Mikä on se foorumi, henkilö, hanke, joka yhdistäisi kielivapauden kannattajat yli puoluerajojen ja sekalaisten seurojen

[NRR]

Mikä on se foorumi, henkilö, hanke, joka yhdistäisi kielivapauden kannattajat yli puoluerajojen ja sekalaisten seurojen?

Tämä on paras löytämäni paikka, mutta tämä jää nyt marginaaliin.

Mitä voidaan tehdä?

[NRR]

Ihan välttämätöntä kiittää tässä tämän keskusteluympäristön ylläpitäjää M..... P....iä.

@}--`--,----

Ruusu hänelle!

[mpartel]

Kiitos, tosin harvoin tämä merkittävää vaivaa vaatii.

Hankala kysymys. Kielivapaus tuntuu aina jäävän ihmisten mielissä jonkin tärkeämmältä tuntuvan jalkoihin Tavallaan ihan aiheestakin, sillä onhan maailmassa paljon suurempiakin vääryyksiä ja typeryyksiä (tai no jälkimmäisestä en ole niin varma..). Pakkoruotsista on päässyt tulemaan sellainen ikuisuusongelma, mikä on varmaan osaltaan latistanut toivon sen ratkeamisesta.

Viime aikoina on saanut lukea koulumaailman epäonnistuneista innovaatioista ja muista ongelmista laajemminkin. Mietin joskus, olisko mahdollista yhdistää pakkoruotsin poistaminen osaksi jotain laajempaa koulutusreformia, jos sen teema olisi jonkinlainen ylimääräisten turhakkeiden siivous ja paluu oleelliseen.

[NRR]

Kielivapaus tuntuu aina jäävän ihmisten mielissä jonkin tärkeämmältä tuntuvan jalkoihin Tavallaan ihan aiheestakin, sillä onhan maailmassa paljon suurempiakin vääryyksiä ja typeryyksiä (tai no jälkimmäisestä en ole niin varma..).

"Pakkoruotsi ei ole suurin mahdollinen vääryys, mutta helpoimmin korjattavissa oleva vääryys, politiikan tolkkutesti. Jos poliitikot eivät saa edes pakkoruotsia purettua, ei kannata odottaa muidenkaan vääryyksien oikomista."

Tämä on ollut minusta osuvin vastaus aina, kun vedotaan siihen, että onhan isompiakin ongelmia...

[NRR]

Pakkoruotsista on päässyt tulemaan sellainen ikuisuusongelma, mikä on varmaan osaltaan latistanut toivon sen ratkeamisesta.

Olen usein kirjoittanut opportunismista pakkoruotsin taustalla, siitä miten kielissä edes kohtuullisesti menestyvän kannattaa olla kritisoimatta pakollista mutta turhaa pikkukieltä, koska haitatessaan monen muun opintoja, se suo pientä etumatkaa itselle. Tämä kosker varsinkin leidejä.

Olen kirjoittanut siitäkin, miten juntiksi ja moukkatankeroksi jopa ruotsinvihaajaksi leimautumisen uhalla hiljennetään pakkoruotsin kritiikki tehokkaasti.

Mutta ehkä merkittävin pakkoruotsia ylläpitävä voima on tuo toivottomuus. Se näkyi hyvin ensimmäisen ja toisen kansalaisaloitteen allekirjoituksissa. Valtavan innostuksen saattelemaa ensimmäistä aloitetta seurasi lamaannus.

[NRR]

Viime aikoina on saanut lukea koulumaailman epäonnistuneista innovaatioista ja muista ongelmista laajemminkin.

Keskustelu koulusta ei mielestäni ole tasoltaan sitä, mitä sen pitäisi olla. Koulutus on ollut niin kauan poliittisen liturgian kohde, ettei aiheesta osata keskustella. OAJ on täysin antipedagoginen ja hyvin kokoomuslaisen koulutusnäkemyksen edustaja. Tutkijat elävät irrallaan todellisuudesta. Opettajat tulevat keskusteluun joko burnoutin taannuttamina tai itse politiikkaan mielivinä.

Koulu on aika ihmeellinen laitos siinä, että se on kuitenkin pystynyt vastaamaan moniin ajan tuomiin haasteisiin. Koulussa kuuluu minusta elää rinnakkain teemat "takaisin perusasioihin" ja "kokeillaan muuttaa kaikki" - ja monta muutakin teemaa.

