjestelmää. Oikea ratkaisu on poistaa kaikki perusteettomat ruotsipakot viroista.

- Mitenhän se on suomen valtion asia huolehtia siitä, joka haluaa karata ilmaisen koulutuksen saatuaan ulkomaille töihin ja jättää verot maksamatta? Aika huono investointi sanoisin. Mutta ruotsin kohdalla asia on eri, koska ruotsin kielen taitoa tarvitaan suomessa ihan päivittäin tietyissä työtehtävissä ja jos ruotsin ei ole hallussa niin se sulkee heti pois aika monta ovea elämässä.

- Ruotsin taitoa ei todellisuudessa tarvita juuri missään. Suurin osa vaatimuksista perustuu perusteettomiin lakipykäliin.

- Se on kovin kapeakatseista todeta ruotsin taito tarpeettomaksi mikäli itse ei sitä tarvitse (kun ei osaa). Ilman ruotsin kielen vankkaa osaamista koko suomi käytännössä pysähtyisi kuin seinään, ilman ruotsin osaamista tulisi todella vakavia ongelmia ihan yhteiskunnan peruspalveluista, kuten terveydenhoidosta ja koulutuksesta sekä turvallisuudesta lähtien.
Lisäksi pohjoismainen yhteistyö ja ruotsin vienti tyrehtyisi kokonaan ja esimerkiksi ahvenanmaan tilanne kävisi täysin mahdottomaksi.

- Onko tämä joku provo? Jos ruotsinkielinen ei suostu ymmärtämään suomea, se on yksinomaan hänen ongelmansa. On ollut aikaa opetella. Ja mikä ihmeen "Ahvenanmaan tilanne"? Itsehän he ovat päättäneet, että eivät suomea opiskele. Jos siitä seuraa ongelmia, se on yksinomaan heidän ongelmansa, ei meidän muiden.
Kaupankäynti Ruotsiin hoituu nykyäänkin englanniksi, joten ei siinäkään tarvita ruotsia.

[Hillevi Henanen]

- "Me RKP:ssa haluamme, että jokaisella meistä olisi oikeus itse päättää elämästämme, siitä millaista polkua haluamme kulkea."
anna-maja-henrikssonin-arvopuhe-suomiareenalla

Me, eli yksi hupeneva vähemmistö, n. 4,8% kansasta, ovat niitä joiden ei toivota muuttavan Suomesta, mutta joista suurella osalla ei ole muuta mahdollisuutta, koska he eivät tule täällä toimeen vajavaisella suomen kielen taidolla. Tämän ryhmän kohdalla ei silti tunnu olevan mitään moitittavaa siinä, että Suomi kouluttaa verovaroin naapurimaalle työvoimaa. Se nyt vain on parasta yhteistyötä mitä nordenilla on Suomelle tarjottavana.

- Mitenhän se on suomen valtion asia huolehtia siitä, joka haluaa karata ilmaisen koulutuksen saatuaan ulkomaille töihin ja jättää verot maksamatta? Aika huono investointi sanoisin. Mutta ruotsin kohdalla asia on eri, koska ruotsin kielen taitoa tarvitaan suomessa ihan päivittäin tietyissä työtehtävissä ja jos ruotsin ei ole hallussa niin se sulkee heti pois aika monta ovea elämässä.

Ne, eli toista sataa muuta vähemmistöä + maan pääkieltä äidinkielenään puhuvat n. 95% kansasta ovat taas niitä joita kuritetaan pakkoruotsilla kostoksi siitä, että osa tästä kiihtyvällä vauhdilla kutistuvasta vähemmistöstä ei tule toimeen ilman maan pääkieltä.

