Milloin syntyi "uusi kieliaate", ketkä sen runoilivat?---
4) Uusi kieliaate ruotsin kiinnittämiseksi pysyvästi suomalaisuuteen.
Suomenkielisten tarpeiden sijasta kielipolitiikkaa on viime vuosikymmeninä hallinnut kokonaan uusi kieliaate.
Tässä uudessa kieliaatteessa, jonka ainekset olivat nähtävissä peruskoulun kieliratkaisussa, näkökulmana on kaksi kansalliskieltä ja niiden elinvoiman ja tasaveroisen asema turvaaminen. Tarkastelua ei siis ohjaa kahden (eri) väestön erilaiset sivistykselliset tarpeet.
Ns. kansalliskielistrategiassa esitetyssä kieli-ideologiassa, ruotsin osaaminen määritellään osaksi suomalaista identiteettiä ja yleissivistystä. Perusteena käytetään ruotsin kuulumista suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen kuulumista Pohjoismaihin. Kuitenkin perustuslain näkökulmasta väite ”Suomi on kaksikielinen maa” tarkoittaa kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, puhuvien väestöjen olemassaoloa ja näiden väestöjen oikeuksia. Väite ruotsin kielen kuulumisesta suomalaisuuteen tai vaatimus, jonka mukaan enemmistön on osattava vähemmistön kieltä, rikkoo kielirauhakomitean periaatteita.
Kyse on samasta tulkinnasta, jota Jyväskylän yliopiston professorit tulivat kuvanneeksi arvioidessaan kielikeskustelua omaa maailmankuvaansa vasten:
- historia yksiselitteisesti oikeuttaa Suomessa vallitsevan kielipoliittisen tilanteen, jossa 5%:n vähemmistöä kohdellaan kuin se olisi 50% väestöstä ja vähän enemmänkin,
- Suomen menneisyys on "ruotsalainen" - suomalaisuus ilman ruotsalaisuutta on historiatonta ja kulttuuritonta, siksi ruotsalaisuutta tulee ymmärtää ja muistaa ja vaalia
- pakkoruotsin kriitikkojen maailmankuvasta puuttuu suomalaisuuden syvempi ymmärrys,
- pakkoruotsin kriitikkojen ymmärrys on vajavainen, heidän on vaikea nähdä historian relevanssia, heidän nykyhetkeään luonnehti pettymys politiikkaan, jopa ruotsiviha, ja heidän tulevaisuudenkuvassaan on harhaisia kuvitelmia yksilöllisistä valinnoista yhteisöllisen, historiaan ja pohjoismaisuuteen nojaavan hyvän sijaan.
"Uusi kieliaate" on osuva nimitys, mutta onko tämä luonnehdinta syntynyt suomalaisuuden liiton ajatuspajassa vai onko sitä käsitelty myös tutkijoiden hahmotelmissa?