vapaakielivalinta.fi

Hesarissa https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005645187.html pojista ja alisuoriutumisesta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005644914.html
Nyt pukkaa selvitystä poikien ahdingosta:

- Tyttöjen arvosanat ovat peruskoulun päättyessä kutakuinkin kaikissa aineissa parempia kuin poikien (ja ruotsi tuskin menee erityisen hyvin kellään).
- Suurin sukupuolieroero oli esimerkiksi keväällä 2014 metropolialueen peruskoululaisilla äidinkielessä, terveystiedossa ja uskonnossa/elämänkatsomustiedossa.
- Pienin sukupuoliero oli fysiikassa, matematiikassa, historiassa ja A-englannissa.

Tutkijat ovat jo ehdottamassa pojille neljättä peruskouluvuotta, jotta nämä saavat jatko-opintoihin tarvittavat taidot. Siis mielummin ylimääräinen vuosi ja koko yläkoulun rakenne sekaisin, luokkayhteisöt hajalle kuin mahdollisuus pakkoruotsin tuntien siirtoon pojille mielekkäisiin aineisiin!

Voivatko fysiikassa, matikassa, historiassa ja englannissa kohtuullisen hyvin pärjäävät pojat olla niin heikkoja ja hitaita, kuin nyt annetaan ymmärtää?

Tutkijat myönsivät, että historia vaatii hyvää lukutaitoa, ehkä siis pojilla on lukutaitoakin heitä kiinnostavissa asioissa ja kenties lukutaitoa mitataankin jotenkin pieleen.

Tutkijat myös varovasti myöntävät, että pojilla on omat painotuksensa mutta niitä ei koulu tarjoa: Erityisesti suurissa kaupungeissa yleistyneet, painotetun opetuksen luokat eli erikoisluokat yläasteella keräävät yhteen keskimääräistä paremmin koulussa menestyviä ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia. Hyvä osaaminen yleensä ”tarttuu” näissä luokissa myös heikompiin oppilaisiin. Ongelma on tutkijoiden mukaan se, että moni etenkin taide- ja taitopainotteinen luokka on tyttövaltainen, jolloin pojat pääsevät hyötymään painotetuista luokista vähemmän. Toisaalta erityisesti matematiikkaan ja luonnontieteisiin painottuvat luokat tarjoavat ainakin osalle pojista mahdollisuuden, joka siivittää heidät lukioon ja pitkän matematiikan opiskeluun.

Eikö näistä aineksista nimenomaan turhia kieliopintoja vapaaehtoistamalla saisi poikien keskiarvot ja motivaation jatko-opintokelpoisiksi!

Ai niin, ne varhaistetut ja pian kolmannella pakollisella vieraalla kielellä sekä ikipakkoruotsilla terästetyt kieliopinnothan ovat opetusministerin mukaan "monivuotinen unelma" - kenen unelma, ketä varten?

Onko opetusministeri koskaan selvittänyt, mitä kieliä muissa maissa vaaditaan pakollisina koko ikäluokalta? Hänet pitäisi panna vastuuseen tuosta vaatimuksestaan. Kolmen vieraan kielen vaatimus KOKO ikäluokalta on ehdottomasti liikaa. Englantia kaikki opiskelevat mielellään, koska kokevat sen jopa tarpeelliseksi.

Välillä tulee mieleen, että ministerillä ja opetusministeriön virkamiehillä pitäisi olla jonkinlainen (opettaja)kokemus koko ikäluokan teoreettisista oppimiskyvyistä. Noilla kielipainotteisilla vaatimuksilla viedään motivaatio koulunkäynnille varsinkin nykyisin, kun ei ole enää tasokursseja. Suhteellinen arvosteluasteikko johtaa siihen, että arvosanat ovat aina heikkoja ja se ei voi motivoida oppilasta!

Lisäksi koska toista kotimaista eli toista kansalliskieltä ei kuule eikä tarvitse missään, niin motivaatio sen opiskeluun on nolla!

Oppimisvaikeuksissa kamppailevat pojat ja jonkin verran myös tytöt eivät viihdy koulussa! He löytävät mielekkäämpää tekemistä muulta ja jäävät koulupäivien ajaksi kotiin. Aikovatko tutkijat siis järjestää näille oppilaille yhden ylimääräisen vuoden tuohon tarkoitukseen? Luokanvavalvojilla on täysi työ saada yhteys vanhempiin tai edes jompaan kumpaan ja pyrkiä selvittämään poissaolojen syy. Koko ikäluokka ei siirry lukioon. Koko ikäluokka ei tähtää teoreettisiin opintoihin. Osa tähtää ammattiopintohin ja työelämään. He tulevat arjessaan ja työelämässään tarvitsemaan englantia.

