Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?

[NRR]

Fritjof Sahlström, professor i pedagogik och dekanus för fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi, uttrycker oro över de ungas dalande intresse för språk.---

- Det är otroligt bekymmersamt. Här har vi ett samhälle som tagit ett beslut och för många undanröjt möjligheten att få lära sig våra två nationalspråk, säger Sahlström.--- Han pekar ett anklagande finger på valfriheten.

- Möjligheten att välja bort är roten till det onda.

--- År 2005 beslöt regeringen att slopa den obligatoriska studentsvenskan. På den tiden motiverades det med att frivillighet skulle öka på intresset för svenskan. --- Fakta visar att konsekvensen är att språkens ställning på andra stadiet har minskat.

--- Enligt Sahlström är det svårt att skapa mångfald genom valfrihet. Han säger att det även tidigare varit en utmaning inom utbildningssektorn. ---

- Det här måste lösas på flera fronter - i skolor, på arbetsplatser, i hemmet.

Enligt honom har studentexamen ändå en särskild roll i det finska utbildningssystemet. Studentexamen sätter normer och standarder som påverkar skolgången från början till slut.---

- Här har vi ett medborgarskap som innefattar två nationalspråk men plockar bort det ena.

--- Att högskolorna kunde ta ett större ansvar håller Sahlström med om. Han berättar att de han diskuterat med inom högskolesektorn inte skulle motsätta sig.

- Vi kan ändå inte lösa problemet. Högskolorna kan inte hantera ett misslyckat beslut i gymnasierna. Det finns många som inte fortsätter studera på högskolenivå och också deras svenska ska garanteras i gymnasierna, betonar Sahlström.

Sahlström anser att det finns en risk att svenskan tappar sin ställning som officiellt språk och bara blir en juridisk konstruktion eller kvarleva.

- Samtidigt är det upp till oss i det finska samhället. Jag vet att det finns en stor majoritet som angeläget vill ha svenska och finska för alla. Om de här människorna kan göra sig hörda och få inflytande är jag inte bekymrad.

Fritjof Sahlström intervjuades av Johannes Taberman i Yles Aktuellt 17 16.3.2018.

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/03/ ... -sprak-for

[NRR]

Nopea käännös:

--- professori Fritjof Sahlström ilmaisee huolensa nuorten kiinnostuksesta ruotsin opiskeluun.

"Se on uskomattoman huolestuttavaa. Yhteisillä päätöksillä on viety monilta mahdollisuus kahden kansalliskielemme oppimiseen ", Sahlström sanoo. - Hän syyttää valinnaisuutta.

Valinnaisuus on kaiken pahan alku ja juuri.

--- Vuonna 2005 hallitus päätti luopua pakollisesta ruotsin ylioppilaskokeesta. Tuolloin väitettiin [EI VÄITETTY VAAN VÄHENNETTIIN TIETOISESTI KIELIPAINOTUSTA], että vapaaehtoisuus lisääisi kiinnostusta ruotsia kohtaan. --- Faktat osoittavat, että tämän seurauksena ruotsin asema toisella asteella on heikentynyt.

--- Sahlströmin mukaan on vaikeaa luoda monimuotoisuutta valinnanvapauden avulla. Hän sanoo, että se on ollut haaste kaikessa koulutuksessa. ---

- Tämä on ratkaistava useilla rintamalla - kouluissa, työpaikoilla, kotona.

Hänen mukaansa ylioppilaskokeilla on erityinen rooli suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ylioppilaskokeissa asetetaan tavoitteita ja standardeja, jotka vaikuttavat kouluun alusta loppuun .---

- Täällä meillä on kansalaisuus, joka sisältää kaksi kansallista kieltä, mutta jättää toisen pois. [!!!!!]

--- Sahlström on samaa mieltä siitä, että korkeakoulut voisivat ottaa enemmän vastuuta. Hän kertoo, etteivät ne, joiden kanssa hän on asiasta korkeakouluissa keskustellut, ole olleet tätä vastaan.

"Emme vieläkään pysty ratkaisemaan ongelmaa. Korkeakoulut eivät pysty käsittelemään epäonnistuneita päätöksiä lukioissa. On monia, jotka eivät jatka opintoja yliopistotasolla, ja myös heidän ruotsintaitonsa on taattava lukiossa, Sahlström korostaa.

