Kaikille liikaa kieliä on huono tavoite, kielet eivät ole ydinosaamista
Lähetetty: 02.05.2018 07:51
Koulutuksesta keskusteltaessa kannattaisi kuunnella professori Esko Valtaojaa, joka kirjoitti Turun Sanomissa näin:
"Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta. --- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon. Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä? Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti."
Valtaoja arvosteli kokoomuslaisen opetusministerin tilaamaa ja ohjeistamaa selvitystä Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta näin:
"Keskeisin suositus [tilatussa Pyykön selvityksessä] on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [ruotsin lisäksi]. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa."
Lopuksi Valtaoja muistuttaa sivistyksestä:
"On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli. Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu."
Vapaa kielivalinta ei sisällä "meidän on luettava lisää kieliä, ei vähemmän"-liturgiaa.
"Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta. --- todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon. Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä? Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti."
Valtaoja arvosteli kokoomuslaisen opetusministerin tilaamaa ja ohjeistamaa selvitystä Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta näin:
"Keskeisin suositus [tilatussa Pyykön selvityksessä] on, että kouluissa aletaan ensimmäisenä vieraana kielenä opettaa jotain muuta kuin englantia. Ja jos tämä katastrofi ei vielä riitä, niin kaikissa yliopistotutkinnoissa tulisi alkaa vaatia vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista [ruotsin lisäksi]. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan viisikymmentä miljoonaa vuodessa."
Lopuksi Valtaoja muistuttaa sivistyksestä:
"On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli. Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu."
Vapaa kielivalinta ei sisällä "meidän on luettava lisää kieliä, ei vähemmän"-liturgiaa.