Itse painotan tällä hetkellä erityisoppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oikeuksia. Ajattelun taidot, huomaavaisuuden ja yhteistyön taidot ovat tärkeitä. Joustavuus erilaisia yksilöitä kohtaan on tärkeää, mahdollisuus valita yksilöllisiä painotuksia.

Kaikki eivät opi kaikkea, mutta jokaisen lapsen tulisi voida tekstata vanhemmilleen kesken koulupäivän "Mä olen nero!" - ja syynä vaikka itse keksitty maustekakun resepti. Koulu ei saa latistaa! Koulun tulee olla kaikkia varten. Sieltä tulee lähteä toiveikkaana, tietoisena kiinnostuksenkohteistaan, tietoisena keinoista kompensoida monia inhimillisiä rajoituksia.

[NRR]

Mietin joskus, olisko mahdollista yhdistää pakkoruotsin poistaminen osaksi jotain laajempaa koulutusreformia, jos sen teema olisi jonkinlainen ylimääräisten turhakkeiden siivous ja paluu oleelliseen.

Niinpä.

Koska pakkoruotsia linnoitetaan nyt kouluun lisäämällä järjetyömällä tavalla kaikkien pakollisia kieliopintoja ja väheksymällä englantia, Valtaojan teesit tuntuivat valtavan ajankohtaisilta:

Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta.

--- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon.

Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä?

Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

Turun yliopiston vararehtori --- Pyykkö --- Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta.

Keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [ruotsin lisäksi]. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.

--- kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Googlehan jo lupailee tällaisia kauppoihin. Kukaan ei voi oppia kaikkia kieliä, mutta parinkymmenen vuoden sisään meillä kaikilla on kyky kommunikoida kaikilla kielillä.

PS. Pakkoruotsin ystävien liturgiakielessä puhutaan jatkuvasti vain kahdesta vieraasta kielestä, vaikka näiden kielten ohella on sitten opiskeltava myös ruotsia - mutta ruotsi kun muka ei ole vieras vaan "kotimainen"!

[NRR]

Kiitos, tosin harvoin tämä merkittävää vaivaa vaatii.

Ei kannata olla vaatimaton. Tämä palsta on ollut yliopistoni pakkoruotsikeskustelussa. Palstan merkitys on ollut oleellinen koko kielivapaudelle. Ja Sinä olet sen mahdollistanut. Upeaa työtä!

[Ajatuspaja]

Varsin monella taholla on viimeisen kymmenen vuoden aikana esitetty muutoksia, mutta suomenruotsalainen edunvalvonta on joka taholla torjunut kaikki muutokset ja saanut oman agendansa läpi.

Voisi koota omaan ketjuun ne kaikki eri tahot, jotka ovat muutosta esittäneet...
Viimeisen kymmenen aikana. Niitä on tosi paljon.

Korkeakoulut, elinkeinoelämä, kansalaisten enemmistö, kokoomuksen puoluekokousenemmistö, eläköityneet opetusneuvokset.. siinä muutamia.

Kokoa ensin palapelin palaset ja mieti, onko siitä rakennettavissa kokonaisuus. Pahoin pelkään, että ei ole..jokainen on vuorollaan teilattu, ruotsalaisen perinteen mukaisesti.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Teilaus

Suomessa ja Ruotsissa kuolemaantuomitut usein teilattiin 1800-luvun alkuun saakka.

Teilipyörä on ensimmäinen kielletty kidutusmenetelmä: se kiellettiin useimmissa Euroopan maissa 1700-luvun alussa.

[Uusi kielipolitiikka]

Mikä on se foorumi, henkilö, hanke, joka yhdistäisi kielivapauden kannattajat yli puoluerajojen ja sekalaisten seurojen?

Tämä on paras löytämäni paikka, mutta tämä jää nyt marginaaliin.

Mitä voidaan tehdä?

Kielipolitiikka pitää saada marginaalista politiikan keskiöön.
Tässä yksi esimerkki tilanneanalyysistä.