Sahlströmin mielestä on olemassa vaara, että ruotsi menettää asemansa virallisena kielenä ja tulee vain juridiseksi rakenteeksi.

"Samoin on myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedän, että suuri enemmistö haluaa ruotsia ja suomea kaikille. [!!!! vaikka 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi heti?] Jos nämä ihmiset kuulevat ja vaikuttavat, en ole huolissani.

[NRR]

Virkaruotsin asemaa yliopistoilla ja ammattikorkeissa ollaan siis tiukentamassa!!!

[TMK]

Sahlström kuulostaa ihan Trumpilta, tyypiltä, joka elää aivan omassa todellisuudessaan...

[NRR]

Sahlström kuulostaa ihan Trumpilta, tyypiltä, joka elää aivan omassa todellisuudessaan...

Valitettavastk ei voi aliarvioida. Nämä tyypit kiristävät kavereiltaan lupauksia pakon lujittamiseksi. Suljettujen ovien takana elää heidän todellisuutensa.

[lpo]

Korkeakouluissa ruotsin tuputtamisen lisäämisestä tuskin ollaan kovin innoissaan. Kielikeskusten rahanyörit ovat muutenkin melko tiukalla ja yksittäisen vieraan kielen pakollisen määrän lisääminen olisi suoraan pois muista. Paikkakuntakohtaisia eroja toki on, mutten usko että esim. Turussa ollaan kovinkaan paljon innostuneempia ruotsin lisäämiseen kuin vaikkapa Lappeenrannassa.

[NRR]

Ei meillä pitänyt olla varaa näihin nykyisiin kieliopintojen lisäämisiin peruskoulussakaan. Ei pitänyt olla varaa Ahtisaaripaperin toteutukseen,...

Pakkoruotsiin löytyy aina varat, syrjäytymiseen ja keskeytyneisiin opintoihin on aina varaa, jos se johtuu pakkoruotsista. Logiikka ei tässä toimi.

[pjl69]

Mä vähän epäilin, että tämä äskeinen Ylen "yo-ruotsin suosio romahtanut"-uutinen olisi alkusoitto jollekin. Yleensä näistä ei uutisoida ihan sattumalta Suomen kaltaisessa propagandayhteiskunnassa.

[Ajatuspaja]

Virkamiesruotsin poistaminen tutkintovaatimuksista itse asiassa ratkaisisi koko kielipoliittisen kiistan, avaisi umpisolmun. Kun korkeakoulututkinnon voisi suorittaa ilman todistusta ruotsin kielen osaamisesta, ruotsin osaamiseen tulisi kannustin virkamiesuralle pyrkiville, mutta se ei enää olisi hidaste ja rasite muille, joita virkamiesura ei kiinnosta. Kannustin myös parantaisi virkamiesten ruotsinosaamista.

Tässä olisi nimenomaan käännekohdan paikka, kuten toisaalla on todettu.
Kun virkamiesruotsin pakollisuus poistuu tutkintovaatimuksista, kielipoliittinen ilmapiiri paranee, eikä välttämättä tarvita isompia muutoksia, uutta kielipolitiikkaa.

Riittää kun helpotetaan suomenkielisten taakkaa. Aivan kuten tehtiin yo-uudistuksessa ja kuten kansalaisaloitteessakin vaadittiin.

Mutta ei taida RKP haluta keventää meidän taakkaamme, vaan pikemminkin lisätä sitä.

Miksi se toimii järjettömästi?

[NRR]

Mutta ei taida RKP haluta keventää meidän taakkaamme, vaan pikemminkin lisätä sitä.

Miksi se toimii järjettömästi?

Koska RKP:lle ja sen piirissä kasvaneille meitä ei ole olemassa!
Ja tietenkin ne edut, joita kaksikielisyysnäytelmä tuo heidän omilleen.

