Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehdessä korkeakoulujen virkaruotsista

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
petril
Viestit: 22
Liittynyt: 19.09.2010 17:26

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehdessä korkeakoulujen virkaruotsista

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja petril » 12.03.2018 09:09

Tähän uunituoreeseen julkaisuun kannattaa tutustua kokonaisuudessaan tarkemmin jokaisen:

https://www.kieliverkosto.fi/fi/journal ... akouluissa

Lainaan hieman juttua tähän valikoiden:

Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa

Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle.

...

Ruotsin opinnoista vapautuksen perusteet vaihtelevat

Käytänteiden kartoittamiseksi laadittiin sähköinen kysely ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapautuksen perusteista. Kysely lähetettiin yhteensä 14 yliopistoon ja 22 ammattikorkeakouluun; yliopistoissa kielikeskusten johtajille sekä ammattikorkeakouluissa kieltenopetuksen vastuuhenkilölle. Vastauksia saatiin 10 yliopistosta ja 20 ammattikorkeakoulusta, joten ne antavat kattavan kuvan valtakunnallisesta tilanteesta.

Korkeakoulujen edustajilta tiedusteltiin, millä perusteilla opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin taidon osoittamisvaatimuksista. He saattoivat nimetä useita perusteita. Kuten kuviosta 2 ilmenee, tavallisin vapauttamisperuste oli se, että opiskelijalla ei ole aikaisempia ruotsin kielen opintoja: 92 % ammattikorkeakouluista ja 80 % yliopistoista nimesi tämän perusteen. Useimmissa korkeakouluissa (70–77 %) opiskelija vapautetaan myös, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi tai jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Vaikka opiskelija olisi vapautettu ruotsin opinnoista alemmilla kouluasteilla, hän ei saa vapautusta kaikissa korkeakouluissa: vain 60 % yliopistoista ja 54 % ammattikorkeakouluista myöntää vapautuksen.

Kuva

Kuvio 2. Vapautusperusteet eri korkeakouluissa (% vastauksista, useita perusteita/korkeakoulu)

...

Jos opiskelija ei saavuta osallistuttuaan ruotsin opetukseen korkeakoulussa vaadittavaa osaamista, yksikään yliopisto ei vapauta häntä ruotsin osaamisvaatimuksista. Ammattikorkeakouluista yksi neljäsosa ilmoitti vapauttavansa tällaiset opiskelijat. Erään ammattikorkeakoulun käytännöstä kerrottiin seuraavasti:

“Lähtökohtaisesti emme vapauta riittämättömän lähtötason takia, jos opiskelijalla on alemmalta koulutustasolta ruotsin opintoja. Tällaisia yksittäisiä tapauksia kuitenkin on, että opiskelijan osaamistaso on niin alhainen, että hänellä ei ole mahdollisuuksia suoriutua ruotsin opinnoista. Opiskelija on yrittänyt opintojaksoa, mutta opettajakin todennut osaamisen liian puutteelliseksi.” (amk)

Kyselyssä ei tiedusteltu tarkemmin, mitä korkeakoulut tekevät niiden opiskelijoiden kanssa, jotka eivät saavuta riittävää osaamisen tasoa
. Omien kokemustemme mukaan opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuutta osallistua uudelleen opetukseen tai henkilökohtaista ohjausta.

...

Ruotsin opinnoista vapautuksia tilastoitu vain vähän


Yliopistoissa päätöksen vapauttamisesta tekee useimmiten dekaani (60 %), kun taas ammattikorkeakouluissa käytännöt vaihtelevat suuresti: päätöksiä tekevät niin rehtorit (23 %), vararehtorit (12 %), koulutusalajohtajat (19 %) kuin koulutuspäälliköt (27 %). Ruotsin opettajalta pyydetään vapauttamispäätökseen useammin lausunto ammattikorkeakouluissa (89 %) kuin yliopistoissa (60 %).

