vapaakielivalinta.fi

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on liputtanut jo pitkään laajan varhaiskasvatuksen puolesta.

Selitys kuuluu: se estää lasten syrjäytymistä.

Enää pitäisi keksiä, mihin väite perustuu. Näyttöä siitä, että varhaiskasvatus torjuisi syrjäytymistä, ei löydy. Todis­tusaineisto päiväkotihoidon ylivertaisuudesta on ylipäänsä ohutta. Sen sijaan kansainväliset tutkimukset osoittavat selkeästi, että suuri lapsiryhmä on riski alle kolmevuotiaalle.

Pienenä päivähoidon aloittaneet ­menestyvät elämässä. Tämä on toinen ministerin lempiväitteistä.

Tueksi löytyy turkulaistutkimus, jonka mukaan 1–3-vuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pisimmälle, lukioon ja yliopistoon. Tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua. Väitetty yhteys selittyy vanhempien taustalla eikä varhaiskasvatuksella. Ilmiö on vanhastaan tuttu. Koulutet­tujen äitien lapset pääsevät elämässä pitkälle.

NRR kirjoitti: ↑10.03.2018 05:39 SJONS viittasi tähän tutkimukseen:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/03/ ... overdriven

Kaksikielisyyden ainoa etu on kaksi kieltä, mitään muuta aivojen käyttöön liittyvää etua ei ole!

Ja Åbo Akademin mediatiedote suomeksi:

Kahden kielen oppimisen ja aktiivisen käytön on esitetty harjoittavan toiminnanohjauksen taitoja, kuten tarkkaavaisuuden suuntaamista, häiritsevien ärsykkeiden poissulkemista, ja tehtävästä toiseen vaihtamista. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa näiden väitteiden olleen liian optimistisia.

Kaksikielisyys on luonnollisesti suureksi hyödyksi ihmisten välisessä kommunikoinnissa, mutta toiminnanohjaukseen liittyviä älyllisiä taitoja se ei näytä lisäävän. Tähän viittaa akatemiatutkija Minna Lehtosen ja tutkimusryhmän Åbo Akademin psykologian oppiaineessa tekemä, juuri julkaistu laaja tutkimuskatsaus.

"Longan mukaan käsitys miesten ja naisten älyllisistä eroista on niin ikään myytti. Sellaisesta ei ole tieteellistä näyttöä. Kaikilla yksilöillä on kyllä omat valmiudet – myös kasvaa ja kehittyä.

”Mahdollisuus oppia uutta on samanlainen miehellä ja naiselle, eikä aivotutkimus ole osoittanut, että pystyvyys olisi jotenkin ennalta määrätty.”

Myöskään mistään erillisestä kieli- tai matikkapäästä ei ole näyttöä, Lonka sanoo."

Tässä artikkelissa professori Kirsti Lonkan näkemyksiä nostetaan mielestäni korostuneesti ja yksipuolisesti esille ottaen huomioon, että hänen esittämänsä väitteet poikkeavat lahjakkuustutkijoiden konsensuslausumista, laajoista ja paljon siteraatuista katsausartikkeleista, kuten
"The Science of Sex Differences in Science and Mathematics"

Longan väitteet näyttäytyvät mielestäni enemmänkin hyökkäyksiltä olkiukkoja vastaan kuin tieteen ykkösketjun ulosannilta parhaimmillaan, esimerkiksi kuka tutkija on esittänyt, että "on erilliset matikka- ja kielipäät"?
Lahjakkuuden eri komponenttien, kuten verbaalinen, matemaattinen ja avaruudellinen, suhteellisten vahvuuksien vaikutusta elämän valintoihin on tutkittu paljonkin, muun muassa Camilla P. Benbow, Lubinski ja Wai.