Esim twitterissä on runsaasti
"olisinpa lukenut nuorena pakkoruotsia"..
Hakusanat#
Kielipolitiikka
pakkoruotsi
ruotsin kieli
Samaan sarjaan tuo Lindtmanin puhe kuuluu,
se on osa uutta meemi-aaltoa
"Olin väärässä, kun vastustin pakottamista"
"Nyt olen viisaampi"
(Lue:pakon vastustaja on tyhmä)
Kannattaa osallistua Twitterin keskusteluihin ja kertoa omat kokemukset siitä, miten turhaa pakkoruotsiin panostaminen on ollut , joten ruotsiin panostamista EI voi suositella kenellekään, paitsi toki niille, joilla siihen jo ennestään on kova, omasta tahdosta kumpuava intohimo.
Tässä kannustava esimerkki.
Poika on rakastunut ruotsin kieleen ja hyvä niin.
Aivan selvästi rakkaus on oma valinta.
Lahjakas voi hyötyä kirjoittamalla pitkän ruotsin
Tällä Eurooppa-linjan opiskelijalla ei itsellään ole minkäänlaista ruotsinkielistä taustaa, kuten suurella osalla suomalaisista usein on. En tunne suvustani ketään, joka olisi käynyt Ruotsissa Tukholman turistirysiä pitemmällä. Vaikka läpäisin jo peruskoulun kiitettävin arvosanoin, kiinnostukseni ruotsin kieltä kohtaan syttyi oikeastaan vasta lukiossa, kun huomasin, kuinka helppoa sen opiskelu itse asiassa on: ensimmäiset kolme kurssia olivat lähinnä peruskoulun kertausta, ja kun vielä neljännellä ja viidennellä kurssilla kerrattiin lukusanoja, alkoi omasta läsnäolosta ruotsin tunneilla kehkeytyä turhaa.
Onneksi opettajani kertoi, että keskipitkän ruotsin lukenut voi kirjoittaa halutessaan pitkän ruotsin ylioppilaskokeen, joka on hieman laajempi sisällöiltään.
Tuntui alkuun kaukaiselta ajatukselta kirjoittaa aine laajempana kuin mitä itse on lukenut, mutta muutamaa ylioppilaskoetta tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että pitkässä ruotsissa menestyminen keskipitkän pohjalta ei ole kovinkaan suuren työn takana ja jotkin tehtävät ovat ihan oikeasti olleet helpompia pitkän oppimäärän kokeessa.
B-ruotsin opiskelusta on tehty vaatimustasoltaan niin matalaa, että jokainen ruotsin perusteet edes joten kuten hallitseva pääsee varmasti ylioppilaaksi, kun ruotsi sattuu olemaan ylioppilaskokeissa pakollinen heille, jotka eivät matematiikkaa kirjoita.
Keskipitkän ruotsin sanasto ja kielioppi on loppupeleissä erittäin suppeaa, ja lukio-opiskelussa keskitytään tiettyjen asioiden kertaamiseen yhä uudelleen ja uudelleen, jolloin ei ole mikään ihme, että asiat jo viimeistään muutaman kerran jälkeen hallitsevalla alkaa aika käydä pitkäksi.
Melko kuvaavaa on se, että B-ruotsin viimeisillä kursseilla aletaan loppu viimein hinkata epäolennaisilta tuntuvia fraasilistoja, kun vielä kuudennenkin kurssin oppikirjassa kappaleet ovat pahimmillaan yhden sivun mittaisia vuoropuheluita, joiden sanastossa turvaudutaan lähes kokonaan jo aiemmin opeteltuun.
https://relluntoveri.fi/2018/05/28/marg ... aailmalle/