Kyselyssä tiedusteltiin myös vapautuspäätösten määriä. Yliopistojen vastaajista 40 % ilmoitti, että tilastotietoja on saatavilla, kun puolestaan ammattikorkeakouluista vain 23 % vastasi keräävänsä tällaisia tietoja. Jatkokysymyksessä tiedusteltiin vapautettujen lukumääriä viime vuosina, ja lähes kaikki (yhteensä 13 vastausta) kertoivat vapautuksia olevan vuosittain 0−20. Vapautusten määrät koettiin kuitenkin vähäisiksi sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa:

“Tilastointia on alettu vasta tehdä. Karkea arvio on, että vapautuksia ei ole vuosittain kovin paljon – ehkä noin 10–20 kpl.“ (amk)

“Olen käsityksessä, että meillä on myönnetty vapautuksia melko vähän tähän mennessä. (Ei siis ole tieto, vaan yhteistyökuviossa syntynyt käsitys!)” (yo)

Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, millainen käsitys heillä on vapautusten määrän kehityksestä viime vuosina. Puolet amk-vastaajista ja 40 % yliopistojen vastaajista oli sitä mieltä, että vapautusten määrä on pysynyt suunnilleen samana. Määrän koki lisääntyneen 27 % amk-edustajista, kun puolestaan 40 % yliopistojen edustajista oli tätä mieltä. Vastaajilla oli hyvinkin erilaisia näkemyksiä kehityksestä:

“Opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso on heikentynyt vuosi vuodelta. Lukivaikeudetkin ovat lisääntyneet. Nämä voivat osaltaan selittää vapautusten lisääntymistä, mutta sanoisin myös, että opiskelijoiden halukkuus tehdä työtä ruotsin kurssin suorittamiseksi on osalla todella alhainen.”
(amk)

“Lähtökielitaito on ollut laskusuunnassa, mutta ruotsin opinnoista vapautukset on saatu pidettyä suunnilleen aiemmalla tasolla tehostetuilla kielenopiskelun tukitoimilla.”
(amk)

Vastauksia voidaan pitää vain suuntaa antavina, sillä niiden pohjana ei useimmissa korkeakouluissa ollut tilastotietoja, vaan ainoastaan vastaajien omat käsitykset määrän kehityksestä.

...

Opiskelijoiden oikeudenmukainen kohtelu edellyttäisi yhdenmukaisempia käytänteitä


Kyselyn tulokset osoittavat, että korkeakouluilla on erilaiset käytänteet vapauttaa opiskelija ruotsin kielen osaamisvaatimuksista: niin perusteet, vapautuksesta päättäjät kuin ruotsin opettajan rooli vapautuksesta päätettäessä vaihtelevat. Keskeisintä opiskelijoiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta ovat nimenomaan vapautusperusteet, joita pohdimme tässä tarkemmin.

Ensinnäkin, vaikka asetukset (1129/2014, 7 §; 794/2004, 6 §) mahdollistavat opiskelijan vapauttamisen ruotsin kielen osaamisvaatimuksista, jos hänellä ei ole aikaisempia opintoja, kaikki korkeakoulut eivät vapauta opiskelijaa edes näissä tapauksissa. Kyselyssä ei tiedusteltu, tarjoavatko korkeakoulut sitten näissä tapauksissa alkeistason ruotsin opetusta vai jääkö perustason osaamisen hankkiminen täysin opiskelijan omalle vastuulle. Varsinkin, jos tämä jää kokonaan opiskelijan omaksi tehtäväksi, voidaan pitää kohtuuttomana sitä työmäärää, joka opiskelijalta vaaditaan korkeakouluopintojen aikana ruotsin osaamisen saamiseksi nollatasolta tasolle B1. Herää myös kysymys, ovatko opiskelijat tietoisia korkeakoulujen eroista tässä asiassa hakiessaan tiettyyn korkeakouluun ja osaavatko he huomioida tämän seikan opiskelupaikkaa valitessaan.