Tästä toiseksi suurimmasta muiden vähemmistöjen ryhmästä toisaalta haluttaisiin osa kotiutettavaksi ruotsin kielellä, mutta toisaalta heitä ei haluttaisi ruotsinkielisiin kouluihin tasoa entisestään pudottamaan. Sen ruotsin varmaankin oppisi kohtuullisesti jossain ruotsienemmistöisessä kunnassa, mutta hankalaa olisi suomienemmistöisissä kunnissa suomenkielisessä ympäristössä, varsinkin kun sillä ruotsilla ei sitten kumminkaan pärjää. Nyt ei voida muuta kuin hankaloittaa heidän kieliopintojaan

- Se on kovin kapeakatseista todeta ruotsin taito tarpeettomaksi mikäli itse ei sitä tarvitse (kun ei osaa).
Kuten esim. opetusneuvokset Anna-Kaisa Mustaparta ja Liisa Jääskeläinen ja STK

[Uusi kielipolitiikka]

pakkoruotsilla mahdollistetaan tämä, jos joku ei opiskelisi ruotsia koska se ei joskus lapsena/nuorena kiinnostaisi niin mitä ko. henkilö siinä vaiheessa tekisi jos hän haluaisi vaikka ruotsinkieliseen kuntaan töihin tai valtion virkaan, missä tarvitaan ruotsin kielen taitoa?

Virkamiesruotsin suorituspakko korkeakoulussa kohdistuu aikuisiin, jotka tietävät ja osaavat päättää ketä äänestää, kenen kanssa pariutua ja taatusti myös, aikooko ammatissaan ruotsinkielisten palvelijaksi..

Mikä siis on virkamiesruotsin funktio?

Simputus ja vapauden rajoittaminen!

[Uusi kielipolitiikka]

Irvokasta

Me RKP:ssa haluamme, että jokaisella meistä olisi oikeus itse päättää elämästämme, siitä millaista polkua haluamme kulkea."
anna-maja-henrikssonin-arvopuhe-suomiareenalla

Varmaan "sekosi sanoissaan" , koska todellisuudessa..

"Me RKP:ssa haluamme, että meillä RKPssa on oikeus päättää suomenkielisten elämästä, siitä millaista polkua annamme heidän kulkea."
anna-maja-henrikssonin-arvopuhe-suomiareenalla

[NRR]

Kaksi uutta osaa käsittelevät Ruotsiin muuttamista. Suomenruotsalaiset ovat kuulemma päivittäin tekemisissä Ruotsin kanssa (media, tutut, kulttuuri), mutta Ruotsissa asuessaan kokevat kuitenkin tiettyä vierautta:

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... anda-borta

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... -modersmal

Berg kuvaa omaa "ruotsalaisuuttaan" Pohjanmaan kasvattina kertomalla, että kaikki samaistumiskohteet olivat Ruotsissa ja suomalainen kulttuuri pilkahti vain "niiden" kamalana euroviisuesityksenä Ruotsin televisiossa:

Min bild av Sverige har alltid haft ett ljusrött filter. Uppvuxen i det svenskaste Österbotten var de flesta av mina referenser rikssvenska. Jag såg på svenska barnprogram, jag prenumererade på serietidningar från Sverige och jag lyssnade på svensk musik.

Jag tyckte att Björn Borg och Ingemar Stenmark var “mina” idrottare och självfallet höll jag på IFK Göteborg i fotboll. Jag visste också betydligt mera om Olof Palme än om Kalevi Sorsa.

Min kontakt med finsk kultur sträckte sig till att jag (på en svensk tv-kanal) såg “deras” bidrag i Eurovision Song Contest. Jag tyckte att låtarna och artisterna var riktigt usla. Speciellt i jämförelse med Sveriges.

En del av det ljusröda filtret sitter kvar ännu idag. Referenserna från mina första 20 år är djupt rotade. På många plan kan man rent av säga att jag fortfarande naivt beundrar Sverige.

Jag njuter av det öppna samhällsklimatet. När jag vandrar på Stockholms gator så trivs jag med den kulturella mångfalden som möter mig. Jag tycker om att följa den svenska samhällsdebatten, som på de flesta punkter är steget före vår egen.

