http://ec.europa.eu/education/policy/multilingualism_fiEU:n pyrkimys olla moninaisuudessaan yhtenäinen on koko Euroopan yhdentymishankkeen perusta. Eri kielten rauhanomainen rinnakkaiselo Euroopassa ilmentää tätä pyrkimystä. Kielet voivat rakentaa siltaa ihmisten välille ja tuoda siten meitä lähemmäksi muita maita ja kulttuureja ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin toisiamme.
---
Vieraiden kielten osaaminen on koko ajan tärkeämpää, kun halutaan helpottaa nuorten työllistymistä ja valmentaa heitä ulkomailla työskentelyyn. Kielitaito vaikuttaa myös kilpailukykyyn, sillä heikon kielitaidon vuoksi monet yritykset menettävät sopimuksia ja työntekijöiden on hankala löytää työtä ulkomailta. Siitä huolimatta monet eurooppalaiset päättävät koulunsa niin, että eivät osaa käytännössä mitään toista kieltä.
Mielestäni tässä ei ole opiskelijan yksilöllinen etu lähtökohtana vaan liikkuvan työvoiman lisääminen edes auttavilla kieliopinnoilla. Oleellinen ero, kun puhutaan yleissivistävästä koulutuksesta.
EU:n kahden kielen suositus on alkujaan vuodelta 2002, kyse on opintojen yhdenmukaistamisesta EU:n sisäisen liikkuvuuden ihailusta:
(Barcelonan tavoite 2002)European Council calls for further action in this field:
− to introduce instruments to ensure the transparency of diplomas and qualifications
(ECTS, diploma and certificate supplements, European CV) and closer cooperation with
regard to university degrees in the context of the Sorbonne-Bologna-Prague process
prior to the Berlin meeting in 2003; similar action should be promoted in the area of
vocational training;
− to improve the mastery of basic skills, in particular by teaching at least two foreign
languages from a very early age: establishment of a linguistic competence indicator in
2003; development of digital literacy: generalisation of an Internet and computer user’s
certificate for secondary school pupils;
− the European Council calls on the Commission to undertake a feasibility study to
identify options for helping secondary schools to establish or enhance an internet
twinning link with a partner school elsewhere in Europe, and report back to the Seville
European Council in June;
− to promote the European dimension in education and its integration into pupils’basic
skills by 2004.
Internetin ja kouluyhteistyön ihailu oli ajankohtaista. Erityisesti toive opintojen yhdenmukaistamisesta oli tavoitteena. Ja tietysti liikkuvuus, jota kieltenopetuksen suosituksella tavoitellaan.
Tämä ei ole mikään sivistyksellinen tai pedagoginen kannanotto. Ehkä myöhemmissä asiakirjoissa on pyöritelty lisää liturgiaa.
EU:n sisällä ei ole päästy edes irtautumaan rinnakkaiskoulujärjestelmästä, vaan monessa maassa jo kymmenvuotiaan kohdalla tehdään päätös akateemisen ja duunarin välillä. Kielten opiskelu toteutuu eri väylillä ja väylien sisällä eri painotuksissa (esim. tekniikka vs. humanismi) eri tavoin.
Mikä arvo tällä EU:n kielilinjauksella oikeasti on?