Toiseksi korkeakoulut suhtautuvat hyvin eri lailla opiskelijoihin, jotka eivät ole suorittaneet lukion B1-ruotsin oppimäärän pakollista viittä kurssia. Tällainen on mahdollista esimerkiksi, jos opiskelija on suorittanut kaksoistutkinnon tai hän on opiskellut jossain erityislukiossa. Yliopistoista puolet kertoi siis vapauttavansa tällaiset opiskelijat, joilla on lukion päättötodistuksessa vähemmän kuin viisi kurssia suoritettuna, kun taas vain yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti toimivansa näin. On täysin ymmärrettävää, että ammattikorkeakouluissa tätä perustetta ei juuri käytetä, koska ammattikorkeakouluopiskelijoista huomattavasti suurempi osa tulee ammatillista väylää kuin yliopisto-opiskelijoista ja vain harvat näistä opiskelijoista ovat suorittaneet ns. kaksoistutkinnon eli lukiokursseja ja ylioppilastutkinnon. Tämän perusteen osalta käytänteiden yhdenmukaistaminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä ei siis näytä mahdolliselta. Sen sijaan voi kyseenalaistaa, miksi osa yliopistoista on ottanut tämän vapautusperusteeksi ja osa ei. Lisäksi herää kysymys, miksi juuri tämä lukion pakollisten kurssien suorituksen puuttuminen on valittu vapautusperusteeksi: kuten edellä esitellyt linkitystulokset ylioppilastutkinnon arvosanojen ja viitekehyksen taitotasojen välillä osoittavat, lukion oppimäärän suorittaminen tai ylioppilastutkinnon keskipitkän ruotsin kokeen suorittaminen eivät sinällään kerro B1-tason osaamisesta. Tämä herättää myös ihmettelyä siitä, miten kaikki opiskelijat kuitenkin pääsevät tasolle B1 ruotsin opintojen jälkeen joissakin korkeakouluissa: jos korkeakoulussa ei vapauteta ketään ruotsin opinnoista, jokaisen sieltä valmistuvan opiskelijan ruotsin kielen osaamisen tulee olla tasolla B1. Millä keinoilla tämä onnistuu toisissa korkeakouluissa, mutta ei kaikissa? Siihen tässä kyselyssä ei etsitty vastausta, mutta olisi kiinnostavaa jatkaa asian selvittelyä.

Joissakin korkeakouluissa (esim. Aalto-yliopisto) on siirrytty menettelyyn, jossa opiskelijan ruotsin opintojen suorittaminen ja tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavat suullisen ja kirjallisen osaamisen näytöt on erotettu toisistaan. Tällainen suositus nostettiin esille ROKK-hankkeessa (ks. Juurakko-Paavola 2016b). Menettely mahdollistaa sen, että opiskelija voi saada suorittamistaan opinnoista opintopisteet, vaikka hänen osaamisensa ei suoritettujen opintojen jälkeen vielä yltäisikään tasolle B1 ja hän jäisi ilman tutkintotodistusmerkintöjä. Tällainen toimintatapa on osoittautunut hyväksi myös kieliopintojen integroinnissa ammattiopintoihin ammattikorkeakouluissa.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehdessä korkeakoulujen virkaruotsista

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 12.03.2018 09:16

Kiitos, paneudun tähän.
Jos opiskelija ei saavuta osallistuttuaan ruotsin opetukseen korkeakoulussa vaadittavaa osaamista, yksikään yliopisto ei vapauta häntä ruotsin osaamisvaatimuksista. Ammattikorkeakouluista yksi neljäsosa ilmoitti vapauttavansa tällaiset opiskelijat. Erään ammattikorkeakoulun käytännöstä kerrottiin seuraavasti:

“Lähtökohtaisesti emme vapauta riittämättömän lähtötason takia, jos opiskelijalla on alemmalta koulutustasolta ruotsin opintoja. Tällaisia yksittäisiä tapauksia kuitenkin on, että opiskelijan osaamistaso on niin alhainen, että hänellä ei ole mahdollisuuksia suoriutua ruotsin opinnoista. Opiskelija on yrittänyt opintojaksoa, mutta opettajakin todennut osaamisen liian puutteelliseksi.” (amk)

Kyselyssä ei tiedusteltu tarkemmin, mitä korkeakoulut tekevät niiden opiskelijoiden kanssa, jotka eivät saavuta riittävää osaamisen tasoa. Omien kokemustemme mukaan opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuutta osallistua uudelleen opetukseen tai henkilökohtaista ohjausta.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehdessä korkeakoulujen virkaruotsista

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 14.03.2018 20:59

Uusi kielipolitiikka kysyy toisaalla:
Ja mikä olikaan virkaruotsin idea ? Siis virallisesti jokin muu kuin
Estää vapautukset alemmilla asteilla..
En oikein usko, että kovin moni pakkoruotsiytimen ulkopuolella ymmärtää, miten virkaruotsilla pelataan. Nyt siis lilliputti kielivapauskokeilukin kaatui siihen, ei perustuslakivaliokunnassa vaan ministeriön salaisissa ohjeissa.

Vastaa Viestiin