Ammattiyhdistysliike toimii kahdella kielellä. Onko niin, että suomenkielinen ammattiyhdistysliike nauttii samoista taloudellisista eduista kuin poliitikot, koska sieltä ei tule tukea pakollisen ruotsin kielen poistamiseen vaan päinvastoin? Koko vihervasemmisto kannattaa pakkoruotsia, mikä on täysin ammattikouluun suuntaavien oppilaiden etujen vastaista.

Näitä asioita tutkivat ovat täysin ulkona koulujen ja oppilaiden arjesta ja tavoitteista! Julkista keskustelua kaivattaisiin, mutta miten siihen päästään, kun koulutuksesta keskustelevat yleensä vain lukion käyneet ja korkeakoulutukinnon suorittaneet (ruotsinkieliset).

Tämän ei ole ilmeisesti tarkoitettu koskevan kaikkia poikia vaan nimenomaan niitä, joilla opiskelu menee huonommin. Onko tässä neronleimauksessa kyse siis toisin sanoen kymppiluokan ja luokalle jättämisen yhdistämisestä? Kymppiluokkahan on valinnainen ja sinne mennään yleensä jos huomataan, ettei peruskoulun päättötodistuksella ole asiaa jatko-opintoihin. Edu.fi:ssä kirjoitetaan taas luokalle jättämisestä seuraavaa:

Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas voi siis siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään. Päätöksen edellytyksenä on, että oppilaan arvioidaan kykenevän selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla useista oppiaineista välttäviä arvosanoja ja hänen perustietojaan ja –taitojaan sekä oppimisvalmiuksiaan on syytä vahvistaa ennen ylemmälle luokalle siirtymistä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Kuulostaa siltä kuin luokalle jättämisen perusteita haluttaisiin lieventää rutkasti nykyisestä ja kytkeä se yhteen kymppiluokan kanssa. Kysymys kuuluukin, että milläs tämän kustannukset on ajateltu katettavan, kun erityisopetukseenkaan ei ole rahaa? Pitkällä aikavälillä tarkoittaa vuotta pois monen työurasta, edellyttäen toki että vuosi lisää peruskoulua muka auttaisi oleellisesti työnhaussa. Vielä sairaampaa tämä toki on jos peruskoulussa oloa venytetään sillä verukkeella, ettei "toinen kotimainen" ole liiemmin sattunut kiinnostamaan.

Kokemukset kymppiluokasta ovat olleet heikot, eivät nuoret saa nostettua juuri numeroitaan. Mitään suurta käsityskyvyn ja osaamisen kasvua ei tapahdu.

Luokalle jättäminen yläkoulussa on myös turhaa. Jos oppilaalla on niin paljon poissaoloja, ettei lukuvuodesta pääse läpi, hän luultavasti hyötyy enemmän jostain joustavan opetuksen järjestelystä, jossa ollaan osa ajasta ohjatussa työpaikassa ja osin suoritetaan koulutöitä hiukan tavanomaisesta poikkeavin tavoin ja oman ohjaajan kanssa.

Luokalle jättäminen voi toimia alakoulussa, missä kyse on kypsymisestä tai maahanmuuttajalapsen kohdalla kielen oppimisesta. Myöhemmin se ei toimi.

Jotta nelivuotisessa yläkoulussa olisi jotain järkeä, sitä ei saa toteuttaa kurssimuotoisena yläkouluna ja luokkayhteisöt rikkoen, vaan se tulisi olla yksi muoto joustavan opetuksen järjestelyjä ja sidottu työkokeiluihin. Onko tähän nyt sitten varaa, en tiedä. Nyt kyseessä oli pelkkä heitto ilman kuvausta sisällöstä.

Kyllä arvosanat yleensä nousevat kymppiluokalla, koska sielläkin käytetään suhteellista arvostelua. Toinen kysymys on, ketkä suostuvat käymään kympiluokan, jos eivät ole siihenkään asti suostuneet koulunkäyntiin.

Vanhempien merkitys kymppiluokan suorittamiseen on merkittävä. Vuosi voi antaa mahdollisuuden päästä ammattikouluun, mutta jaksavatko sitten suorittaa ammattiopintoja loppuun, jos opiskelu on siellä kovin teoreettista.

Eivät arvosanat erityisesti nouse kymppimuokalla, kriteerit ovat samat kuin ysillä - ja ongelmat myös.

Ei nykyään verrata arvosanoja luokan sisällä vaan mittana on opetussuunnitelman tavoitteet.

Ne, jotka eivät sovellu perinteiseen opiskeluun, eivät vain voi päättää, että nyt "suostuvat opiskeluun". Kuvio on paljon monimuotoisemöi, siksi on kehitetty joustavat opetusjärjestelyt työharjoitteluineen.

Käsittääkseni ammattikoulutuksesta on säästetty niin paljon, että ongelma numero yksi on opetuksen puute. Etä- ja yksinopiskeluun eivät ammattikouluun päätyneet nuoret ole yleensä kykeneviä.