Käsitys pakkoruotsin vastaisuudesta "nationalismina" sopii tietysti nykyiseen "nationalismipopulismilla" pelotteluun oikein kätevästi; RKP ja kumppanit yrittävät aina hieman ajasta riippuen kytkeä sitä mihin tahansa negatiiviseen trendiin.
Kuitenkin pitää muistaa että ajatus "kaksikielisestä kansasta" on itse asiassa nationalistinen sinällään; se pistää kaikki Suomen kansalaiset olemaan kielellisesti tietynlaisia. Vielä voimakkaammin kansallismielinen on nordistinen maailmankuva, jossa suomalaiset nähdään jonkinlaisena vääräkielisenä skandinaavien harhautuneena jatkeena. Sieltä löytyy itse asiassa voimakkaampaa nationalistista fiilistelyä kuin Suomesta koskaan, kun skandinaavisuus on onnistuttu brändäämään kaiken sivistyksen lähteeksi, ainakin meille suomalaisille.
Villakoiran ydin noissa nationalismisyytöksissä on se, että pakkoruotsia kannattavat ihmiset eivät periaatteesta pysty hyväksymään suomenkielisyyttä ilmiönä sinällään. Jos he kykenisivät tähän, niin sitten voitaisiinkin nähdä että he ovat moraalisesti aika heikoilla jäillä jos aikovat esimerkiksi puuttua lasten kieli-identiteettiin "mahdollisimman nuorella iällä", kuten tuntuu olevan pyrkimys. Suurta osaa pakkoruotsiargumentteja pidettäisiin naurettavina Ahvenanmaalla tai Virossa juuri tämänkaltaisen, sinänsä ihan luonnollisen "nationalistisen" ajattelun takia -- ihmisillä on oikeus olla sellaisia kuin ovat, ja muu ihan oikeasti on valtapolitiikkaa. Tämän sanominen ole "nationalismia".
ruotsinkielisten nationalismi: suomalaiset skandinaavien harhauntunut ja vääräkielinen jatke?
ruotsinkielisten nationalismi: suomalaiset skandinaavien harhauntunut ja vääräkielinen jatke?
Tiuskean rakin kirjoitus hesarin keskustelussa: