Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Virkapakkoruotsit ovat siis asetuksia tutkinnoista.
Kuka voi esittää tutkintoasetusten muutosta? Voisiko aloittaa vaikka insknööriopinnoista?
Tehdäänkö niistä väistämättä perustuslakivaliokunnan juttuja, koska kielitaitolaki ja ruotsinkieliset palvelut?
Kuka voi esittää tutkintoasetusten muutosta? Voisiko aloittaa vaikka insknööriopinnoista?
Tehdäänkö niistä väistämättä perustuslakivaliokunnan juttuja, koska kielitaitolaki ja ruotsinkieliset palvelut?
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas
Miten tätä samaa valhetta voidaan toistaa ja toistaa.NRR kirjoitti: ↑18.03.2018 14:31 Nopea käännös:
--- professori Fritjof Sahlström ilmaisee huolensa nuorten kiinnostuksesta ruotsin opiskeluun.
"Se on uskomattoman huolestuttavaa. Yhteisillä päätöksillä on viety monilta mahdollisuus kahden kansalliskielemme oppimiseen ", Sahlström sanoo. - Hän syyttää valinnaisuutta.
Valinnaisuus on kaiken pahan alku ja juuri.
--- Vuonna 2005 hallitus päätti luopua pakollisesta ruotsin ylioppilaskokeesta. Tuolloin väitettiin, että vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta ruotsia kohtaan. --- Faktat osoittavat, että tämän seurauksena ruotsin asema toisella asteella on heikentynyt.
---
Ruotsin kirjoittajia oli aiemmin 100%, koska oli pakko. Miten ihmeessä valinnaisuus olisi voinut nostaa kiinnostusta ruotsia kohtaan tuosta sadasta prosentista? Eihän kukaan ole voinut väittää sellaista!
Perusteet pakollisen yo-ruotsin poistolle olivat
- yo-tutkinto oli jo turhan kielipainotteinen,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa,
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa,
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.
Tätä korjausta on postattu joka keskusteluun viimeiset kymmenen vuotta, mutta kun valhe toimii parhaiten. Halveksittavaa järjettömyyttä ja epärehellisyyttä pakon ystäviltä.
-
- Viestit: 677
- Liittynyt: 07.01.2015 12:02
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Tunnepitoisessa argumentoinnissa metelöidään yleensä terveydenhuollon viroista, joilla kieltämättä kielelliset oikeudet vaativat kielitaitoa.
Siis yksi selkeä koulutusala on olemassa, mutta silti virkamiesruotsia vaaditaan kaikilla mahdollisilla aloilla..
Virkamiesruotsia voisi lähteä purkamaan niiltä aloilta, mistä ei taatusti päädytä vuorovaikutukseen suomenruotsalaisen potilaan kanssa.
Näitä ovat käytännössä kaikki insinööritieteet, ITC, luonnontieteet jne.
Terveydenhuolto, poliisi ja oikeuslaitos ovat aloja, joilla tutkintovaatimus voisi sisältää alkeistason ruotsia..mutta ei kyllä mielikuvitus riitä mihinkään muuhun koulutusalaan. Terveydenhuollon kielitaitovaatimuksia voisi jopa tiukentaa, jos vastineeksi kaikista muista vaatimukset poistetaan.
Tässä nykyisessä mallissa ei ole mitään järkeä.
-
- Viestit: 677
- Liittynyt: 07.01.2015 12:02
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Näitä muutoksia tehdään tai ollaan tekemättä ilman julkista keskustelua
Kun RKP tai sen kokoomuslainen agentti on hallituksessa,Vuoden 2010 yliopistolain mukaan (7§) tutkintojen sisällöstä säädetään valtioneuvoston (VN) asetuksella.
Tätä asetusta uudistettiin vuonna 2013 (1039/2013), mutta vuoden
2004 asetuksen (794/2004) 6 §:än ei koskettu. Näin ollen kaikkien Suomen yliopistoista valmistuvien, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi, muttei ulkomailla (käytännössä Ruotsissa), on yhä läpäistävä pakolliseksi säädetty toisen kotimaisen kielen, ruotsin tai suomen, kurssi.