Vaikka hän nyt työskennellessään osin Ruotsissa onkin alkanut nähdä myös vierautta, hän puhuu nordisk renessanssista, jossa yhteispohjlismaiset työmarkkinat eivät tunne valtiorajoja ja Svensfinland pitäisikin jatkossa määritellä osaksi Nordenia, jossa eläminen Suomessa ja Ruotsissa ovat yhtä luonnollisia:

Som en del av den nordiska renässansen är den ökade utflyttningen logisk. Den nya nordiska arbetsmarknaden känner inte till de gamla nationsgränserna.

Som en del av utvecklingen bör vi även omdefiniera Svenskfinland. Svenskfinland är en del av Norden där ett liv i Sverige ska ses som lika naturligt som i Finland.

Pahoittelut, en jaksa puhelimella kääntää...

[Uusi kielipolitiikka]

Kansallisrunoilija Juhani Leskinen (1950-2006) totesi aikoinaan, että
" Kotimaani on suomen kieli".

Ehkä ruotsinkielinen kokee, että hänen kotimaansa on ruotsin kieli.

Tässä asetelmassa palataan historian hämärään.
Ruotsalainen kansa tuli tänne valloittajana, sen valloituksen perintönä meillä on edelleen jopa ruotsalaisen kansan puolue ja ikuinen velvollisuus ruotsalaisuutta kohtaan.

Sen velvollisuuden nimi on pakkoruotsi.

Jos valloittaja ruotsalainen nyt pikkuhiljaa palaa takaisin omaan alkuperäiseen kotimaahansa, tässä tavallaan ympyrä sulkeutuu.
Valloittaja on valloituksensa tehnyt ja huomaa, että satojen vuosien jälkeenkään kansan enemmistö ei alistunut, vaikka eliitti on aina alistunut.

Termi suomenruotsalainen kuvaa valloittamista.

Jos he käyttäisivät itsestään nimitystä ruotsinkielinen suomalainen, silloin sekä heillä että meillä voisi olla sekä eri kotimaa (kieli)että sama fyysinen kotimaa.

Toinen kotimainen toinen kotimaa -ajattelu pakottaa meitä väkisin pois omasta kotimaastamme, suomen kielestä..


Tätä voisi pyöritellä enemmänkin filosofisena pohdintana..mutta olkoon.
Tärkein tavoite on harmonisoida pohjoismainen kielipolitiikka, ei keittiöfilosofointi.

Missä on se Bergin "käsky", jossa käskettäisiin kohdella toista kuten haluat itseäsi kohdeltavan?

Se on muualla, pääkielimallissa..
siinä pohjoismaisessa pääkielimallissa

Kristinusko

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.[7]


Matteuksen evankeliumissa (Matt. 7:12) kuvataan Jeesuksen saarnanneen kultaista sääntöä vuorisaarnassaan. Matteus käänsi kuvauksessaan arameankielisen Jeesuksen sanat kreikaksi.[8] Jeesus mainitsee kultaisen säännön hiukan eri sanoin myös Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 6:31).[9]

Miten 5% vähemmistöä kohdellaan Ahvenanmaalla ja Ruotsissa?

Pitääkö Itämeren alueen 90 miljoonalle asukkaalle pakottaa suomen kieli alakoulusta yliopistoon, jotta suomalaisuus säilyy Euroopassa ja Itämeren alueella? Ei pidä, koska emme ole valloittajakansa.

Suomenruotsalaisuuden tulisi vihdoinkin poistaa kulttuurisesta DNAstaan valloittajakansan asenne..

[NRR]

Kansallisrunoilija Juhani Leskinen (1950-2006) totesi aikoinaan, että
" Kotimaani on suomen kieli".

Ehkä ruotsinkielinen kokee, että hänen kotimaansa on ruotsin kieli.

Tässä asetelmassa palataan historian hämärään.
Ruotsalainen kansa tuli tänne valloittajana, sen valloituksen perintönä meillä on edelleen jopa ruotsalaisen kansan puolue ja ikuinen velvollisuus ruotsalaisuutta kohtaan.

Sen velvollisuuden nimi on pakkoruotsi.

