vapaakielivalinta.fi

Iltasanomien pääkirjoituksessa listataan perusopetuksen ydintaidot:

Lähtötilanne ei ole kovin hyvä, jos oppilas pyrkii toisen asteen koulutukseen ilman monipuolista lukutaitoa, hallitsematta oikeinkirjoituksen alkeita, osaamatta laskea ruotsiksi kymmeneen tai pystymättä yksinkertaisiin prosenttilaskuihin.

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005702038.html

Peruskoululaisen on siis toimittajan mukaan osattava lukea, kirjoittaa, laskea prosentteja ja laskea ruotsiksi kymmeneen!

Kolme ensimmäistä on perustaitoja mutta ruotsin vetäminen tähän idioottimaisuutta ja kertoo, miksi peruskoulu epäonnistuu: todellisten perustaitojen sijaan koulua kehitetään poliittisella sälällä kuten pakkoruotsi. Englannin perusosaaminen kuuluu ydintaitoihin, ei ruotsi!

Ajattelemaan peruskoulussa pitäisi oppia, mutta kun ajattelu näyttää olevan kiellettyä, jopa pääkirjoitustoimittajalle!

Myös hesarissa kirjoitetaan aiheesta pääkirjoituksessa: "Peruskoulussakin lapset ja nuoret pitäisi kohdata yksilöinä, jotka kehittyvät eri tahtiin ja tarvitsevat erilaista tukea oppimiseen."
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 01671.html

Aamen.

Peruskoulun ydintehtävä on olla yhteisö, jossa yksilö kulkee lapsuudesta nuoruuteen, kasvattaa persoonallisuuttaan löytämällä ystäviä, erilaisia positiivisen aikuisen malleja ja kohtaamalla keinoja lisätä iloa ja hallita murheita. Samalla opitaan ydintaitoja, joille tulevaisuus rakentuu.

Ydintaidot pitäisi määritellä keskittyen oleelliseen: "On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli."

Tämä oli professori Valtaojan näkemys. Hän lisäsi vielä: "Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu." - Meillä ollaan suunnittelemassa peruskoulun alaluokille kolmea pakollista vierasta kieltä, vieläpä niin, ettei ensimmäinen kieli olisi englanti. Tämä on nykyisen opetusministerin ja kokoomuksen unelma.

Missä realismi?

Tämä kertoo kaiken poliittisen pakkoruotsin todellisista tarpeellisuudesta.

Lähtötilanne ei ole kovin hyvä, jos oppilas pyrkii toisen asteen koulutukseen ilman monipuolista lukutaitoa, hallitsematta oikeinkirjoituksen alkeita, osaamatta laskea ruotsiksi kymmeneen tai pystymättä yksinkertaisiin prosenttilaskuihin.

Tämänkin kirjoittajan mukaan peruskoulun vähintään 228 tunnin opiskelun tulokseksi pakkoruotsin osalta riitäisi kun osaisi laskea ruotsiksi kymmeneen. Jos nollakin lasketaan mukaan, yhden luvun oppimiseen saisi kuluttaa vähän reilut 20 tuntia.