VN ei asetuksia muuta.
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Olen samaa mieltä, mutta miten.Ajatuspaja kirjoitti: ↑18.03.2018 21:41--
Virkamiesruotsia voisi lähteä purkamaan niiltä aloilta, mistä ei taatusti päädytä vuorovaikutukseen suomenruotsalaisen potilaan kanssa.
Näitä ovat käytännössä kaikki insinööritieteet, ITC, luonnontieteet jne.
---
Muuten ole sitä mieltä, ettei mitkään yleiset kielitaitovastimukset suomen ja kenties englannin ohella ole tarpeen eikä niistä ole edes syytä puhua "ymmärrettävinä".
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Sahlströmin kirjoitukseen "jonkun pitäisi" (tämä on se ongelma...me siirrämme vastuuta jollekin...) kirjoittaa vastine Hbl:lle ja selvittää pakkoruotsi- sanan merkitysn lehdelle ja sen lukijoille! Ruotsin kieli on pakkoruotsi, koska se on pakollinen kaikille suomenkielisille. Ilman pakollista ruotsia ei saa todistusta koulusta, ei pääse jatko-opintoihin eikä saa ulos tutkintotodistusta. Kukaan suomenkielinen ei ole virkakelpoinen ilman arvosanaa ruotsin kielessä! Vapaa kielivalinta antaa kaikille mahdollisuuden opiskella ruotsia!
Sahlstömin väite ruotsin kielen poistamisesta ylioppilaskirjoituksista: Väitettiin, että ruotsin kielen poistaminen lisäisi kiinostusta kieliin ei yksin ruotsiin!!! Toimenpide ei pystynyt lisäämän kiinnostusta kieliin, koska ruotsin kieli jäi pakolliseksi lukioon ja vie edelleen tuntiresurssia. Valinnaisuus lisää kiinnostusta kaikkiin kieliin. Halukkaat olisivat voineet valita myös ruotsin, mutta lukiossakin pakkoruotsi säilyi pakkoruotsina.
Mikään ala ei tosiasiassa vaadi suomenkielisiä opiskelmaan ruotsia! Kaikki alat ovat tulleet hoidetuiksi myös ennen peruskoulu-uudistusta ja kaikille pakollista virkamiesruotsin vaatimusta. Corinna Tammenmaan väite, että ruotsinkielentaitoisia ei ole riittävästi!!!Ei ole suomenkielisiäkään, koska esim. lääkäri saattaa puhua mitä kieltä tahansa. Toistan, peruskoulu-uudistus antoi ruotsinkielisille oikeuden opiskella maan pääkieltä, mutta opetus ei ole tuottanut tuloksia! Perustuslain suomia oikeuksia ei voi eikä saa sälyttä vain toisen kieliryhmän kannettavaksi. Heidät on velvoitettava opiskelemaan aloille, joilla on pula ruotsinkielisistä!
Näistä kaikista jutuista PITÄISI kirjoittaa, painostaa, selvittää joka ikiselle ja joka ikiseen kirjoitukseen vastine! Sitä ei julkaista, mutta joku sen lukee! Itse kirjoitan nykyään suoraan päätoimittajille!
Sahlstömin väite ruotsin kielen poistamisesta ylioppilaskirjoituksista: Väitettiin, että ruotsin kielen poistaminen lisäisi kiinostusta kieliin ei yksin ruotsiin!!! Toimenpide ei pystynyt lisäämän kiinnostusta kieliin, koska ruotsin kieli jäi pakolliseksi lukioon ja vie edelleen tuntiresurssia. Valinnaisuus lisää kiinnostusta kaikkiin kieliin. Halukkaat olisivat voineet valita myös ruotsin, mutta lukiossakin pakkoruotsi säilyi pakkoruotsina.