Jos valloittaja ruotsalainen nyt pikkuhiljaa palaa takaisin omaan alkuperäiseen kotimaahansa, tässä tavallaan ympyrä sulkeutuu

Niin, miten suomenruotsalaiseen identiteettiin kasvaisi rahtunen todellisuudentajua: Norden on vain suomenruotsalaisten kakkoskotimaa, suomalaisuudelle Norden on naapuri.

Pistän tähän vertailun vuoksi virolaista historiaa kevään ketjusta:

Hesari kirjoittaa Baltian saksalaisista:

BALTIANSAKSALAISTEN omalaatuinen historianvaihe alkoi keskiajalla. Saksalaiset saapuivat etelästä käännyttämään Riianlahden pohjukan väestöä kristinuskoon. Pappien vanavedessä tulivat sotaväki ja kauppiaat. --- Suomeenkin oli päätynyt joitakin perheitä kuten Engelit, Paciukset, Stockmannit ja Pauligit.

Vain Baltiassa saksalaiset onnistuivat sementoimaan asemansa sellaiseksi, että sitä voi tarkastella Saksan historiassa ­ainutlaatuisena seitsemän vuosisadan pituisena siirtomaaherrojen aikakautena ---

Itämeren suurvallat Ruotsi, Venäjä ja Puola valtasivat Baltiaa toisiltaan vuosisatojen aikana, mutta sinne asettuneita saksalaisia se ei haitannut. He olivat tuoneet Baltiaan kirkot, kaupungit, kartanot ja kaupankäynnin, ja he onnistuivat vaalimaan niiden ympärille rakentamaansa yläluokkaista säätyläiselämäänsä 1900-luvun puolelle saakka, vaikka muualla ­Euroopassa eriarvoisuuteen perustuneesta elämäntavasta oli jo luovuttu.
---
Baltiansaksalaiset hallitsivat myös Viron, Latvian ja Liettuan kaupunkeja pormestareina ja raatimiehinä, ja heistä koostuva porvaristo ja lukeneisto muodosti kaupungeissa huomattavan väestönosan. Saksa sorisi esimerkiksi Pärnussa, jonka asukkaista joka viides kuului saksankieliseen vähemmistöön 1800-luvun lopussa. Tallinnan ja Tarton asukkaista 16 prosenttia oli saksankielisiä.
---
Baltiansaksalaiset ylläpitivät saksalaista kulttuuria ja kieltä, mutta saivat vaikutteita ympäriltään. He antoivat itsestään mieluusti kuvan, jossa heidän elämäänsä kuului venäläiskulttuurin vaikutuksesta alituinen seurustelu, pitkät vierailut ja runsas vieraanvaraisuus. --- Ilkeät kielet myös puhuivat, että baltiansaksalaiset tyhmenivät sukupolvi sukupolvelta, kun he valitsivat puolisonsa samoista pienistä piireistä, usein sukulaistensakin joukosta.

VAIKKA saksalaisten asema maaorjien hyödyntäjinä on jättänyt jälkensä Baltian maiden historiaan, he saivat hyvääkin ­aikaiseksi. Oli lukeneistoa, joka toimi aktiivisesti köyhän väestön elinolojen parantamiseksi esimerkiksi vironkielisiä oppikirjoja kustantaen ja raittiusliikettä edistäen.

Venäjän vuoden 1905 levottomuudet järkyttivät yläluokkaisen vähemmistön asemaa ensimmäisen kerran. Nälän ja kehnojen elinolojen synnyttämien levottomuuksien uhreiksi joutui myös kartanonherroja – ja heidän kostoretkissään puolestaan maaseudun köyhälistöä.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä mikään ei ollut enää ennallaan. Saksan ja Venäjän välinen sota merkitsi, että saksankielisistä tuli vihollisia omassa maassaan. ---

.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005579315.html

Sajavaara käänsi Raimo Raagin tekstä viron kielen vaiheista:

Viron kansallisen heräämisen juuret ovat Tarton 1802 uudelleen avatun yliopiston baltiansaksalaisissa estofiilipiireissä, joihin kuului myös joitakin virolaissyntyisiä miehiä ---

