2000-luvun alussa on muutettu ylioppilaskirjoitusten rakennetta jättäen vain äidinkielen koe pakolliseksi ja muut kokeet (vähintään kolme) valinnaisiksi, tosin näistä yhden on oltava ns. pitkä:
Tämä niin poliitikkojen kuin lukioiden rehtoreiden ja opiskelijoiden kannattama muutos tehtiin, koskaYlioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe (suomi, ruotsi tai saame) on kaikille pakollinen. Muut kolme pakollista koetta kokelas voi valita seuraavista: toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai joku reaaliaineen koe. Yksi pakollisista kokeista pitää olla pitkän oppimäärän koe, eli joko toinen kotimainen kieli, vieras kieli tai matematiikka. Neljän pakollisen kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita valintansa mukaan.
- nähtiin, että yo-tutkinto oli jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.
Kieltenopetusta muutos ei haitannut. Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi sittemmin tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä". - Jos siis halutaan laventaa kieltenopiskelua, on luovuttava pakkoruotsista, sillä syventäviä kursseja muissa aineissa tuskin haluamme karsia.
Koekertojen lisäys ja englanninkielinen koe olisi voitu tehdä ilman rakennemuutosta. Miksi nyt ministeriössä lähdettiin purkamaan toimivaa yo-koetta? Vain pakkoruotsin vahvistamiseksi?