Mikään ala ei tosiasiassa vaadi suomenkielisiä opiskelmaan ruotsia! Kaikki alat ovat tulleet hoidetuiksi myös ennen peruskoulu-uudistusta ja kaikille pakollista virkamiesruotsin vaatimusta. Corinna Tammenmaan väite, että ruotsinkielentaitoisia ei ole riittävästi!!!Ei ole suomenkielisiäkään, koska esim. lääkäri saattaa puhua mitä kieltä tahansa. Toistan, peruskoulu-uudistus antoi ruotsinkielisille oikeuden opiskella maan pääkieltä, mutta opetus ei ole tuottanut tuloksia! Perustuslain suomia oikeuksia ei voi eikä saa sälyttä vain toisen kieliryhmän kannettavaksi. Heidät on velvoitettava opiskelemaan aloille, joilla on pula ruotsinkielisistä!
Näistä kaikista jutuista PITÄISI kirjoittaa, painostaa, selvittää joka ikiselle ja joka ikiseen kirjoitukseen vastine! Sitä ei julkaista, mutta joku sen lukee! Itse kirjoitan nykyään suoraan päätoimittajille!
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Mistä nyt tuulee?
Turun Sanomat 20.3.2018 Otsikko: Kulturfonden sanoo suomelle kyllä
Svenska kulturfonden avaa rahahanat myös suomenkielisille. Säätiö tukee suomen kieltä nyt ensi kertaa.
Päivi Ojanperä Turun Sanomat/LM
Svenska kulturfonden alkaa jakaa avustuksia myös suomenkieliseen toimintaan.
Suomen ruotsinkielisen kulttuurin tukijalka ei ole toistaiseksi myöntänyt rahaa suomenkielisille tai suomen kielen opetukseen. Säätiö on tunnettu esimerkiksi ruotsinkielisten koulujen ja yliopistojen tukijana.
Kulturfondenin uusi hanke Hallå! tähtää siihen, että suomalaiset osaisivat kommunikoida entistä paremmin molemmilla kotimaisilla.
Nyt Kulturfonden ottaa ensi kertaa käyttöön myös suomenkielisen hakulomakkeen, jolla voi anoa apurahaa suomen ja ruotsin kielen taitoa edistäville ideoille ja hankkeille.
-Emme ole koskaan aiemmin ottaneet vastaan kaksikielisiä hakemuksia, mutta nyt ajattelimme tehdä niin, jotta kynnys hakea olisi matalampi, kertoo Kulturfondenin koulutusasiamies Berndt-Johan Lindstöm.
Lindstöm toteaa, että moni osaa kyllä molempia kieliä, muttei koe taitojaan tarpeeksi vahvoiksi, jotta pystyisi laatimaan esimerkiksi apurahahakemuksen.
Taustalla on Lindstömin mukaan halu tuoda kieliryhmiä yhteen uudella tavalla, jota hän kutsuu kaikki mukaan- asenteeksi.
Kulturfonden haluaa kantaa oman kortensa kekoon myös monikielisyyden edistämiseksi maassamme. Opetusministeriön tavoitteisiin kuuluu lisätä ja varhentaa kielten oppimista.
Lindström toteaa, että tutkimusten mukaan pieni osa suomalaisista suhtautuu ruotsin kieleen nuivasti.
Nurinkurista kyllä, negatiivisimmin ruotsinkielisiin suhtautuvat yleensä ne suomenkieliset, jotka ovat vähiten kosketuksissa toisen kieliryhmän kanssa.
Svenska kulturfonden haluaa parantaa kieliryhmien välistä ilmapiiriä. Tavoitteena on myös houkutella mukaan esimerkiksi ne Pohjanmaan alueet, joiden väestöstä osa ei osaa suomea ollenkaan.
-Ohjelma tähtää siihen, että myös he pääsisivät kosketuksiin suomen kielen kanssa, Lindstöm kertoo.