Kalevipoeg 1857 ---

Virolaisten kansallisuusliike suuntautui venäläisten vallanpitäjien ja baltiansaksalaisen yläluokan välissä ensi sijassa saksalaisen yläluokan etuoikeuksien murtamiseen. Liike alkoi Virossa, kuten 1800-luvulla monella muullakin taholla Euroopassa, kansallisromanttisena, identiteettiä luovana kieli- ja kulttuurinationalismina, mutta 1870-luvun lopulta alkaen liikkeeseen tuli selviä poliittisia painotuksia ja se repesi kiistoissa kahtia. Radikaali linja ajoi samoja oikeuksia virolaisille ja saksalaisille ---

Viron kielen statuksen nostaminen joutui vastatuuleen, kun 1880-luvun puolivälistä alkoi Baltian hallinnollinen, kulttuurinen ja kielellinen venäläistäminen. Venäläistämistoimet, joihin kuului ankara sensuuri, koskivat kaikkia yhteiskunnan alueita, erityisesti koulua, kirkkoa, lehdistöä, oikeus- ja poliisilaitosta. Opetuskieleksi määrättiin 1892 ensimmäisestä luokasta alkaen venäjä. Venäläistämistoimien seuraus kuitenkin oli, että keskeisillä yhteiskunnan lohkoilla saksalaisen yläluokan ja saksan kielen asema ja arvovalta heikkenivät, mikä avasi kaupungistuvalle ja poliittisesti heräävälle virolaiselle keskiluokalle uusia mahdollisuuksia.

»Kumouksellinen muutos» johti siihen, että virolainen sivistyneistö alkoi käyttää seurustelukielenään saksan asemesta viroa ---

Niin. Olisiko jotain yhtä suorasukaista kirjoitettavissa Suomen historiasta?

Yleensä suomalaisuus häivytetään, julistetaan suomenruotsalaiseksi tarinaksi:

Anu Kantola, nykyisin viestinnän professori, kirjoitti 2010 Suomen kuvalehdessä:

Miten meistä siis tuli suomalaisia? Kansallisaate on, hassua kyllä, maailman kansainvälisin poliittinen aate, joka on levinnyt laajemmalle kuin mikään muu poliittinen aate. Emme olisi suomalaisia, ellei nationalismi olisi eksynyt myös tänne.

Suomalaisuus on hyvin samanlaista kuin puolalaisuus, saksalaisuus, italialaisuus tai skotlantilaisuus.

Euroopassa syntyi 1800-luvulla imperialististen valtioiden hajotessa kansallisuuksia, jotka kehittivät itsellensä nopeassa tahdissa kansallisen kulttuurin hyvin samanlaisista aineksista.

Maasta toiseen keksittiin toisiaan muistuttavat kansallislaulut, kansallispuvut, liput ja vaakunat ja kansallismaisemat. Kansallisia mytologioita etsittiin ja kirjoitettiin kansalliseksi runoudeksi ja kirjallisuudeksi. Kansallissäveltäjät ja -taiteilijat innoittuivat kansasta ja luonnosta. 1900-luvulla olympialaiset levittivät ajatuksen kansallisesta urheilusta.

Kansallisaatteen toi maahan usein jotakin maailmankieltä hallinnut kaksikielinen eliitti. Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava.

Mitä nyt sitten tapahtuu? Rasismin idea on väittää, että suomalaisuus on jotakin aina täällä ollutta ja ainutlaatuista. Tämä on vähän kuin soittaisi kuolinkelloja kulttuurille. Kansallisaatteen suurin uhka on se, että se jäykistyy ja muuttuu suljetuksi kulttuuriksi, jossa kaikkien pitää elää ja ajatella samalla tavoin eikä mikään muuttua saa.