"Tiedän, että suuri enemmistö haluaa ruotsia ja suomea kaikille."
"meillä on kansalaisuus, joka sisältää kaksi kansalliskieltä"
"Suomen kielen asema Suomessa saavutti ruotsiin verrattavan tasa-arvoisen aseman vasta 1920-luvulla. Itse suomen kieli taas on perua idästä, pienestä maailmassa liki merkityksettömästä kieliryhmästä. Tätä taustaa vasten se olisi historian ja perinteiden kieltämistä jos ruotsin kielen asemaan Suomessa kajottaisiin. Monilla Suomessa, ei vain niillä 5% on ruotsalaiset sukujuuret vuosisatojen myötä, arvioisin noin 50% geneettisesti."

On olemassa maailmankuva, jossa suomenkielisiä suomalaisia ei ole olemassa, on vain muutama persu, joka kuvittelee sellaista ja sellaisen kuvitteleminenkin on kauheaa, kuten Lipponen asian ilmaisi...

[Ajatuspaja]

Noi jutut menee kyllä sellaisen mystiikan puolelle,että vastaavaa tapaa ehkä jossain panslavismissa ja Putinin maailmankuvassa..

[Ajatuspaja]

Riittää kun helpotetaan suomenkielisten taakkaa. Aivan kuten tehtiin yo-uudistuksessa ja kuten kansalaisaloitteessakin vaadittiin.

Kyllähän viimepäivien keskustelu ja uutisointi on yksiselitteisesti vahvistanut, että ruotsista on tehty meille taakka. Siitä (uutisoinnin osasta) tunnustus medialle.
Mutta moitteet siitä, että tuon taakan oikeudenmukaisuutta ei ole kyseenalaistettu.
Todetaan vaan, että taakka on ja taakkaa pitää kantaa. Mutta onko se oikein?
Pitääkö meillä olla tällainen taakka? Siihen ei Yle vastannut.

Ruotsin kieli on velvollisuus, ei oikeus.

Ja virkamiesruotsi on tuon velvoittavan rasitteen kulminaatiopiste.

[NRR]

Ruotsin kieli on velvollisuus, ei oikeus.

Ja virkamiesruotsi on tuon velvoittavan rasitteen kulminaatiopiste.

Nyt alan ymmärtää minäkin, että virkapakkoruotsi ja siihen liittyvä virkamiesten kielitaitolaki ovat kaiken pahan alku ja juuri.

[Ajatuspaja]

Ruotsin kieli on velvollisuus, ei oikeus.

Ja virkamiesruotsi on tuon velvoittavan rasitteen kulminaatiopiste.

Nyt alan ymmärtää minäkin, että virkapakkoruotsi ja siihen liittyvä virkamiesten kielitaitolaki ovat kaiken pahan alku ja juuri.

Toki Kielitaitolaki on myös taakka, mutta ei se koske kuin virkamiehiä.
Virkamiehiä on ehkä 80000 ? Opiskelijoita satoja tuhansia..kaikkiaan yli miljoona.

Taakkaa pitää ensisijaisesti keventää sieltä, missä sen huojennusvaikutus on suurin, mutta seurannaisvaikutus kielellisten oikeuksien kannalta pienempi.

Kielitaitolaki on poistamiskohteena toissijainen. Virkamiesruotsi tutkinnon saamisen ehtona on ensisijainen taakankevennyskohde ja vapauttaa huomattavasti suuremman massan kuin
kielitaitolain kumoaminen.

[Ajatuspaja]

Virkamiesruotsin poistaminen tutkintovaatimuksista itse asiassa ratkaisisi koko kielipoliittisen kiistan, avaisi umpisolmun. Kun korkeakoulututkinnon voisi suorittaa ilman todistusta ruotsin kielen osaamisesta, ruotsin osaamiseen tulisi kannustin virkamiesuralle pyrkiville, mutta se ei enää olisi hidaste ja rasite muille, joita virkamiesura ei kiinnosta. Kannustin myös parantaisi virkamiesten ruotsinosaamista.

Tässä olisi nimenomaan käännekohdan paikka, kuten toisaalla on todettu.
Kun virkamiesruotsin pakollisuus poistuu tutkintovaatimuksista, kielipoliittinen ilmapiiri paranee, eikä välttämättä tarvita isompia muutoksia, uutta kielipolitiikkaa.

Riittää kun helpotetaan suomenkielisten taakkaa.

Aivan kuten tehtiin yo-uudistuksessa ja kuten kansalaisaloitteessakin vaadittiin.