Monet kokevat kielitaitonsa toisella kotimaisella heikoksi, vaikka suomea ja ruotsia opiskellaan useita vuosia koulussa. Kaikilla ei ole paikkoja tai mahdollisuuksia harjoittaa toista kotimaista kieltä, Lindström toteaa.
Hän tähdentää, että Kulturfonden on aina halunnut pitää yllä kieliryhmien välisiä hyviä suhteita, vaikka tätä ennen avustuksia on jaettu lähinnä yksittäisille suomenkielisille, jotka esimerkiksi opettavat ruotsia kouluissa.
Säätiön tehtävä on tukea ruotsin kielen säilymistä elävänä, mihin tarkoitukseen se myöntää vuosittain tuhansia apurahoja. Suomen ruotsinkielisten osuus on vuosikymmenten saatossa hiljalleen hiipunut, mutta pysynyt vuosia melko tasaisesti runsaassa viidessä prosentissa.
Hallå! -apurahojen haku alkaa huhtikuun alussa. Kolmivuotinen ohjelma jakaa kuusi miljoonaa euroa suomen ja ruotsin oppimiseen.
Kielen pänttäämisen ei tarvitse olla pääosassa, vaan tukea voi hakea mihin tahansa kaksikieliseen toimintaan.
-Molempia kieliä voi käyttää myös sekaisin.
-------------------------------------------------------
Pieni osa Pohjanmaan asukkaista ei osaa ollenkaan suomea!!!!!Miksi Pohajnmaan ruotsinkieliset eivät ole oppineet maan pääkieltä? Suomenkielisille sysätään siis vastuu Pohjanmaan ruotsinkielisten asukkaiden perustuslain mukaisista kielellisistä oikeuksista, koska heille on annettu kaikilla tasoilla omat opintopolut ja vielä runsaskätisemmin kuin maan suomenkieliselle väestönosalle! Mihin se on johtanut? Tästä pitää kirjoittaa MANIFESTI !
Turun Sanomat 20.3.2018 Otsikko: Kulturfonden sanoo suomelle kyllä
Svenska kulturfonden avaa rahahanat myös suomenkielisille. Säätiö tukee suomen kieltä nyt ensi kertaa.
Päivi Ojanperä Turun Sanomat/LM
Svenska kulturfonden alkaa jakaa avustuksia myös suomenkieliseen toimintaan.
Suomen ruotsinkielisen kulttuurin tukijalka ei ole toistaiseksi myöntänyt rahaa suomenkielisille tai suomen kielen opetukseen. Säätiö on tunnettu esimerkiksi ruotsinkielisten koulujen ja yliopistojen tukijana.
Kulturfondenin uusi hanke Hallå! tähtää siihen, että suomalaiset osaisivat kommunikoida entistä paremmin molemmilla kotimaisilla.
Nyt Kulturfonden ottaa ensi kertaa käyttöön myös suomenkielisen hakulomakkeen, jolla voi anoa apurahaa suomen ja ruotsin kielen taitoa edistäville ideoille ja hankkeille.
-Emme ole koskaan aiemmin ottaneet vastaan kaksikielisiä hakemuksia, mutta nyt ajattelimme tehdä niin, jotta kynnys hakea olisi matalampi, kertoo Kulturfondenin koulutusasiamies Berndt-Johan Lindstöm.
Lindstöm toteaa, että moni osaa kyllä molempia kieliä, muttei koe taitojaan tarpeeksi vahvoiksi, jotta pystyisi laatimaan esimerkiksi apurahahakemuksen.
Taustalla on Lindstömin mukaan halu tuoda kieliryhmiä yhteen uudella tavalla, jota hän kutsuu kaikki mukaan- asenteeksi.
Kulturfonden haluaa kantaa oman kortensa kekoon myös monikielisyyden edistämiseksi maassamme. Opetusministeriön tavoitteisiin kuuluu lisätä ja varhentaa kielten oppimista.
Lindström toteaa, että tutkimusten mukaan pieni osa suomalaisista suhtautuu ruotsin kieleen nuivasti.
