Kieltenopetusta vähemmän ei enemmän

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Kieltenopetusta vähemmän ei enemmän

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 18.04.2018 20:37

Valtaoja kirjoitti talvella Turun Sanomissa tiukan kolumnin:
On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu.
Olen täsmälleen samaa mieltä.

En kannata kahden vieraan kielen vaatimusta kolmesta puhumattakaan. En kannata virkaruotsin korvaamista jonkin muun kielen opinnoilla. Yhtään "lisää kieliä"-hehkuttelua ei tarvita!

Weeku
Viestit: 136
Liittynyt: 18.02.2014 19:24

Re: Kieltenopetusta vähemmän ei enemmän

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Weeku » 18.04.2018 21:35

Täytyy muistaa, että ei meillä opiskella ruotsia sen takia että osattaisiin ruotsia, vaan siksi että suomen ruotsalaiset voivat pitää prileegionsa. Täsmä onnistuu parkaiten kun vaaditaan mahdollisimman usean kielen opiskelua, sillä silloin aina mukaan mahtuu yksi pakollinen kieli.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopetusta vähemmän ei enemmän

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 19.04.2018 06:45

Weeku kirjoitti: 18.04.2018 21:35 Täytyy muistaa, että ei meillä opiskella ruotsia sen takia että osattaisiin ruotsia, vaan siksi että suomen ruotsalaiset voivat pitää prileegionsa. Täsmä onnistuu parhaiten kun vaaditaan mahdollisimman usean kielen opiskelua, sillä silloin aina mukaan mahtuu yksi pakollinen kieli.

Täsmälleen. Silti kuvittelin, että opetustoimessa muuten vallitseva niukkuus pitäisi kieliopinnot kohtuudessa. Olinpa väärässä. Nyt on suunnitelmien mukaan varaa luettaa kaikilla kolmaskin vieras kieli, tunnit ekalta yliopistoon, vain jotta pakkoruotsi säilyisi. On varaa tärvätä poikien, maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden koulutus entisestään. On varaa siirtää erityisopetusta valtaisasti vieraisiin kieliin (nythän jo ruotsi syö paljon erityisopetusta).

Todellisuudessa vain englanti on ehdottoman tarpeellinen.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Kieltenopetusta vähemmän ei enemmän

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 19.04.2018 15:05

Valtaoja oli siirtymässä eläkkeelle! Miten yliopistomaalima yleisesti suhtautuu pakko- ja virkamiesruotsiin? Kovin hiljaiselta kuulostaa!

Olen joskus lueskellut Antti Häyrysen toimittamaa Ylioppilaskunnan laulajien 125-vuotisjuhlakirjaa Sinivalkoiset äänet. Kirjassa kerrotaan viime vuosisadan alun suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välisestä kamppailusta. Suomenkieliset tiesivät tasan tarkkaan kummalla puolella ovat ja kamppailu kielellisistä oikeuksista oli todella kovaa. Miten meidän opiskeleva nuorisomme on voinut antaa periksi? Miten tähän tilanteeseen on tultu?

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieltenopetusta vähemmän ei enemmän

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.04.2018 08:20

Etsin mahdollisimman varhaista nettiesiintymää sloganille "mera språk, inte mindre" ja löysin sen vuodelta 2012 tuolloisen Oslon suurlähettiläämme Maimo Henrikssonin Norden-puheesta:
Ett dilemma för bevarandet av nordismen i Finland är den språkdebatt som vi har för tillfället: man ifrågasätter behovet av studier i svenska. Det här tänkandet omfattas än så länge av en minoritet av befolkningen, men det finns många som prognosticerar att den dagen kommer då svenskan inte längre är ett nationalspråk i Finland. Motståndarna till svenska språket verkar vara mera högljudda än försvararna. Detta skulle vara mycket olyckligt både för den finska nordiska identiteten och för hela det nordiska samarbetet. Finland behöver mera svenska, inte mindre, liksom vi behöver mera språk, inte mindre. Det här gäller ju alla de nordiska länderna. En glädjande nyhet kom ändå så sent som den här veckan: en arbetsgrupp tillsatt av undervisningsministeriet föreslår att undervisningen i svenska i finskspråkiga skolor tidigareläggs med 2-3 år, så att den börjar på årskurs 4 eller 5, och inte 7 som hittills.

nopea käännös: Nordismin säilymisen dilemma Suomessa koskee vallitsevaa kielikeskustelua: ruotsin opintojen tarpeellisuus kyseenalaistetaan. Näin ajattelee toistaiseksi vähemmistö kansasta, mutta on monia, jotka arvioivat, että tulee se päivä, jolloin ruotsi ei ole enää Suomen kansalliskieli. Ruotsin kielen vastustajat vaikuttavat olevan äänekkäämpiä kuin ruotsin puolustajat. Tämä [ruotsin kansalliskieliaseman purkaminen] olisi onnetonta sekä suomalaisten pohjoismaalaiselle identiteetille ja koko pohjoismaiselle yhteistyölle. Suomi tarvitsee lisää ruotsia, ei vähemmän, aivan kuten me tarvitsemme lisää kieliä, ei vähemmän. Tämä koskee kaikkia pohjoismaita. Ilouutinen saatiin kuitenkin viime viikolla: opetusministeriön työryhmä ehdottaa, että ruotsin opetus suomenkielisissä kouluissa aikaistettaisiin kahdella kolmella vuodella, niin että se alkaa neljänneltä tai viidenneltä luokalta, ei seitsemänneltä luokalta kuten tähän asti.
Siis ainakin tuolloin oli slogan jo valmiina.

Tämä sopii ajallisesti yhteen sen kanssa, että tuolloin kuulin ammattiyhdistysliikkeessa toimivalta opettajalta, että heidän aineopettajaryhmänsä (ei humanistinen) on ollut mukana laatimassa kirjelmää, jossa he vaativat lisää tunteja omalla aineryhmälleen [no eivätpä saaneet] ja "lisää kieliä". Ihmettelin tätä kytköstä ja hän kertoi, ettei voi vaatia vain omalle ryhmälle, täytyy olla jotain yhteistä ja heillä nyt "oli päädytty" tähän "lisää kieliä" ajatukseen. Tietysti naruista oli vedelty taustalla.

Oslon suurlähettilään puhe oli keväältä 2012, jolloin Kataisen hallituksen Ahtisaaripaperia oli jo toteutettu vuoden verran.

Vastaa Viestiin