vapaakielivalinta.fi

Lukijoilta: Tekohengitystä ja siedätyshoitoa

Pakkoruotsi Suomessa on ilmiönä käsittämätön ja merkillinen, suurta enemmistöä koskeva velvollisuus. Näyttää siltä, että suomenkielisten pakkoruotsi on joidenkin ruotsinkielisten oikeus. Poliittisen suhmuroinnin ja pelaamisen kautta on vuosien saatossa yhä tiukennettu ”kielisilmukkaa” lakien, asetusten määräysten ja erilaisten projektien avulla.

Ilmeisesti on niin, että katsotaan ruotsin kielen menettävän merkitystään maassamme ilman eri tavoin annettua tekohengitystä. Monet toimijat käyttävät paljon aikaa ja rahaa puhaltamiseen. Voi käydä niin, että tekohengityksestä huolimatta potilas ei virkoa tai puhallettu kupla puhkeaa.

Pakkoruotsia on perusteltu mitä merkillisimmin perustein, yksi hauskimmista oli jonkin aikaa sitten Pohjalaisessa ollut mielipidekirjoitus, jonka mukaan vapaaehtoisuus on kyllä muutoin suositeltavaa, mutta ei juuri ruotsin kielen suhteen.

Koko kansan Yle yrittää antaa suomenkielisille mörökölleille sivistystä ja siedätyshoitoa myös tässä asiassa eri tavoin ohjelmapolitiikallaan, suomenkielinen aamu-tv esimerkiksi keskeytetään ruotsinkielisiin uutisiin. Pieni asia, mutta yksi esimerkki ”aivoriihen” suunnittelusta, sitä muistaakseni myös perusteltiin kieliryhmien lähentämisellä.

Pakkoruotsi on poliittinen projekti, ei voi kun ihmetellä kuinka eri puolueet ja politiikan eliitti ovat lähes täysin mukana tai ainakin hiljaa nykyisen kielipolitiikan suhteen.

Samaan aikaan Ruotsissa vielä tänäkin päivänä kielletään lapsia puhumasta suomea koulun välitunnilla. Yksikään poliitikko ei kiinnitä asiaan huomiota, Ruotsista kyllä vaikutetaan meidän kielipolitiikkaamme. Ilmeisen menestyksellisesti.

Selvää on, että ruotsin kieli on osa maamme historiaa ja nykyisyyttä, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Tämä into tunkea se väkisin osaksi kaikkien suomalaisten identiteettiä ja sivistystä on keino historiasta perityn aseman ja poliittisen vaikutusvallan säilyttämiseksi.