Nurinkurista kyllä, negatiivisimmin ruotsinkielisiin suhtautuvat yleensä ne suomenkieliset, jotka ovat vähiten kosketuksissa toisen kieliryhmän kanssa.
Svenska kulturfonden haluaa parantaa kieliryhmien välistä ilmapiiriä. Tavoitteena on myös houkutella mukaan esimerkiksi ne Pohjanmaan alueet, joiden väestöstä osa ei osaa suomea ollenkaan.
-Ohjelma tähtää siihen, että myös he pääsisivät kosketuksiin suomen kielen kanssa, Lindstöm kertoo.
Monet kokevat kielitaitonsa toisella kotimaisella heikoksi, vaikka suomea ja ruotsia opiskellaan useita vuosia koulussa. Kaikilla ei ole paikkoja tai mahdollisuuksia harjoittaa toista kotimaista kieltä, Lindström toteaa.
Hän tähdentää, että Kulturfonden on aina halunnut pitää yllä kieliryhmien välisiä hyviä suhteita, vaikka tätä ennen avustuksia on jaettu lähinnä yksittäisille suomenkielisille, jotka esimerkiksi opettavat ruotsia kouluissa.
Säätiön tehtävä on tukea ruotsin kielen säilymistä elävänä, mihin tarkoitukseen se myöntää vuosittain tuhansia apurahoja. Suomen ruotsinkielisten osuus on vuosikymmenten saatossa hiljalleen hiipunut, mutta pysynyt vuosia melko tasaisesti runsaassa viidessä prosentissa.
Hallå! -apurahojen haku alkaa huhtikuun alussa. Kolmivuotinen ohjelma jakaa kuusi miljoonaa euroa suomen ja ruotsin oppimiseen.
Kielen pänttäämisen ei tarvitse olla pääosassa, vaan tukea voi hakea mihin tahansa kaksikieliseen toimintaan.
-Molempia kieliä voi käyttää myös sekaisin.
-------------------------------------------------------
Pieni osa Pohjanmaan asukkaista ei osaa ollenkaan suomea!!!!!Miksi Pohajnmaan ruotsinkieliset eivät ole oppineet maan pääkieltä? Suomenkielisille sysätään siis vastuu Pohjanmaan ruotsinkielisten asukkaiden perustuslain mukaisista kielellisistä oikeuksista, koska heille on annettu kaikilla tasoilla omat opintopolut ja vielä runsaskätisemmin kuin maan suomenkieliselle väestönosalle! Mihin se on johtanut? Tästä pitää kirjoittaa MANIFESTI !
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Muutetaan taktiikkaa hetki ennen kuin nousee moite elitismistä - nyt ollaan muka "yhteisellä" asialla, mutta taas ostetaan tutkimustuloksia ja tutkijoita...
Re: Svenska ylessä valehdellaan ja vääristellään taas - ollaanko virkaruotsia tiukentamassa?
Onko jotakin uutta jo tiedossa vai vain vanhat salakavalat metodit taas odotettavissa täydellisenä yllätyksenä?
Kielen varhaistus? Vanhemmat haluavat aloittaa englannilla eikä ruotsilla! Annetaanko vanhemmille, kunnanisille päätösvalta vai valtiovaltako päättää ja määrää?
Hallå! Kuuluu samaan sarjaan Stefan Wallinin kommenttiin närpiöläisille kasvihuoneissa elämäänsä viettäville eli jos aiotte joskus poistua sieltä kasvihuoneesta, niin teidän on pakko opetella suomea!
Kielen varhaistus? Vanhemmat haluavat aloittaa englannilla eikä ruotsilla! Annetaanko vanhemmille, kunnanisille päätösvalta vai valtiovaltako päättää ja määrää?
Hallå! Kuuluu samaan sarjaan Stefan Wallinin kommenttiin närpiöläisille kasvihuoneissa elämäänsä viettäville eli jos aiotte joskus poistua sieltä kasvihuoneesta, niin teidän on pakko opetella suomea!