Identiteettimosaiikki

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Identiteettimosaiikki

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.03.2018 06:08

Hesarin pääkirjoituksessa Suomen kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n identiteettikartoituksesta:
www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005618923.html
Suomalaisten identiteetin määrittävät pitkälle perhe, ystävät, työ, harrastukset ja koulutus. Siis vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa.

Myös kotikunta ja jopa maakunta ovat olennaisia identiteetin rakennuspalasia – ja tietenkin suomalaisuus tai suomenruotsalaisuus. Ympyrää laajennettaessa suomalaiset mieltävät itsensä pohjoismaalaisiksi ja eurooppalaisiksi.

Kun mennään pintaa syvemmälle, yhdenmukaisen kokonaiskuvan alta paljastuu sentään pieniä eroja. Vanhemmille ikäluokille työ on tärkeä identiteettiä määrittävä tekijä, nuorille ei niinkään. Nuorille tärkeitä ovat kaverit ja harrastukset.

Koulutus on tärkeä identiteettitekijä erityisesti yliopistokoulutuksen saaneille. Samoin yhteiskuntaluokka on tärkeämpi asia ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan kuuluville kuin muille. Asian voi selittää sillä, että niin koulutuksella kuin yhteiskuntaluokallakin pääsee erottautumaan suuresta massasta edukseen, tuntee olevansa ”muita parempi”. --- koulutusta ja yhteiskuntaluokkaa saatetaan alemmissa yhteiskuntaluokissa jopa vähätellä.

Poliittinen identiteetti on vasemmistoliiton kannattajille tärkeämpi ---

Tutkimuksen mukaan hieman alle puolet suomalaisista samaistuu heimoihin. Väkevimmin samaistutaan karjalaisuuteen, savolaisuuteen ja etelä­pohjalaisuuteen. Heimoidentiteetti on siis tärkeä suurten keskusten ulkopuolella. Tosin tutkimuksen mukaan kyse on sittenkin vain stereotypioista ---

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Identiteettimosaiikki

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.03.2018 06:48

"suomalaisuus tai suomenruotsalaisuus"

Tässä on päädytty käyttämään sanaa suomalaisuus merkityksessä, joka usein halutaan ohittaa: suomalainen ei ole vain Suomen kansalainen vaan suomenkielinen ilman ruotsia. ;)

Seuraavassa kartoituksessa kannattaisi käydä vaikka Vuosaaressa ja tutkailla monikulttuurista mosaiikkia hiukan tarkemmin nuorten keskuudessa. Miltä näyttää ikäluokan identiteetti, kun neljännes on taustaltaltaan maahanmuuttajia - ja edelleen kaikki ilman ruotsia.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Identiteettimosaiikki

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 27.03.2018 10:32

Ylen ykkösaamu käsitteli aihetta. Haastateltavina oli turkkilainen maahanmuuttajamies ja Hyvinkäältä kotoisin oleva nuori kokoomuslainen nainen. Toimittajalle suomalaisuuteen tuntui riittävän, että asuu Suomessa ja puhuu suomea oli kotoisin mistä tahansa ja suku- ja perhesiteet missäpäin maailmaa sattuu!

Olen itse tottunut kokemaan suomalaisuuden ja oman äidinkieleni paljon syvällisempänä kokemuksena, mutta nuoriso ei koe enää kansallista identiteettiään niin vahvana! Vanhemmalla ikäluokalle on jo koulussa luotu kuva isänmaasta ja sen ystävällisistä äidinkasvoista runoineen ja maakuntalauluineen.

Peruskoulun myötä ryhdyttiin opettamaan kansainvälisyyskasvatusta ja muiden maiden lastenlauluja. Tästä kansainvälisyydestä saamme nyt nauttia! Oppi on mennyt perille!

Annoin palautetta Ylelle!

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Identiteettimosaiikki

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.03.2018 22:45

Kansainvälisyyskasvatuksessa on ihan realistisiakin äänenpainoja:
Identiteettiin voi sulautua aineksia monista kulttuuritaustoista, syntyy ns. hybridi-identiteettejä. Monet ihmiset oppivat puhumaan useita ”kulttuurisia kieliä”. Toimintamallina on yksilöstä lähtevä identiteetin rakentaminen ja identiteetin muuntuminen eri tilanteissa. --- Kyse on ihmisistä, jotka joutuvat ”valitsemaan elämänkertansa” ja suhtautumaan itseensä ”kehitystehtävänä”, jonka aikana he joutuvat tekemään lukuisia arvojaan ja elämäntapaansa koskevia valintoja.
On siis armottoman vanhanaikaista, ylimielistä ja vahingollista väittää, että joku muu kuin me itse voisi tietää meitä paremmin, mikä kuuluu meidän identiteettiimme.

Avainkäsitteitä näyttävät olevan identiteetti, itsensä ja muiden arvostus, kulttuurien monimuotoisuus ja näiden käsittely omien kokemusten pohjalta. Onkin merkillistä, että maamme erilaisista ryhmistä vain suomenkielisten suomalaisten kokemukset ja identiteetti ohitetaan ja ne yritetään määritellä vanhan eliitin näkemysten pohjalta.

Vähemmistöryhmät eivät yleensä ole tasa-arvoisesti edustettuna korkeakouluissa - paitsi meillä ruotsinkielinen vähemmistö, jolla on reipas etumatka muihin osaamistasosta riippumatta. Meillä tulisi siis pyrkiä siihen, että enemmistön ja uusien vähemmistöjen edustus korkeakoulutuksessa nousee ruotsinkielisten tasolle - myös poikien kohdalla.

"Mahdollisuuksien tasa-arvo" on keskeinen tasa-arvoperiaate. Se tarkoittaa samoja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen etenemiseen, koulutukseen, taloudelliseen hyvinvointiin, sosiaaliseen asemaan ja valtaan omassa yhteiskunnassa. Suomenkielisten ja muidenkin mahdollisuus tasavertaiseen kansalaisuuteen Ruotsin vallan aikana oli sidottu ruotsin kielen osaamiseen - ja se on sitä yhä! Tässä näkyy, että Suomessa ei ole lainkaan päästy rakentamaan identiteettejä ja mahdollisuuksia ihmisten todellisten kokemusten, tarpeiden ja oman kulttuurin kunnioituksen pohjalta.

Mahdollisuuksien tasa-arvoon pyrittäessä on huomioitava, ettei saman vaatiminen kaikilta ole tasa-arvoa. Erilaisuuden arvostamisen kautta löydetään erilaisia väyliä, joissa voidaan edetä vahvuuksien pohjalta

Meidän täytyy siis vaatia monikulttuurisuuteen liittyviä oikeuksia lapsillemme. Muuten heitä kohdellaan kuvitteellisen Skandinavian alamaisina, ja sellaisessa Skandinaviassa on monokulttuuri, se skandinaaviskalle ja kuvitellulle viikinkihistorialle rakennettu. Vesilinnun kansalla on toiset kokemukset ja laajemmat kytkökset.

Niille, jotka yrittävät väittää, että heidän kokemuksensa skandinaavisesta Nordenista toisena kotinamme ja ruotsin kielestä osana suomalaista identiteettiä tulee ulottaa koskemaan myös kaikkia muita, voidaan antaa luettavaksi kansainvälisyyskasvatuksen periaatteet.

Vastaa Viestiin