Eero Nevalainen kommentoi terävästi:

Anu Kantola kirjoitti hyvin kliseisen tekstin ---

Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava

Noniin, tulihan se sieltä. Kansallisuusaatteen loivat ruotsinkieliset, joten suomalaisuus on heidän keksintönsä. Sillä ei tietenkään ole yhtään mitään väliä, millaisia ihmisiä maassa asui ja että varmasti mihinkään kansallisuusaatteeseen tuskin olisi paljon ollut syytä ilman heidän olemassaoloaan.

--- jää taas se maku suuhun mikä yleensä näistä teksteistä jää -- suomenkielinen suomalaisuus ei ole oikeastaan mitenkään hyväksyttävä ilmiö. Se on joko

a) impivaaralaista metsäläisyyttä, jossa ei ole tarpeeksi kansainvälisiä vieraita vaikutteita ja jonka ruotsalaiset sivistivät, minkä vuoksi meidän on oltava ruotsalaisia

tai

b) osa kansainvälistä kehitystä, jolloin suomalaisuutta ei ole oikeastaan olemassa ja senkin loivat ruotsalaiset, joten meidän on oltava ruotsalaisia.

--- Muun kuvitteleminen on rasismia. ---

Kantolan teesi on siis se, että suomalaista rasistista nationalismia on sen kuvitteleminen, että meillä olisi jotain uniikkia joka ei olisi ollut 1800-luvun yleiseurooppalaisen nationalismin (jonka siis suomenruotsalaiset toivat meille) tulosta.

---

Miksi ihmeessä nimenomaan suomenkielinen suomalaisuus on näin valtavan ristiriidassa joidenkin ihmisten mielissä sen kanssa, että se oikeasti voi olla myös tekemisissä muun maailman kanssa nollautumatta merkitykseltään täysin?

Olisiko esimerkiksi virolaisuus siis balttiansaksalaisten keksintö?

[Uusi kielipolitiikka]

Kansallisuusaatteen loivat ruotsinkieliset, joten suomalaisuus on heidän keksintönsä.

Niin, ja vastaavasti Etelä-Afrikan tasavalta, eteläafrikkalaisuus,mukaanlukien apartheid oli valkoisten buurien keksintö..Toki muutama valkoinen koki, että myös mustilla on oltava oikeuksia, ei vain velvollisuuksia..

Suomessa vastaavasti vain pieni osa ruotsinkielisistä ajoi suomen kielen asemaa, pienenpieni fennomaanien joukko.

Suurin osa ruotsinkielisistä vastusti raivokkaasti
suomen kielen aseman kohentamista.

Tämän suuren enemmistön puolueeksi tuli ja on edelleen SFP.
Freudenthal henkisenä isänä. Svekomania henkisenä innoittajana.
Edelleen voimissaan.

[NRR]

Suomenruotsalaisuus tarvitsee maahanmuuttajia:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... nskfinland

bättre på att marknadsföra Norden som en lukrativ arbetsmarknad med svenskan som trumfkort

Maahanmuuttajille on onnistuttava myymään Norden...

[TK]

Tästä olen samaa mieltä NRR:n kanssa: mamuille on onnistuttu myymään Norden.
Ilmeisesti tähän liittyy myös mamujen yhdistysten avokätistä taloudellista tukemista ja suojatyöpaikkojen järjestämistä järjestöjen puitteissa.

Mamut eivät ymmärrä suomalaista kielipolitiikkaa alkuunkaan, eivätkä tunne Suomen historiaa. Helppohan heitä on sahata linssiin.

[pjl69]

Sillähän ne saadaan asenteet maahanmuuttajia kohtaan suopeammaksi kun alkaa näyttää siltä, että heistä on muodostumassa uusi pakkoruotsilla palveltavien yhteiskuntaluokka...

[Uusi kielipolitiikka]

Tästä olen samaa mieltä NRR:n kanssa: mamuille on onnistuttu myymään Norden.
Ilmeisesti tähän liittyy myös mamujen yhdistysten avokätistä taloudellista tukemista ja suojatyöpaikkojen järjestämistä järjestöjen puitteissa.

