[”Jätimme molempien lasten kohdalla A2-kielen valitsematta. Lapset pärjäävät koulussa hyvin, mutta emme halunneet kuormittaa heitä enempää koulun suhteen. Kumpikin on musiikkiluokalla, joten viikkotuntimäärä on jo siksi tavallista suurempi. Ajattelimme, että kieliä ehtii opiskella myöhemminkin, ja esikoinen onkin aloittamassa uuden kielen siirtyessään 8.-luokalle.”
”Olemme kaksikulttuurinen perhe. Vanhempien äidinkielet ovat suomi ja arabia, minkä lisäksi puhumme keskenään englantia. Koska kotikieliä on jo kolme, niissäkin riittää opettelemista, eivätkä lapset ole ottaneet ylimääräisiä kieliä. Koraanikoulussa opetetaan arabian alkeet. Esikoisen pitää pian alkaa koulussa opiskella pakollista ruotsia.”/quote]
Lotta ei aloittanut uutta kieltä alakoulussa, koska ei ole kieli-ihmisiä. Ei ole valinnut ylimääräisiä kieliä myöhemminkään.”
”Meidän Akseli ei missään nimessä halunnut ylimääräisiä kieliä, eikä ainakaan ruotsiin panosta lukiossakaan. Ei taida olla oikein muotia nyt.”
”Enni ei ottanut A2-kieltä, koska tunsi kuormittuvansa koulunkäynnistä jo riittävästi.”
”Meillä ainoa kielivaihtoehto oli saksa, eikä lapsi sitä halunnut.”
”Kumpikaan pojistani ei valinnut ylimääräistä kieltä, koska ajattelivat, etteivät ole kielissä niin lahjakkaita. Tytär valitsi espanjan, mutta on kiinnostuneempi kaikesta uudesta yleensäkin.”Mutta eliitille on sama, kuinka paljon lapsia kuormitetaan, kunhan pakkoruotsi säilyy jokaisen velvollisuutena. Siksi näkkäläjärvet saavat mellastaa vapaasti eikä media kyseenalaista simputuksen epäoikeudenmukaisuutta.Etenkin alakoulussa vanhempien mielipide on lapsen kielivalinnan kohdalla usein ratkaiseva. Miksi A2-kieltä ei valita?
Jos koulunkäynti on lapselle työlästä, on ymmärrettävää, etteivät vanhemmat halua lisätä työtaakkaa, läksymääriä tai pidentää koulupäiviä. Vaikka opiskelu sujuisi ongelmitta, monet vanhemmista huolehtivat jaksamisesta. Milla Hiltusen lapsilla oli mahdollisuus valita alakoulussa venäjä.
— Totesin lapsille, että ei. Kielivalintaan pitäisi sitoutua koko peruskoulun ajaksi. Entä jos se käy liian rankaksi?
https://ita-savo.fi/uutiset/kulttuuri-j ... 695ea813ca
Vanhemmat eivät halua kuormittaa lapsiaan liikaa.
-
Ajatuspaja
- Viestit: 677
- Liittynyt: 07.01.2015 12:02
Vanhemmat eivät halua kuormittaa lapsiaan liikaa.
-
Ajatuspaja
- Viestit: 677
- Liittynyt: 07.01.2015 12:02
Re: Vanhemmat eivät halua kuormittaa lapsiaan liikaa.
Vanhemmat saattavat kuitenkin itse pelätä, että ylimääräinen kieli tekee lapsen koulunkäynnistä liian rankkaa. Pakollisen ruotsin opiskelu alkaa nykyään jo kuudennella luokalla, joten A2-kielen valinnut lapsi opiskelee 12-vuotiaana jo kolmea vierasta kieltä.
Siis mitä, Karppanen?Sanna Karppanen on varma, että monessa koulussa ylimääräisiä kieliopintoja voitaisiin markkinoida paremmin. Sen sijaan rehtori tai opettaja voi antaa rivien välistä ymmärtää, ettei kaikkien lasten oppimiskyky riitä valinnaiskielen opiskeluun.
— Tätä pidän jopa moraalittomana. Perheillä pitäisi olla aito vapaus valita.
Mutta ruotsin tilalle ei saa vapaasti valita espanjaa.Perheillä pitäisi olla aito vapaus valita
Tätä lausuntoa pidän moraalittomana!
Re: Vanhemmat eivät halua kuormittaa lapsiaan liikaa.
Pakkoruotsin dominoima kielipolitiikka on ihmisoikeus-, eikä muotikysymys. Kuten olivat apartheid tai natsien keskitysleirit. Tuskin kukaan noistakaan haikailee, että eivätpä taida olla oikein muodissa nyt...”Meidän Akseli ei missään nimessä halunnut ylimääräisiä kieliä, eikä ainakaan ruotsiin panosta lukiossakaan. Ei taida olla oikein muotia nyt.”
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2186
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Vanhemmat eivät halua kuormittaa lapsiaan liikaa.
Myöskään elinkeinoelämä ei vaadi kolmea vierasta kieltä edes aikuisille, vaan päinvastoin vastustaa tavoitetta..
https://ek.fi/ajankohtaista/lausunnot/2 ... hvuudeksi/Selvittäjän ehdotuksen mukaan muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista.
EK vastustaa ehdotusta. Kahden vieraan kielen osaaminen ei saa olla tutkinnoissa itsetarkoitus, eikä työ- ja elinkeinoelämän tarvitsemien osaajien valmistuminen ei saa jäädä kiinni korkeakoulun pakollisista kieliopinnoista. Kielitaidon osoittamisen sijasta korkeakoulujen tavoitteena tulee jatkossakin olla houkutella parhaat tulevaisuuden osaajat oppiin, niin Suomesta kuin maailmalta.
Esitetty muutos heijastuisi myös väistämättä siihen, mitä ja miten paljon alemmilla asteilla on opiskeltava kieliä. Kieltenopetuksen lisäämistä onkin tarkasteltava koko koulutustarjonnan (tuntikehyksen) kannalta. Osin ehdotuksen tavoitetta voitaisiinkin toteuttaa esimerkiksi integroimalla kielten opetusta muuhun opetukseen.