Suurimmat ajankohtaiset kielipoliittiset haasteet ovat nämä:

ruotsin asema kansalliskielenä vai vähemmistökielenä,

toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskoulun opetusohjelmassa,

muiden kielten kuin suomen puhujien kielellisten oikeuksien käytännön toteutuminen,

Suomen pienten vähemmistökielten elvyttäminen, erityisesti inarin- ja koltansaamen sekä romanikielen,

maahantulokaskielten (erityisesti venäjän) eli kotikielten (ja -kulttuurien) asema koulutuksessa,

englannin ylivalta koulujen kielivalinnoissa ja kielivalintojen monipuolistaminen,

riittävän digitaalisen ja kieliteknologisen tuen turvaaminen kaikille relevanteille kielille,

kielenopetuksen optimaalisen aloitusiän määrittäminen päiväkodeissa ja peruskouluissa,

maahantulokkaiden kielivarannon hyödyntäminen,

suomi ja ruotsi toisena kielenä (S2, R2) -opetuksen kehittäminen.

Tämä kokonaisuus pitäisi saada suomenkielisen enemmistön pohdittavaksi, jatkuvan kaksikielisyysrummutuksen sijasta

Kyseessä ei ole Pasi Saukkonen, ei Uusi kielipolitiikka, vaan professoritason kannanotto.

Toisaalta tämäkin professori on aiemmin "teilattu" väärinajattelijana, nyt teilaamisen tilalla on vaientaminen ja vaikeneminen..

Kukahan on kyseessä..

[Uusi kielipolitiikka]

Mietin joskus, olisko mahdollista yhdistää pakkoruotsin poistaminen osaksi jotain laajempaa koulutusreformia, jos sen teema olisi jonkinlainen ylimääräisten turhakkeiden siivous ja paluu oleelliseen.

Niinpä.

Koska pakkoruotsia linnoitetaan nyt kouluun lisäämällä järjetyömällä tavalla kaikkien pakollisia kieliopintoja ja väheksymällä englantia, Valtaojan teesit tuntuivat valtavan ajankohtaisilta:

Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta.

--- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon.

Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä?

Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti. ----

Turun yliopiston vararehtori --- Pyykkö --- Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta.

Keskeisin suositus on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [ruotsin lisäksi]. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.

--- kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Googlehan jo lupailee tällaisia kauppoihin. Kukaan ei voi oppia kaikkia kieliä, mutta parinkymmenen vuoden sisään meillä kaikilla on kyky kommunikoida kaikilla kielillä.

PS. Pakkoruotsin ystävien liturgiakielessä puhutaan jatkuvasti vain kahdesta vieraasta kielestä, vaikka näiden kielten ohella on sitten opiskeltava myös ruotsia - mutta ruotsi kun muka ei ole vieras vaan "kotimainen"!

Ainakin EK on antanut selkeän vastauksen.
Se vastustaa Pyykön ehdotusta pakkotoimien koventamisesta.

Työ- ja elinkeinoelämän tarvitsemien osaajien valmistuminen EI saa jäädä kiinni korkeakoulun pakollisista kieliopinnoista

[Uusi kielipolitiikka]

Varsin monella taholla on viimeisen kymmenen vuoden aikana esitetty muutoksia, mutta suomenruotsalainen edunvalvonta on joka taholla torjunut kaikki muutokset ja saanut oman agendansa läpi.

Voisi koota omaan ketjuun ne kaikki eri tahot, jotka ovat muutosta esittäneet...
Viimeisen kymmenen aikana. Niitä on tosi paljon.

Korkeakoulut, elinkeinoelämä, kansalaisten enemmistö, kokoomuksen puoluekokousenemmistö, eläköityneet opetusneuvokset.. siinä muutamia.
ensin palapelin palaset ja mieti, onko siitä rakennettavissa kokonaisuus.

Toki jokainen taho yksinäänkin voi saada järjen äänen kuuluviin..

Toisaalta RKP on aina saanut jyrättyä sekä korkeakoulujen että elinkeinoelämän näkemykset.

Tosin todistusvalinnoissa ei pakkoruotsile ole saatu erityispainotusta, vaan eniten pisteitä saa äidinkielestä, matematiikasta ja englannista.
Terveystiedosta saa helpommin ällän kuin pakkoruotsista magnan..
Mutta pisteitä suunnilleen saman verran..

Pakkoruotsin ei siis kannata aikaansa tuhlata..tai sitten pitää omistaa koko elämänsä sille..

Toki tilanne voi taas muuttua, kun RKP pääsee vanhaan vaa'ankieliasemaansa..

https://yle.fi/uutiset/3-9931166
https://yle.fi/uutiset/3-10237877

Kauppakorkeaan on turha yrittää pelkällä ylioppilastodistuksella, jos siitä ei löydy matematiikan arvosanaa