Mamut eivät ymmärrä suomalaista kielipolitiikkaa alkuunkaan, eivätkä tunne Suomen historiaa. Helppohan heitä on sahata linssiin.

Norden olisi varteenotettava perustelu tavoittelemassamme valinnanvapauden oloissa, jossa tarjotaan eri vaihtoehtoja opiskeltavaksi kieleksi..

"Sinun kannattaa valita ruotsi, koska se on valttikortti suuntautuessasi skandinaaviseen yhteistyöhön. "
Japani ja kiina taas ovat valttikorttieja, jos tunnet kiinnostusta Aasiaan.
Saksa ja Ranska ovat valttikortteja, jos kiinnostus kohdistuu EUn ytimeen.

Samanaikaisesti hermeettisesti toteutettava pakko ja puhuminen valttikorteista on äärimmäisen ristiriitaista.

Ei valttikorttia tarvitse pakottaa!


Totuus on, että ruotsi ei ole mikään valttikortti suurimmalle osalle maahanmuuttajistakaan. Toki ruotsalainen pääoma voi helpommin liikutella tuotannontekijöitä, halpatyövoimaa, eri pohjoismaiden välillä,
kun halpatyövoima osaa ruotsia. Parhaat Norden-työt menevät joka tapauksessa suomenruotsalaisille, vaikka suomenkielinen tai mamu kuinka pänttäisi suomenruotsia, usein substanssiosaamisen kustannuksella. Jos jokin Norden- työ sattuu menemään jollekin muulle kuin bättrefolkille, uhriutuminen alkaa välittömästi.

30.11.2017 ·

Kulturminister Sampo Terho anklagad för "etnisk rensning" ... Enligt Sundberg vill kulturminister Terho ersätta de finlandssvenska representanterna med finska namn. – Det är någon ...

Etninen puhdistus. Min. Sampo Terho vaihtaa suomenruotsalaiset edustajat suomenkielisiin niissä pohjoismaisissa säätiöissä, joissa ministeriö valitsee jäsenet.
Aika pieni on Sampon hiekkalaatikko, ja pipokin voisi olla pari numeroa isompi. #Hanasaari #nordiskafonder

[Uusi kielipolitiikka]

Kenen vastuulla on se inhimillinen kärsimys, jota maahanmuuttajien on käytävä läpi, kun suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto vaatii kotoutusta ruotsiksi, vaikka ruotsilla ei Suomessa tule toimeen?

Heille valehdellaan, mutta valehtelija eli suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto ei kanna heistä vastuuta, vaan käyttää heitä kielisotansa tykinruokana.

[NRR]

Kenen vastuulla on se inhimillinen kärsimys, jota maahanmuuttajien on käytävä läpi, kun suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto vaatii kotoutusta ruotsiksi, vaikka ruotsilla ei Suomessa tule toimeen?

Heille valehdellaan, mutta valehtelija eli suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto ei kanna heistä vastuuta, vaan käyttää heitä kielisotansa tykinruokana.

Svenskfinland elää valheessa ja pönkittää valhetta satunnaisilla onnistumistarinoilla, kuten sarjan uusimmassa osassa:

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/ ... vandringen

Haastateltavana on tekniikan tohtori, joka haki Suomeen tullessaan somalialaisella todistuksella sekä Turun yliopistoon että Åbo Akademihin. Suomenkielinen puoli sanoi ei, mutta ÅA sanoi tervetuloa ruotsinkurssille ja luonnontieteiden perusteisiin. Nyt tohtori kehottaakin ruotsinkielisiä korkeakouluja tarjoamaan avoimia koulutusväyliä maahanmuttajille, jotta nämä kotoutuisivat ruotsiksi. Tohtori kertoo käyttävänsä kaikki tilaisuudet painottaa ruotsin osaamista maanmiehilleen. Jo muutama kurssi ruotsia kuulemma avaa Ruotsin ja Norjan työmarkkinat.

Haastateltu ruotsinkielinen maahanmuutyotyöntekijä tunnustaa, että itse valitsisi kyllä kotoutumisen suomeksi.